Pääkaupunkiseutu on Suomen väestön pääkeskittymä. Koko Suomen asukkaista n. viidesosa asuu tällä pinta-alaltaan melko pienellä alueella. Siksi pk-seutu on lähempänä metropolia kuin mikään muu alue Suomessa ja vielä aika reilulla välimatkalla. Houkuttimina toimivat hyvät työllistymismahdollisuudet sekä palvelut. Tämä kysynnän kasvu saa puolestaan asuntojen hinnat kasvamaan, mikä taas lisää sijoittajien mielenkiintoa. Nämä kaksi edellä mainittua seikkaa ruokkivat toisiaan siten, että molemmat ikään kuin kasvattavat toisiaan tai ovat ainakin tähän asti toimineet siten. Kysyntä kasvattaa hintoja mikä taas lisää kysyntää jne.
Myös ulkomaalaisille työllistyminen ja palvelut ovat keskeisessä asemassa heidän tehdessä päätöstään mihin he aikovat asettua, kun he pohtivat oikeaa asuinpaikkaa Suomessa. Tämä näkyy tilastoissa, sillä Tilastokeskuksen mukaan Uudenmaan väestöstä jopa 12.3% on ulkomaalaistaustaisia. Näistä tietysti suurin osa sijoittuu pk-seudulle, sillä se on myös koko Uudenmaan ydin ja keskus, johon valtaväestö keskittyy. Kiihtyvä maahanmuutto ja pakolaisuus ovat olleet yksi 2000-luvun kiinnostavimmista globaaleista teemoista alueellisen kestävyyden kannalta eli miten alueet pystyvät hallitsemaan muualta suuntautuvan ns. odottamattoman väestönkasvun. Tätä varten tein tällä kurssikerralla ruututeemakartan (kuva 1.), johon rajasin pääkaupunkisudun kunnat ja jaoin alueen 400x400m kokoisiin ruudukkoihin. Ruudukoiden tummuus kertoo sen ruudun alueella asuvien ulkomaalaisten määrästä.
Kuva 1. Ulkomaankansalaiset pääkaupunkiseudulla
Kartasta huomataan, että tiettyjä keskittymiä on havaittavissa. Esimerkiksi Itä-Helsingin alueella on klusteroitunut paljon maahanmuuttajia eri keskittymiin. Tämä seikka ei varmasti yllätä ketään pääkaupunkiseutua tuntevaa, sillä jo vuosikymmenten pituinen trendi on ollut se, että Itä-Helsingissä asuu paljon maahanmuuttajia. Siellä asuntojen hinnat ovat halpoja ja koska maahanmuuttajien määrä on jo ennestään runsas, on uusien tulokkaiden helpompi asettua aloilleen kyseiseen paikkaan. Muutenkin valtaosa keskittymistä on Helsingissä. Espoossa ja Vantaalla on molemmissa pari kolme keskittymää, mutta ne ovat paljon pienempiä kuin Helsingin, eikä niitä ole yhtä montaa. Mitä kauemmas ydinkeskustasta mennään, sitä vähemmän ruudukoista löydetään ulkomaalaisia. Tämä selittyy osin väestömäärän perusteella. Koska Helsinki on väestöltään suurin, on melko luonnollista, että siellä on myös eniten ulkomaalaisia. Kaikki maahanmuuttajat ja ulkomaalaiset eivät tietysti ole ns. klassisia tapauksia, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen, kun ajatellaan termejä ulkomaalainen ja maahanmuuttaja eli todella köyhiä, melkein jopa pakolaisstatuksen omaavia. Jotkut voivat olla esim. korkeakoulutettuja työntekijöitä tai vaihto-opiskelijoita korkeakouluissa. Tämä selittää myös sitä, että Helsingissä on eniten ulkomaalaisia, koska sinne uskoisi näiden korkeakoulutettujen mielellään hakeutuvan. Tämä selittää myös sen miksi Otaniemessä on niin suuri keskittymä ulkomaalaisia.
Jos omaa karttaa ja sen informatiivisuutta lähtee arvioimaan, voisin sanoa onnistuneeni tässä asiassa ihan keskinkertaisin arvosanoin. Kartan värivalinta oli mielestäni ihan hyvä, se oli selkeä ja mukavalukuinen. Ruudukoiden ääriviivat olisi ehkä voinut jättää pois näkyvistä, mikä olisi helpottanut kartan lukua hieman. Kartan koko olisi voinut olla ehkä jonkin verran nykyistä suurempi. Ruututeemakartan hyväpuoli on sen selkeys. Se esittää asiansa hyvin yksinkertaisesti ja visuaalinen anti on helppolukuista, ainakin tässä tapauksessa. Se olisi ehkä muihin teemakarttoihin verrattuna raskasta luettavaa silloin kun tutkittava ilmiö olisi laaja ja suurilukuinen. Koska tässä tapauksessa ulkomaalaisia ei ole koko pk-seutu täynnä ja kohteet hajaantuvat ympäri aluetta, on kartta selvästi helppolukuisempi kuin jos määrä olisi huomattavasti suurempi ja laaja-alaisempi. Eemil Becker kuvaili tätä hyvin sanoessaan, että esitys kärsii, jos dataa ei käsitellä esitykselle edullisella tavalla. Juuri siksi rasterimuotoiselle kartalle sopii esitettäväksi erilaiset ilmiöt kuin pistekartalle.
Lähteet:
Becker Eemil, Harjoituskerta 3: Lisää soveltamista, https://blogs.helsinki.fi/beemil/, luettu 2.4.2018
Tilastokeskus, http://pxnet2.stat.fi/explorer/Maahanmuuttajat_2017/maakuntakartta.html