1. Uskonto ja tunteet yhteiskunnassa
2. Uskonto ja menetykset
3. Uskonnollinen viestintä
4. Uskonto, kasvatus ja oppiminen moninaistuvassa yhteiskunnassa

1. Uskonto ja tunteet yhteiskunnassa

Oppiaine: Kirkkososiologia
Seminaarin ohjaaja: Anne Birgitta Pessi

Seminaarin kokoontumisrytmi: Tapaamiset periodeissa 1. ja 3. sekä retriitti-puoli-päivää periodissa 4. Aloitamme jo edellisen toukokuun lopulla yhdellä tapaamiskerralla, ja kesäksi ennen seminaaria tulee pakollinen tehtävä kirjallisuuden etsimiseen.

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Oma tutkielma voi niveltyä tähän yhteiseen teemaan ”Uskonto ja tunteet yhteiskunnassa” tiukemmin tai väljemmin. Ydintä on joka tapauksessa ymmärtää yksilö- ja yhteisötason uskonnollisia, ja uskontoon liittyviä, ilmiöitä yhteiskunnallisessa viitekehyksessä.

Seminaarille on jo olemassa kontakteja esim. seurakuntayhtymiin, joissa aineistoa voidaan kerätä mm. jäsenyys-, johtajuus- ja kulttuurimuutoshankkeiden yhteydessä. Opiskelijan on mahdollista näin päästä seuraamaan ja tutkimaan aitoa merkityksellisen ja merkityksellisyyksien yhteisöjen arjen teemaa. Tutkielmissa käytetään erityisesti (uskonto)sosiologian ja (uskonto)psykologian sekä mahdollisesti myös kulttuurintutkimuksen ja antropologian lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineistot voivat olla itse kerättyjä (esim. haastattelut, kenttätyöt, kyselyt) tai olemassa olevia aineistoja (esim. tekstiaineistot).

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Seminaarimme toimii kuin tutkimusryhmä; olemme sitoutuneet tukemaan toinen toistemme edistymistä, ja kannustamaan kaikki hyvään etenemiseen. Seminaarimme edellytyksiä siis ovat: aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, seminaariesitelmät (kirjallinen ideapaperi, tutkimussuunnitelma ja 1-2 tutkimusesitystä) sekä kirjalliset ja suulliset paneutuneet ja kannustavat palautteet toisten työstä. Lisäksi väliperiodissa toimitetaan päivitys Pessille oman työn etenemisestä. Ryhmämäinen työskentelymme vaatii aktuaalista ja henkistä sitoutumista, kuten myös ajan varaamista kunnolla sekä kontaktitapaamisille että omalle tutkimukselle. Tavoitteena on paitsi saada gradu valmiiksi yhteisen polkumme aikana niin myös puhjeta kukoistukseen teologian tuoreena asiantuntijana, oman aiheen erityisosaajana!

Esimerkkejä tutkielman aiheista

Tutkittavia aiheita voivat olla esimerkiksi:

yksilöiden merkityksellisen elämän kokemukset ja näiden linkittyminen arvoihin, toimintaan ja uskonnollisuuteen
uskonnollisten yhteisöjen toiminta ja dynamiikka (kristilliset ja muut uskontokunnat, seurakunnat, järjestöt ja väljemmät yhteisöt ja toimijat, niiden erilaiset toimintamuodot); esim. kokemukset osallistavista toimintamuodoista kuten Armon messuista.
uskonnolliset yhteisöt työpaikkana ja -yhteisönä, ja esim. niiden johtajuus ja organisaatiokulttuurin muutoshankkeet (hankeitta yhdessä mm. Aallon johtamistutkijoiden kanssa); työpaikka-spiritualiteetti
auttaminen, myötätunto, myötäinto, ja esimerkiksi vapaaehtoistoiminta merkityksellisen elämän ytimenä
ihmisten uskontoon ja maailmankatsomuksiin liittyvät kokemukset, näkemykset tai toiminta.
ihmisten pyhyyden kokemukset arjessa; pyhyyden kokemuksien tarina
ihmisten pyhyyden kokemukset taiteessa (hanke yhdessä taitelijan kanssa)
seurakuntien mielikuvat ja tunnettuus kansalaisten keskuudessa, ja esim. erityisesti kirkosta eronneiden/irrallisten tai syrjäytymisvaarassa olevien keskuudessa.

Kaikkia näitä teemoja varten voidaan hyödyntää jo olemassa olevia, tai omia, kontakteja muihin tutkimusryhmiin sekä kentän aitoihin toimijoihin. Myös käsitteellisempi/teoreettisemi tutkielma on mahdollinen. Tärkeintä on löytää oma tyyli, palo, ja teema – juuri sinun.

Kielivaatimukset: Suomi ja englanti.

Muuta huomioitavaa: Kokonaistavoitteena on kunnon paneutunut, yhteinen kaari, jonka aikana sekä a) gradu inhimillisesti valmistuu eli tavoitteet ovat realistiset, humaanitkin, ja b) opiskelija syventää omaa osaamistaan mutta myös etenkin omaa ammatillista identiteettiään. Mikä on tulevana teologina juuri sinun ydinosaamistasi? Graduseminaari on opintojen kruunujalokivi, jonka aikana jokainen ryhmämme jäsen puhkeaa asiantuntijana kukkaan! Yhteisen tavoitteenamme on, että yhteisen tärkeän rupeaman suoritettuaan jokainen seminaarilainen

on perehtynyt tutkimusalaansa ja tutkimusaiheeseensa
osaa etsiä ja käyttää tutkimusteemaansa liittyviä lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta
osaa esittää omia tutkimustuloksiaan kirjallisesti ja suullisesti selkeästi ja johdonmukaisesti sekä argumentoida tieteellisesti hyväksyttävällä tavalla
osaa käydä tieteellistä keskustelua
osaa antaa rakentavasti ja rakentavaa palautetta toisten opiskelijoiden töistä, ja kannustaa jokaista parhaimpaansa
kykenee saattamaan itsenäisesti valmiiksi seminaarin aikana ohjatun opinnäytetyön
syventää uniikkia teologiosaamistaan sekä -identiteettiään.

2. Uskonto ja menetykset

Oppiaine: Pastoraaliteologia
Seminaarin ohjaaja: Auli Vähäkangas
Seminaarin kokoontumisrytmi: I ja III periodi tiistaisin kello 10–14

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Pastoraaliteologian seminaari 2021–2022 tutkii menetyksiä, joita ihmiset elämänkaaren eri vaiheessa kohtaavat. Kiinnostuksen kohteena on, millaista roolia uskonto/spiritualiteetti näyttelee menetysten yhteydessä.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Omia esitelmiä, toisten esitelmien kommentointia, muita oppimistehtäviä. Tapaamiskertojen välillä työskentelemme tiiviisti Moodlessa. Tutkimus on prosessi, joka vaatii intensiivistä työskentelyä, rohkeaa oivallusta ja sitkeyttä jatkaa silloinkin, kun ei ole varma, miten tulisi edetä. Jos pandemiatilanne sallii, opetus toteutetaan hybridimallilla, osa kasvotusten/osa zoomilla.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

surun rituaalit kuoleman yhteydessä
elämän merkityksellisyys korona-aikana
yhteisöllinen suru
epäselvä menetys
ilmastoahdistus
toivo
nuorten siirtymäriitit koronan varjossa
elämänhallinta sairauden kohdatessa
Kehollisuus kohtaamisessa-tunteet xx:n yhteydessä
relaatiot xx:n yhteydessä
Symbolit lasten haudoilla

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: TUK3202, TUM-KT3224
Kielivaatimukset: sujuva luettu akateeminen englanti
Muuta huomioitavaa: Tutkielmaseminaarin työskentely vaatii runsaasti aikaa ja opiskelijoiden tulee sitoutua tekemään viikoittaista itsenäistä työskentelyä. Opiskelijat valitaan opintopistekertymän perusteella.

3. Uskonnollinen viestintä

Oppiaine: Käytännöllinen teologia
Seminaarin ohjaaja: Johan Bastubacka
Seminaarin kokoontumisrytmi: 1. ja 3. periodi, seminaari-istunnot aina 4 tuntia kerrallaan

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaarissa keskitytään tutkimaan uskontoa viestimissä, uskonnollista viestintää sekä jumalanpalvelusta viestintätapahtumana. Mukaan mahtuu myös uskonnon ja oikeuden aihepiirin tutkielma-aiheita. Voit myös itse ehdottaa itse tutkielma-aihetta, joka on jotenkin lähellä tässä mainittuja aihepiirejä.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Seminaarityöskentely, tieteellinen keskustelu seminaarissa, itsenäinen tutkimus, tiedonhankinta, esitykset omasta tutkimuksesta, toisten tekstien rakentava arviointi, ryhmätyö, ohjauskeskustelut,

Esimerkkejä tutkielman aiheista

Uskonnon tai uskonnollisten teemojen tai aiheiden ilmeneminen jossakin viestimessä, uskonto ja kuvajournalismi (valittu rajattu kohde), uskonnon digitalisaatio tai uskonto ja some (rajatut aiheet näistä), uskonto ja kuvataide (jokin taideteos tai kuva analyysin kohteena), kirkkoarkkitehtuuri (jokin tietty rakennus, sen toiminta ja merkitysulottuvuudet), jonkin yhteisön jumalanpalvelus (sen viestinnälliset ja teologiset ominaispiirteet), jonkin yhteisön jumalanpalvelus verkossa (sen viestinnälliset ja teologiset ominaispiirteet), uskonnollinen puheviestintä, saarna (jokin rajattu tutkimuskohde aihepiiristä), uskonnollisen yhteisön oikeudellinen asema, uskonnollisen yhteisön tietty oikeudellinen kysymyksenasettelu jne.

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Kuten muissakin KT:n seminaareissa. Käytännöllisen teologian kurssit, menetelmäopetus ja proseminaari suositeltavia.
Kielivaatimukset: Opetus suomeksi
Muuta huomioitavaa: Tervetuloa mukaan!

4. Uskonto, kasvatus ja oppiminen moninaistuvassa yhteiskunnassa

Oppiaine: Uskonnonpedagogiikka
Seminaarin ohjaaja: Anuleena Kimanen
Seminaarin kokoontumisrytmi: 1. ja 3. periodissa sekä yksi istunto 4. periodissa

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Sekä uskonnollisiin että uskonnottomiin katsomuksiin sosiaalistutaan erilaisissa ympäristöissä, ja vaikutteita imetään monenlaisista kanavista. Identiteetin rakennusaineita tarjotaan niin koulusta, uskonnollisista yhteisöistä kuin mediastakin. Kuitenkin uskonnollinen kasvatus ja uskonto julkisessa tilassa ovat nyky-Suomessa monien kiistojen kohteena. Samalla varsin laajasti tunnustetaan kasvava katsomuksellisen moninaisuuden tuntemisen tarve. Seminaarissa näitä kysymyksiä voi tutkia eri ympäristöissä sekä nykyajassa että niiden historiallista taustaa luodaten.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Seminaarin tarkoitus on tukea tutkielman valmistumista lukuvuoden aikana paloittelemalla se osatavoitteiksi ja rakentamalla kannustava vertaistukea tarjoava yhteisö. Käytännössä seminaarissa rakennetaan omaa tutkimusasetelmaa säännöllisillä kirjoitustehtävillä, saadaan palautetta ja ideoita sekä kommentoidaan vastavuoroisesti muiden tekstejä. Toisen periodin aikana kootaan ja käsitellään aineistoa. Siksi on tärkeää varata seminaarityöskentelyyn riittävästi aikaa.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

Joku katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvä teema oppikirjoissa (esim. koulun tai rippikoulun) / opetussuunnitelmissa / muussa materiaalissa.
Uskonnon oppiminen ja uskontokasvatus moniuskontoisessa perheessä
Joku teema uskonnollisen yhteisön ja koulun / varhaiskasvatuksen yhteistyössä
Joku seurakunnan työala ja katsomuksellinen moninaistuminen
Moninaisuuden kohtaaminen uskonnonopetuksessa tai varhaiskasvatuksessa (esim. lapsen / nuoren, opettajan tai menetelmien näkökulma)
Moninaisuuden kohtaamisen kysymykset ammatillisessa koulutuksessa tai ammatissa kehittymisessä jollain alalla
Katsomuksellisen vähemmistön näkökulmia uskontojen esillä pitämiseen koulussa / varhaiskasvatuksessa / muussa ympäristössä