Month: February 2023

Tällä viikolla kartat syntyivät yhdistelemällä erilaisia rasteriaineistoja, ja laskemalla niiden avulla uusia tasoja ja visualisoimalla niistä saatuja tietoja.

Kuva 1. Pääkaupunkiseudun asutus ja tiestö.

Kuvassa 1 näkyy kartan pohjaksi tehty ruudukko, johon aineistosta poimittiin valituksi sellaiset ruudut, joissa on asutusta. Lisäsin toisesta aineistosta kuvaan pääkaupunkiseudun tiestön, ilmeisestikin pääväylät. Asutus on ymmärrettävästi keskittynyt sinne, missä tietkin ovat. Ehkä tietyillä alueilla on huomattavissa myös teollisuusalueet, jotka tarvitsevat tiestöä, kuten Helsinki-Vantaan lentokentän lähistöllä.

Toinen tehtävä ja analyysit tulee hieman myöhemmin.

Tietojen yhdisteleminen eri lähteistä ja niiden järkevä esittäminen ovat oleellisia taitoja kartta- ja paikkatietoaineistoja käsitellessä.

Ensin tarkoituksena oli harjoitella ulkopuolisten datalähteiden liittämistä olemassaoleviin tasoihin. Tässä esimerkkinä Afrikan kartta, johon on yhdistetty Excel-tiedostosta tietoja internetin saavutettavuudesta.

Kuva 1. Kartta internetin saavutettavuudesta Afrikassa vuonna 2020.

Toisessa esimerkissä tarkasteltiin öljynporausalueita, ja niiden yhteyttä erilaisiin tapahtumiin, kuten alueilla esiintyneisiin konflikteihin ja konfliktien laajuuksiin, timanttikaivosten ja öljykenttien löytämisvuosiin ja niiden tuottavuuslukuihin.

Itse tehtävän suorittaminen onnistui tällä viikolla huomattavasti edellisen viikon tehtäviä helpommin. Koska en päässyt luennoille pariin viikkoon, on MacBookin pienellä näytöllä työskentely ollut välillä haastavaa. Kaikki QGIS:n ominaisuudet eivät myöskään löydy samoista paikoista, tai näytä samalle, tai tunnu ihan toimivankaan samalla tavalla kuin ohjeissa, niin tämän viikon tehtävien onnistumiset tuntuivat hyviltä. 

Kuva 2. Tässä kohtaa työskentelyä olo oli melko helpottunut.

Varsinainen tehtävä liittyi tällä kertaa tulvimisalueisiin Suomessa. Jokialueille laskettiin tulvaindeksi valuma-alueen keskivirtaaman ja keskiylivirtaaman avulla. Kartta indeksistä on alla (kuva 3).

Kuva 3. Kartta Suomen tulvaindekseistä.

Toinen kartta liittyi samaan teemaan, eli valuma-alueiden järvisyyteen. Kuva 4 näyttää tehtävää varten laaditun kartan.

Kuva 4. Järvisyysaste Suomen valuma-alueilla.

Lähteet: Paarlahti, A. 2023. Geoinformatiikka 1- kurssin materiaalit.

Karttojen erilaiset projektiot vaikuttavat paitsi siihen miltä kartta näyttää ihmissilmään, myös siihen millaisia tuloksia kartalle asetettavat tiedot antavat. Esimerkiksi pinta-alan vääristymät muuttavat myös pinta-alaan suhteessa olevia tietoja.

Tätä kirjoittaessa olen ollut kipeänä sängynpohjalla pari viikkoa, joten muiden opiskelijoiden blogeista on ollut huomattavaa apua, jotta olen hahmottanut harjoitusten idean paremmin. Kiitokset selkeistä kartoista ja blogiteksteistä Kiikeri ja Tuuri (https://blogs.helsinki.fi/nikolait/ ja https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/). Oman lisänsä tehtävien tekemiseen tuo myös Mac-tietokoneella työskentely: monet esimerkkeihin annetut toiminnot ja symbolit vaikuttavat olevat QGIS:n Mac-yhteensopivassa versiossa hieman eri paikoissa.

Taulukko 1. Pohjois-Lapin pinta-alojen eroja erilaisissa projektioissa.

Seuraavaksi tehtävässä oli tarkoitus tarkastella virheitä erilaisten projektioiden mittakaavoissa. Käytin aikaa tehtävien yrittämiseen ihan liian kauan, ja lopulta totesin, että yritän joskus toiste uudestaan. Sain tallennettua erilaiset projektiot kyllä omiksi tasoikseen, mutta en saanut erojen laskemista toimimaan. Kuntien pinta-ala pysyi sitkeästi samana. Viimein QGIS:kin aina luovutti suhteeni, eikä antanut minun enää edes laskea mitään: virheilmoitukseksi pinta-alaa ei enää ollut edes olemassa (NAN).

Lähteet:

QGIS: valmiit projektiot, QGIS 3.22.14-Białowieża, helmikuu 2023.

Kiikeri, I. Kurssiblogi.  https://blogs.helsinki.fi/iinakiik/

Tuuri, N. Kurssiblogi. https://blogs.helsinki.fi/nikolait/