Tämän 2. blogikirjoituksen pääaiheena on teemakartta, joka käsittelee Uudenmaan kuntien taajama-astetta, sekä kuntien elinkeinorakennetta.
Toisella kurssikerralla päästiin luomaan MapInfolla päällekkäisiä teemakarttoja. Kurssikerta kuluikin perustoimintojen kokeilemisessa ja opettelemisessa. Ohjelman käyttö alkaa nyt tuntua hieman helpommalta, kuin mitä se oli vielä viikko sitten. Paljon on kuitenkin vielä harjoittelemista että pääsee pintapuolista käyttöä syvemmälle. Kuten ennenkin, kurssikerran aikana on helppo seurata ohjeita ja tehdä perässä, mutta omatoiminen ja luova tekeminen on vielä hidasta.
Karttojen tekeminen on nimenomaan luovaa toimintaa. Jos kartta-artistilla on luomisen tuska juuri päällä, voi karttojen syntymiseenkin kulua enemmän aikaa kuin muuten. Tässä tapauksessa suurin kynnys työn valmistumiseen oli sopivan aiheen, aineiston ja karttamallin löytäminen karttaa varten. Luennolla läpikäydyt työkalut joilla erilaisia karttaesityksiä pystyy luomaan, olivat hyvin monipuoliset. Tästä syntyi oikeastaan runsauden pula, ja vaihtoehtoiskustannuksen ongelma, kun piti valita mitä alkaa tehdä. Omana lisänään tähän runsauteen tuli myös luennolla saatu tietotaito käyttää MapInfossa hyväksi internetistä löytyvää dataa, esimerkiksi Sotkanetin tilastoja.
Kaiken tämän uuden informaation ja osaamisen sisäistettyäni, olivat suunnitelmat tulevan kartan erityisyydelle suuret. Kuitenkin lopputuloksena (ks. kuva 1) syntynyt vertailu elinkeinorakenteen ja taajama-asteen välillä, oli lopulta tylsempi vaihtoehto monesta muusta. Tarpeeksi ohjelman kanssa kikkailtuani kohtasin nimittäin ylitsepääsemättömän ongelman, joka vaatii vielä selvitystä; join-toiminnon käyttäminen ei onnistunutkaan vain osaa aineistosta käyttäessä, joten luovuin ajatuksesta ja käytin pelkästään valmiiksi annettua materiaalia.
Alkutietona ei kenellekään varmasti ole uusi asia että Uusimaa ja erityisesti Helsingin seutu ovat maamme tiheimmin asuttua, ja siten myös korkean taajama-asteen aluetta. Voidaan myös helposti ajatella ja olettaa että alkutuotannon osuus elinkeinorakenteesta on hyvin pieni. Ajattelin että olisi kuitenkin mielenkiintoista selvittää miltä tämä vertailu näyttäisi kartalla. Aihe on kuitenkin ollut ajankohtainen esimerkiksi kuntauudistusta käsitelleen yleisen keskustelun pohjalta. Pääaihe keskustelussa tuntuu olleen se, onko Uusimaa liian laaja ja hajanainen alue, jotta se sellaisenaan voisi toimia kuntauudistuksen kautta syntyvänä itsehallintoalueena. Yksi kysymyksistä on esimerkiksi ollut, että kärsiikö maakunnan reuna-alueilla olevat kunnat pääkaupunkiseudun kehittämiseen keskittyvän politiikan johdosta. Kartogrammillani halusin luoda visuaalisen esityksen siitä, kuinka erilaisia Uudenmaan ydinalueet ovat sen reuna-alueista niin fyysiseltä rakenteeltaan kuin elinkeinorakenteeltaan.
Pohjateemana käytin taajama-astetta, jota valitsin kuvaamaan ruskean punertavan sävyasteikon taajaman tiheyden mukaan. Kvantiilien, eli tasamääräisten luokkien (5 kpl), käyttäminen luokittelussa tuntui varmalta vaihtoehdolta tässäkin tapauksessa. Jo tässä vaiheessa huomataan että alue on melko hajanainen tässä suhteessa koska vaihteluväli on jopa 65,1 %. Elinkeinorakenteen kuvaamiseen päätin käyttää pylväsdiagrammia. Pylväät kuvasivat perinteiseen tyyliin elinkeinorakennetta alkutuotanto, jalostus ja palvelut -periaatteella. Jätin diagrammista tietoisesti pois neljännen pylvään joka olisi muut vaihtoehto muut. Tämän tein siitä syystä, että näin kartta on mielestäni selkeämmin luettava, ilman marginaalista neljättä vaihtoehtoa.
Lopputuloksen tulkinnasta voidaan sanoa että tulos ei ollut yllättävä. Taajama-aste on suurinta pääkaupunkiseudulla ja se jatkuu yli 99 % käytävänä pääradan kohdalla Keravalle ja Järvenpäähän. Espoon taajama-aste osui kuitenkin vasta seuraavaan kvintiiliin. Selityksenä tälle toimii varmasti Espoon suuri pinta-ala sekä yleisesti laajat metsäalueet, esim. osittain Espoossa sijaitseva Nuuksion kansallispuisto. Yleisesti koko Suomessa on siirrytty palvelusektorille, ja pääkaupunkiseudulla tämä vielä korostuu. Maaseutumaisina kuntina erottuvat kartan koillisosassa Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi. Näissä kunnissa alkutuotannolla oli selkeästi merkittävä rooli elinkeinorakenteessa. Muissa tarkastelluissa kunnissa, joissa taajama-aste oli matalin, alkutuotannon osuus oli taas täysin minimaalinen. Tässä täytyy tosin tehdä sama huomio jonka Toikkanen, T. (29.1.2016) oli tehnyt omassa blogissaan. Hän kommentoi että myös luokkien omat vaihteluvälit eroavat toisistaan aika lailla; omassa blogissani pienin vaihteluväli on vain 0,04% kun taas suurin on 21,8 %. Matalimman taajama-asteen kunnat eivät ole läheskään yhtä homogeeninen ryhmä kuin korkeimpaan viidennekseen kuuluvat kunnat. Esimerkiksi Inkoossa ja Siuntiossa alkutuotannon aste on hyvin pieni, vaikka ne osuvat samaan luokkaan koillisosan kuntien kanssa. Maatalouden lisäksi alkutuotannon osuutta saattaa kasvattaa metsätalous. Jalostussektorin suhteellinen osuus näyttää taas olevan tasaisempi muuttuja. Sen suurempaa osuutta tietyissä pienemmissä kunnissa voi selittää esimerkiksi suuremmat tehtaat.
Jo yllä mainitulla Toikkasen kartalla oli kuvattu pientaloissa asuvien suhteellista määrää ja asuntojen absoluuttisia määriä. Kuin sattuman kauppaa, oli tutkimusalueena myös hänellä ollut Uudenmaan maakunta, jonka lisäksi väritys koropleettikartassa oli sama kuin omassa kartassani. Tästä johtuen kun molempia karttoja vertaa keskenään, toimivat ne karkeasti tarkasteltuna toistensa negatiiveina. Tämä näkyy siten, että matalan taajama-asteen kunnat näkyvät toisessa kartassa pientalovaltaisina ja päinvastoin korkean taajama-asteen kunnissa.
Tehtävä oli lopulta antoisa, mutta hampaankoloon jäi kaivelemaan se, etten pystynyt (lue osannut) tuoda Uudenmaan karttaan tietoja ulkopuolisista lähteistä Join-toimintoa käyttäen. Tämä asia on selvitettävä ensi kurssikerralla. Kehitysehdotukseni omaan karttaani on sama kuin Toikkasella; kuntien nimeäminen esimerkiksi numerokoodeilla voisi tuoda hyvää lisäinformaatiota karttaan.
Lähteet:
Toikkanen, T. (2016). Kurssikerta 2: Map-Infoa ja kaksitasoinen teemakartta https://blogs.helsinki.fi/tgtoikka/2016/01/29/kurssikerta-2-map-infoa-ja-kaksitasoinen-teemakartta/ [3.2.2016]