4. Blogi – Ulkomaalaisten reikä kauniaisissa sekä Libyan muuttuva
Kurssikerran tehtävänä oli luoda ruututeemakartta etukäteen annetusta materiaalista. Ruutujen tiedot kerättiin pisteaineistosta ja MapInfon grid-työkalulla saatiin kartalta esiin säännönmukaisuuksia
Valitsin teemaksi tarkastella ulkomaan kansalaisten absoluuttisia määriä pääkaupunkiseudulla. Tehtävässä oli erittäin mielenkiintoista huomata, kuinka rasterointi vaikutti lopputulokseen. Kummatkin kartat kuvasivat samaa ilmiötä samalla alueella, mutta rasterointikoon muuttaminen oleellisesti luokitteluun sekä visuaaliseen yleisilmeeseen. Vaikka kummassakin kartassa oli käytetty ”natural break” -luokittelua, olivat luokkajaot selvästi erilaiset. Kuvan 1 kartalla (500m x 500m) voidaan puhua karkeammasta kartasta, kun taas kuvan 2 kartalla (250m x 250m) esitystapa on paljon tarkempi. Vaikka karkeamman kartan rasterikoko oli nelinkertainen tarkempaan karttaan verrattuna, ei maksimiluokan koko kasvanut kuitenkaan kuin 37 % (=713/522-1) siirryttäessä rasterikoosta toiseen. Tästä voidaan päätellä että ne alueet, joihin ulkomaan kansalaisia on eniten keskittynyt, eivät ole kovin suuria ja tiiviitä. Jos alueella asuisi hyvin tiiviisti tähän kategoriaan sopivia ihmisiä, tulisi mielestäni maksimiluokkakoon kasvaa voimakkaammin siirryttäessä pienestä rasterista suurempaan.
Itse pidän enemmän pienemmän ruutukoon kartasta koska se esittää ilmiön tarkemmin, realistisemmin. Suurempi rasteri koko on suuntaa antava, mutta ei pysty esittämään kaupunkia sen todellisten rakenteiden mukaan. Esimerkiksi alueet, joilla ei asutusta ole ollenkaan, erottuvat tarkemmasta kartasta hyvin, ja omalta osaltaan rytmittävät kartan lukemista. Tässä on juuri myös ruututeemakartan hienous. Esimerkiksi verrattuna koropleettikarttaan, ruutukartta ei kuvaa ilmiötä vain esimerkiksi kuntarajat huomioiden, vaan esittää todellisuutta sellaisena kuin se oikeasti on. Hallinnolliset rajat ovat huonoja kuvaamaan realistisesti tällaisia ilmiöitä.Uskallan myös väittää että jos en olisi luonut kahta eri versiota kartoista, pitäisin kumpaakin vaihtoehtoa varmasti hyvin pätevänä.
Yleisesti karttaa silmäilemällä huomaa, että ulkomaalaisia on levittäytynyt hyvin laajasti kaikkialle ympäri pääkaupunkiseutua. Kartalla 0-alueita ei ole rasteroitu ollenkaan, ja karkeasti arvioiden nämä tyhjät kohdat tuntuvat pääosin olevan metsää, peltoa tai muuta aluetta jossa ei asuinrakennuksia ole. Mielenkiintoinen poikkeus on kuitenkin Kauniainen. Tässä Espoon keskellä sijaitseva omassa kunnassaan ei kummankaan kartan mukaan tunnu olevan ulkomaalaisia ollenkaan. Keskustelin asiasta myös Niko Pelkosen kanssa, joka tällä viikolla oli sattuman kautta valinnut karttansa aiheeksi myös ulkomaalaisten määrän pääkaupunkiseudulla (Pelkonen 2016). Pitkään asiaa pohdittuamme tulimme siihen lopputulokseen että kyseessä täytyy olla puute tilastoinnissa. Kauniaisten kunta ei siis ole mikään poikkeus ulkomaan kansalaisten asukkaiden suhteen, vaan annetussa materiaalissa kyseistä tietoa ei ollut vain kerätty. Jos aineisto tosiaan oli näin puutteellinen, niin olisi ollut syytä ilmoittaa vajavaisuus aineistossa. Nyt huolimaton, tai paikallistuntemukseltaan heikko, kartanlukija saattaa helposti tehdä oletuksen, että Kauniaisten kohdalla olisi vain metsää tai peltoa. Myös Jooel Rinne (Rinne 2016) oli käsitellyt samaa teemaa omassa blogissaan. Hän oli kuitenkin tarkastellut asiaa tekemällä kartan ulkomaalaisten suhteellisesta osuudesta Helsingissä. Karttoja vertaamalla voidaan tehdä erittäin mielenkiintoisia huomioita. Johtopäätökset hänen pohdinnassaan olivat hyvin yhtenevät omieni kanssa; vaikka absoluuttisesti ulkomaalaisia asuu paljon myös keskustassa, on heidän suhteellinen osuutensa siellä pienempi verrattuna esimerkiksi Itä-Helsinkiin. Omatekemäni 250m x 250m kartta tukee tätä ajatusta myös. Tällä tarkemmalla kartalla ulkomaalaisten määrä ei tunnu niin voimakkaan punaiselta alueelta, kuin mitä se tuntuu 500m x 500m kartalla.
Mielestäni kartta toimii tällaisenaan ihan hyvin, ja kummastakin versiosta on selkeästi luettavissa ne alueet joille ulkomaan kansalaiset ovat keskittyneet. Selventävänä elementtinä legendaan voisi liittää myös tarkemman selityksen kuvattavasta ilmiöstä. Tässä tapauksessa ”ulkomaan kansalaisilla” ilmeisesti tarkoitetaan alueella rekisteröidysti asuvia ihmisiä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia (en löytänyt tarvittavaa metatietoa aineistosta). Satunnaiselle lukijalle vailla mitään kontekstia kartta ei välttämättä avaudu kovin hyvin.
Lisätehtävä: konflikteja Afrikassa
Lisäpohdinta ̶ Konfliktit Afrikassa
Kurssiblogin lisätehtävänä oli tarkastella konflikteja ja luonnonvaroja Afrikassa. Paikkatiedon avulla pystyy tarkastelemaan lukemattomia muuttujia mielenkiintoisista näkökulmista. Päällekkäisanalyysit saattavat olla hyvinkin oivaltavia ja oman mausteensa tarkasteluun tuo vielä ajallinen ulottuvuus. Asiat eivät ole todettavissa vain staattisina ilmiöinä, vaan jokaiseen tarkasteltuun kysymykseen voidaan pureutua myös ajassa tapahtuvien muutosten kautta. Esimerkiksi animoitu kartta, joka kuvaisi kaivoksen löytymistä ja siitä kulunutta aikaa konfliktiin voisi olla mielenkiintoinen.
Blogitehtävän pohjalta klassinen hypoteesi olisi olettaa että konfliktien määrät kasvaisivat alueilla luonnonvarojen löytämisen jälkeen. Tällaisten johtopäätösten tekeminen on toki hyvin yleistävää ja siksi olisikin syytä tarkastella syitä konfliktien takana laajemmin. Kartalta voidaan kuitenkin mielestäni todeta että ainakaan kaivosten yhteydessä konflikteja ei olisi kovinkaan vahvalla korrelaatiolla havaittavissa. Taistelujen maksimialueet levittyvät kyllä koko alueelle, mutta itse taistelupaikat kiertävät kaivoksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivätkö kaivokset vaikuttaisi konflikteihin. Syyt selkkausten takana ovat kuitenkin useimmiten poliittisia ja hyvin laajoja, jolloin varsinainen eskaloituminen ei välttämättä tapahdu juuri siinä paikassa, josta taloudellinen, vallankäytöllinen tai poliittinen on alkanut. Esimerkiksi Libyassa on erittäin suuri öljyesiintymä, mutta konflikteja alueella ei ole ollut ollenkaan. Tämä vahvistaa näkemystä että konfliktit syntyvät laajempien yhteiskunnallisten olosuhteiden tuloksena, ja nämä olosuhteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Aineistosta puuttuu tarkasteluvuodet, mutta olisi mielenkiintoista tietää miten arabikevät (The Guardian 2014) ja esimerkiksi Isiksen (The Guardian 2016) toimet ovat vaikuttaneet Libyaan näiden muuttujien valossa.
Koska annetussa aineistossa oli luokiteltu myös luonnonvarojen tuottavuutta, olisi tämä mielenkiintoinen muuttuja tarkastelussa myös. Kärjistävä hypoteesi voisi taas olla että kaivoksen taloudellisen tuottavuuden kasvaessa, konfliktin riski olisi suurempi. Esimerkiksi Etelä-Afrikka näyttäisi olevan hyvinkin rikas kaivoksien suhteen, mutta taistelupaikat siellä ovat huomattavasti harvemmassa kuin esim. Sahelin alueella. Tällaisen kysymyksen kanssa juuri on pakko ottaa huomioon muutkin muuttujat konfliktien syitä tarkastellessa.
Lähteet:
Pelkonen, N. (2016). Kurssikerta 4 – Ruudun takaa. https://blogs.helsinki.fi/nikopelk/2016/02/14/kurssikerta-4-ruudun-takaa/ [15.2.2016]
Rinne, J. (2016). Kurssikera 4: Ruututeemakartta: Ulkomaalaisten osuus väestöstä. Helsingissä https://blogs.helsinki.fi/joorinne/2016/02/15/kurssikera-4-ruututeemakartta-ulkomaalaisten-osuus-vaestosta-helsingissa// [15.2.2016]
The Guardian (29.8.2014), Stephen, C. War in Libya – the Guardian briefing http://www.theguardian.com/world/2014/aug/29/-sp-briefing-war-in-libya [15.2.2016]
The Guardian (9.2.2016), Wintour, P. West ‘can’t fight Isis in Libya without a unity government’ http://www.theguardian.com/world/2016/feb/09/west-cant-fight-isis-in-libya-without-a-unity-government [15.2.2016]