Viides blogi bufferoinnista ja putkiremonteista

5. kurssikerralla päästiin itse soveltamaan jo opittuja taitoja. Kerta poikkesi muista kerroista siinä että itsenäistehtävien määrä ja vaatimustaso kasvoivat mielestäni. Tämä oli lopulta hyvä asia, koska MapInfon käyttöä ei oikeasti opi jos aina tekee vain tehtäviä annetun mallin mukaan, ilman omaa pohdintaa. Tunnin alkuosa käytettiin bufferoinnin opettelemiseen. Terminä bufferointi kuulosti aluksi vieraalta, mutta kun näin mistä oikein oli kyse, aukeni anglismi helposti. Bufferointi tuntuu olevan kätevä perustyökalu kun halutaan selvittää jonkin ilmiön yleisyyttä rajatulla alueella. Kurssikerralla tehdyt harjoitteet, joissa tarkasteltiin asukkaiden etäisyyttä juna-asemista, on mielestäni erinomainen esimerkki bufferoinnin hyödyntämisestä.

Käyttötuntien kasvaessa, myös toimintatavat ohjelman kanssa rutinoituvat hiljalleen. MapInfon käyttämistä kannattaa mielestäni lähestyä vaiheittain. Ensin on määritettävä mitä halutaan tehdä. Tässä tapauksessa maalitauluksi voidaan valita tehtävän putki-indeksikartta. Sen jälkeen katsotaan mitä tietoja indeksiä varten tarvitaan, ja millaiseen muotoon tieto on saatava, jotta sitä voidaan käyttää. Tämän jälkeen alkaa sitten vaiheittainen päämäärää kohti ryömiminen, jossa on monta mutkaa ja seinää vastassa. Huomasin kuitenkin että kylmäpäisyydellä ja asioiden rauhallisella pohtimisella kaikesta voi selvitä.

MapInfon kanssa toimimisessa on suuri paino taulukoiden muokkaamisessa. Tietokantojen luominen, sarakkeiden päivittäminen ja Query-toiminnon käyttäminen alkavat itselläni pikkuhiljaa tuntua selkeämmältä, alun kaoottisen vaiheen jälkeen. Toistot ovat parasta lääkettä selkeyttämään ohjelman rakennetta, siksi teinkin sekä koulupiiritehtävän että putkiremonttikartan. Erityisesti perustoimintojen ymmärtäminen ja tehokas hyödyntäminen vaativat toistoja toistojen perään. Esimerkiksi oikeiden labelien muokkaaminen ja valitseminen saattaa olla pienen vaivan takana hieman jähmeillä taidoilla, hieman jähmeässä MapInfossa. Valitettavasti tietotekniikka ei vielä ole sillä tasolla että se osaisi toimia vain ajatuksen voimalla.

Suurimmat kompastuskivet näissä tehtävissä liittyivät itselläni tietojen muokkaamiseen ja yhdistelemiseen tietokannoissa. Esimerkiksi kun uuteen sarakkeeseen haetaan tietoa muualta, täytyy ensiksi tehdä itselle kristallin kirkkaaksi missä muodossa haettava tieto on. Tämä nimittäin vaikuttaa esimerkiksi siihen minkä muotoiseksi data pitää uudessa sarakkeessa kategorisoida. Nyt ainakin toivon ymmärtäväni valintojen count, value ja sum erot.

Tunnilla tehtyjen tehtävien tulokset ja vastaukset ovat luettavissa oheisesta taulukosta:

taulukko

Kurssiblogeja ja muiden tehtävien tuloksia tarkastellessa, oli mielenkiintoista huomata vastausten eroaminen toisistaan. Nämä erot johtuivat osaltaan siitä että vapaalla kädellä rajatut alueet erosivat toisistaan, ja osaltaan varmasti siitä että käytetyt toiminnot erosivat aloittelevien MapInfon käyttäjien kesken.

Omalta osaltani kurssikerran kruunasi (mielestäni) onnistunut putkiremontti-indeksikartta, joka näkyy kuvassa 1. Kartan voi katsoa olleen pienen työn ja tuskan takana. Prosessin jälkeen uskon kuitenkin hallitsevani MapInfoa taas piirun verran paremmin. Tehtävän olisi mahdollisesti voinut suorittaa suoraviivaisemmin ja nopeammin, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta pääsin lopputulokseen. Laskiessani arvoja sarakkeisiin koropleettikarttaa varten, tein ilmeisesti joitakin klassisia muotovirheitä. Onneksi tajusin tarkastella lopputulosta todetakseni, ettei Myyrmäessä todennäköisesti ole 20 000 kerrostaloa, niin kuin tulokseni väitti. Kun tein tarvittavat tietojen haut ja siirrot sarakkeiden välillä, oikein ajatuksen kanssa, sain mielestäni oikean tuloksen.

Kuva 1 Putkiremontti-indeksi pääkaupunkiseudulla
Kuva 1 Putkiremontti-indeksi pääkaupunkiseudulla

Indeksiä laskiessani tunsin ongelmalliseksi asiaksi sen, etten löytänyt yksityiskohtaisia tietoja sarakkeista. Toisin sanoen, kun sarakkeen luo ja siihen laskee uutta tietoa, en löytänyt tapaa löytää laskukaavaa jota sarakkeessa on käytetty. Tämä muodostuu ongelmalliseksi kun unohtaa mitä arvoja oli käyttänyt missäkin sarakkeessa. Metatietojen hallinnan harjoittelu voisi olla omalla kohdallani paikallaan.

Itse karttaan olin lopulta tyytyväinen, sillä onnistuin saamaan sen valmiiksi. Tyyliseikoista voi toki aina kiistellä, mutta mielestäni kartan luettavuus on ihan hyvä. Jotkin muutkin kurssilaiset olivat myös näköjään tehneet putkiremonteista kartan. Virva Norja (Norja 2016) oli tyylinäytteissään luonut peräti 3 eri karttaa tästä aiheesta. Lopputulokset sisällöltään olivat yhteneviä oman karttani kanssa, joten todennäköisesti kartat kuvaavat todellista tilannetta. Absoluuttisia arvoja kuvaava kartta oli Norjan tapauksessa visuaalisempi, sillä siitä näkee yhdellä silmäyksellä talojen keskittymät. Oma, numeerisesti lukeman ilmoittava, karttani taas antaa tarkemman kuvan talojen varsinaisesta määrästä. Ikuisuuskysymys luokittelusta toki aina herättää tunteita; olen viimeisimmissä kartoissa turvautunut natural break –luokitteluun ja se tuntui tässäkin tapauksessa ihan toimivalta. Tehtävän päätarkoitus oli kuitenkin saada haluttu kartta valmiiksi, eikä takertua luokitteluun.

 

Lähde:

Norja, V. (2016). Viides kurssikerta – Bufferointia ja sekalaista hauskanpitoa MapInfon kanssa. https://blogs.helsinki.fi/novino/2016/02/24/viides-kurssikerta-bufferointia-ja-sekalaista-hauskanpitoa-mapinfon-kanssa/ [24.2.2016]

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *