1. Uskonto ja yhteiskunta
2. Uskonnollinen monimuotoisuus
3. Uskonto digitaalisessa maailmassa
1. Uskonto ja yhteiskunta
Oppiaine: Uskontotiede
Seminaarin ohjaaja: Teemu Taira
Seminaarin kokoontumisrytmi: pääosin joka toinen viikko
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Seminaarin teemana on uskonto ja yhteiskunta. Seminaariin ovat tervetulleita opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita uskonnon ja ympäröivän yhteiskunnan suhteista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi uskontoa koskevaa julkista keskustelua, uskonnon näkyvyyttä instituutioissa ja uskonnon, uskonnottomuuden ja sekulaariuden suhteita. Erityisesti uskontososiologiset aiheet sopivat tähän, mutta myös erilaiset uskontotieteen metodologiaan tai oppihistoriaan painottuvat aiheet ovat tervetulleita. Niin tekstiaineistot kuin haastatteluaineistot sopivat hyvin. Aiheen valinta on vapaa, mutta opiskelija voi ottaa myös seminaarin vetäjän ehdottaman aiheen. Vetäjän omat tutkimusaiheet ovat viime aikoina käsitelleet erityisesti seuraavia teemoja: uskonnottomuus ja ateismi; uskonto mediassa; uskonnoksi luokittelua ja uskonnon määrittelyjä koskevien keskustelujen analyysi. Vetäjä on erikoistunut diskurssianalyyttisiin menetelmiin, mutta erilaiset menetelmät ovat tervetulleita – tärkeintä on, että menetelmä sopii tutkimusasetelmaan.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Seminaari kokoontuu ensimmäisen kerran etäistunnossa toukokuussa. Syksyllä jatkuvissa seminaaritapaamisissa kukin opiskelija kirjoittaa aikana useita, yhdessä käsiteltäviä papereita: ensimmäisessä periodissa kirjoitetaan ideapaperi ja tutkimussuunnitelma, toisessa käsitellään tutkielmien kannalta keskeisiä menetelmiä. Keväällä käsitellään tutkielman lukuja, joista annetaan vertaispalautetta.
Esimerkkejä mahdollisista tutkielman aiheista
Uskonto mediassa; uskonto ja julkinen keskustelu; uskonnottomuus ja ateismi (erityisesti toivotaan nuorten kaupunkilaisten uskonnottomuuden käsittelyä, mutta muutkin uskonnottomuusaiheet ovat erittäin tervetulleita); jonkun keskeisen tutkijan teoria (esim. uskontoteoria; teoria sekularisaatiosta tms.); henkisyys (erityisesti uskontososiologisesta näkökulmasta); maallistuminen
Yllä olevat ovat vain esimerkkejä, eivätkä ne rajaa mahdollisten aiheiden kirjoa. Jos mietit, sopiiko aiheesi seminaariin, ota rohkeasti yhteyttä sähköpostilla.
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Kanditutkielma tulee olla tehtynä, samoin muut kanditutkintoon liittyvät opinnot.
Kielivaatimukset: Seminaari on suomenkielinen. Lähteiden ja tutkimuskirjallisuuden lukemisessa englannin taito on välttämätön.
Muuta huomioitavaa: Seminaariin osallistuminen vaatii aktiivista työskentelyä myös seminaaritapaamisten ulkopuolella. Siksi kalenterissa olisi syytä olla tilaa tutkielman täysipainoiseen työstämiseen. Tavoitteena on, että kevääseen mennessä tutkielma voisi olla valmis, lähes valmis tai ainakin hyvin pitkällä.
2. Uskonnollinen monimuotoisuus
Oppiaine: Uskontotiede
Seminaarin ohjaaja: Titus Hjelm
Seminaarin kokoontumisrytmi: 2 tuntia kerran viikossa (ke 10–12), periodit I–IV
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Seminaarissa tarkastellaan uskonnollista monimuotoisuutta: uskontojen keskinäistä kohtaamista sekä uskontojen, valtion ja muiden yhteiskunnan instituutioiden (esimerkiksi koulutuksen) kohtaamista. Tutkimuksen kohde voi liittyä nykyaikaan tai historiaan. Tutkielman kohteena voi olla myös uskonnon yhteiskunnallinen ja kulttuurinen määrittely eri aikoina. Kaikki metodologiset lähestymistavat ovat tervetulleita.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Seminaari kokoontuu ensimmäisen kerran toukokuussa, jolloin jaetaan kesätehtävät. Syksyn ensimmäisessä periodissa kirjoitetaan joka kerralle lyhyet ideapaperit, joiden pohjalta laaditaan periodin päätteeksi tutkimussuunnitelma. Toisessa periodissa opiskellaan pienryhmissä tutkimusmenetelmiä keskittymällä metodeihin, jotka ovat seminaarilaisten töissä keskeisellä sijalla sekä laaditaan yhdessä ohjaajan kanssa työ- ja ohjaussuunnitelma. Kolmannessa ja neljännessä periodissa kukin opiskelija esittelee jotain kirjoittamaansa gradun lukua. Opiskelijat toimivat keväällä puheenjohtajina ja antavat jokaisesta paperista vertaispalautetta moodleen. Seminaarin yhteydessä ja sen jälkeen on mahdollista saada seminaarin vetäjältä henkilökohtaista ohjausta tarpeen mukaan.
Esimerkkejä tutkielman aiheista
Ks. edellä
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Hyväksytysti suoritettu kandin tutkielma; kandin opinnot mahdollisimman pitkälle suoritettu
Kielivaatimukset: Suomi
Muuta huomioitavaa: Seminaarityöskentely on intensiivistä osallistumista seminaari-istuntoihin, vertaispalautteen antamista ja jatkuvaa prosessikirjoittamista. Siksi siihen on hyvä raivata muilta opinnoilta tilaa. Tavoitteena on saada gradu mahdollisimman hyvään kuosiin seminaarin aikana.
3. Uskonto digitaalisessa maailmassa
Oppiaine: Uskontotiede
Seminaarin ohjaaja: Katja Valaskivi
Seminaarin kokoontumisrytmi: Kerran viikossa
Seminaarin aiheen tarkempi esittely
Seminaarin teemana on uskonto digitaalisessa maailmassa. Seminaariin ovat tervetulleita opiskelijat, jotka ovat kiinnostuneita media-aineistojen käytöstä työssään, haluavat tarkastella uskonnon ilmenemistä digitaalisessa ympäristössä tai esimerkiksi erilaisten media- tai teknologiailmiöiden uskonnollisia puolia. Opiskelijan kiinnostuksesta riippuen on myös mahdollista saada tutkielman aihe ja/tai aineistoa käyttöön seminaarin vetäjän käynnissä olevista tutkimushankkeista, joissa tarkastellaan mm. salaliittoteorioita, ekstremismiä verkossa sekä teknologiauskoa ja ilmastonmuutosta. Seminaariin otetaan kahdeksan opiskelijaa.
Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä
Seminaari kokoontuu ensimmäisen kerran etäistunnossa toukokuussa, jolloin jaetaan kesätehtävät. Seminaarissa kukin opiskelija kirjoittaa vuoden aikana useita, yhdessä käsiteltäviä papereita: ideapapereita, tutkimussuunnitelma, seminaaripapereita. Lisäksi kukin opiskelija toimii vertaispalautteen antajana. Toisessa periodissa opiskellaan pienryhmissä tutkimusmenetelmiä. Kolmannessa ja neljännessä periodissa joita kukin opiskelija tekee nk. seminaariesitelmän. Kolmannen periodin esitelmä on jokin osa tutkielmasta, neljännen periodin yleensä ensimmäinen kokonainen luonnosversio tutkielmasta.
Esimerkkejä mahdollisista tutkielman aiheista
Median ja uskonnon suhde, salaliittoteorioihin liittyvät aiheet, erilaiset uskontoon liittyvät aiheet, joissa käytetään media-aineistoja; konservatiivikristilliset mediakanavat; teknologia- ja innovaatiousko yms. implisiittiset uskonnon muodot; erilaisten mediamuotojen rooli uskonnollisissa yhteisöissä; media ja radikalisaatio/ekstremistiset ilmiöt; uskonto, media ja ilmastonmuutos; monimenetelmälliset tutkimusasetelmat; muut uskontoon ja mediaan liittyvät aihepiirit
Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Kanditutkielma tulee olla tehtynä, samoin muut kanditutkintoon liittyvät opinnot.
Kielivaatimukset: Seminaari on suomenkielinen