Vol. 5

Tällä kurssikerralla ei aiemmista tehtävistä poiketen tehty karttaa, vaan keskityttiin enemmän paikkatieto-ohjelman avulla tehtäviin analyyseihin ja laskelmiin. Meille tuli tutuksi MapInfon puskurointityökalu, jonka avulla esineiden kuten teiden tai talojen ympärille saadaan luotua vyöhykkeitä joiden kautta voidaan tarkkailla esim. melualueiden sisällä tai ”X metriä koulusta” asuvien määrää.

Työ aloitettiin jo edellisen kurssikerran lopulla, jolloin saimme tehtäväksi valmistella tämän kurssikerran kartan piirtämällä Pornaisen kartalle kunnan kaikki suurimmat tiet sekä keskusalueen jok’ikisen asuintalon. Naputtelu toi kummasti mieleen edellisen periodin TAK2-kurssin. Digitoinniksikin kutsuttu jalo taito taitaakin kuulua nykymaantieteilijän perustaitoihin.

Pornaisten kartalta tehtiin laskelmia siitä kuinka moni asuu sadan metrin päässä tieltä, kuinka moni asukas asuu alle 500 metrin päässä terveyskeskuksesta, ja kuinka monta prosenttia taloista on yli kilometrin päässä keskustan koulusta. Nämä taidot otettiin heti käyttöön kun päästiin itsenäistehtävien pariin.

Ensimmäisessä tehtävässä tutkittiin Malmin ja Helsinki-Vantaan lentomelualueita ja niiden sisällä asuvia ihmismääriä. Tehtiinpä myös laskelma kuvitteelliselle lentomelualuelle, mikäli lentokoneet laskeutuisivat poikkeuksellisesti väärästä suunnasta, jolloin Tikkurilan kaupunginosa jäisi melualueen alle. Lisäksi tutkittiin pääkaupunkiseudun juna-asemien lähistöillä asuvia asukkaita. Tässä alla olevassa taulukossa löytyy omat vastaukseni itsenäistehtävän kysymyksiin:

Taulukko 1. Itsenäistehtävä 1.

Toisessa itsenäistehtävässä tarkasteltiin pääkaupunkiseudun taajamia ja niiden asukkaita.

Taulukko 2. Itsenäistehtävä 2.

Kolmannen itsenäistehtävän sai valita itse kolmen vaihtoehdon väliltä. Itse valitsin kouluihin liittyvän tehtävän, jossa Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiiristä sai tehdä ennustuksia tulevista oppilasmääristä. Tehtävä vaati hieman esityötä, sillä koulupiirit olivat aineistossa pelkkiä numerokoodeja. Lisäksi arviot koulun aloittavista sai tehdä iän mukaan, joka ei ole aivan luotettava tieto. Ala-aste aloitetaan yleensä sinä vuonna kun täytetään 7, mutta jotkut ovat aloittaessaan vielä 6-vuotiaita. Laskelmat ovat kuitenkin tehty suoraan iän perusteella, eli esim. a-kohdassa olen laskenut koulupiirin sisällä asuvat 6-vuotiaat.

Taulukko 3. Itsenäistehtävä 3.

Omia tuloksia oli mielenkiintoista verrata muiden vastaaviin. Tässä huomaa helposti että pienilläkin eroavaisuuksilla esim. siinä kuinka tarkkaan lentokentän kiitoradat digitoidaan voi johtaa huomattaviin eroihin asukasmäärissä, vaikka analyysi olisikin muuten tehty täysin samalla tavalla. Lisäksi ensimmäisen itsenäistehtävän Helsinki-Vantaan melualueiden analyyseissä olen saanut muihin verrattuna niin pieniä määriä että olen todennäköisesti tehnyt jonkun virheen laskelmissa. Tämän tyyppinen virhe olisi helposti voinut jäädä huomioimatta mikäli omia tuloksia ei olisi ollut mahdollista verrata muihin. Tässä korostuu yleisen tarkkaavaisuuden tärkeys. On tärkeää että ymmärtää mitä on tekemässä sen sijaan että vain seuraa ohjetta, ja jos tuloksista haiskahtaa pienikin outouden poikanen, kannattaa aineistoa vielä tarkastaa kriittisin silmin – voiko tämä tulos oikeasti pitää paikkansa?

Puskurivyöhyketyökalu vaikuttaa hyvinkin tärkeältä ominaisuudelta paikkatieto-ohjelmaa käyttäessä. Sitä voidaan käyttää suunnitellessa esim. uusia tuulivoimala-alueita, jossa monen kriteerin pitää täyttyä samanaikaisesti – pitää olla tarpeeksi tuulista, lähimpiin asukkaisiin ja luonnonsuojelualueisiin pitää olla tietty etäisyys mutta samalla etäisyys valmiiseen sähköverkkoon ja teihin pitää olla mahdollisimman pieni.

Näiden puskuriharjoitusten pohjalta on hankala mennä sanomaan mitään MapInfon reunaehdoista tai puutteista, mutta estealueiden käyttö voisi mahdollisesti olla sellainen. Jos vaikkapa mietitään etäisyyttä kouluun, niin etäisyys linnuntietä on usein aika huono määritelmä. Tiet eivät aina mene suoraan koululle, ja esteet kuten vesistöt voivat tehdä de facto etäisyydestä paljon pidemmän.

Lisäksi, kuten kouluesimerkissä, jotta voidaan tehdä kunnollisen arvion siitä kuinka moni aloitta koulun ensi kesänä tarvitaan paljon muutakin tietoa kuin pelkät koulupiirin asukastilastot. Oppilaat eivät välttämättä mene omaan lähikouluun, jotkut vuoden loppupäässä syntyneet saattavat mennä vasta ensi vuosikurssille, jne. Melualueiden laskentakin on oikeasti monimutkaisempi juttu kuin pelkän kiitoradan ympärille piirretyn suorakulmaisen puskurivyöhykkeen analyysi.

Olennaista tässä on pitää huolta siitä että tuntee aiheen tarpeeksi hyvin, muuten analyysi on laiskasti tehtyä ja tulokset epäluotettavia. Pahimmassa tapauksessa tulee levittäneeksi virheellistä tietoa, jonka perusteella voidaan esim. tehdä huonoja rakentamispäätöksiä. Toki teemakartat antavat myös oivan mahdollisuuden levittää tahallaan virheellistä tietoa, kuten Aku Suoknuuti huomauttaa omassa blogikirjoituksessaan (Suoknuuti 2017).

Oppimisen kannalta hankalinta tässä vaiheessa on tietty epätietoisuus siitä miten pihalla sitä vielä olisi ilman yksityiskohtaisia ohjeita mitä nappulaa pitää painaa missäkin tai mitkä asetukset ovat oikeita. Perusasiat kuten taulukoiden käsittely ja päivittäminen sekä peruslaskelmien teko alkaa kuitenkin tuntua jo jokseenkin helpolta.

Lähteet:

Suoknuuti, A. (2017). Hikeä ja kyyneleitä. Luettu 17.3.2017. <https://blogs.helsinki.fi/aksu/2017/03/15/hikea-ja-kyyneleita/>

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *