Viimeinen kurssikerta oli pyhitetty omatoimiselle työskentelylle. Tällä kertaa mitattiin siis omaa osaamista, tarvittaessa tukea toki pyytäen. Tehtävänä oli luoda karttaesityksiä omavalintaiselta alueelta, jonka täytyi kuitenkin koostua useammista osa-alueista. Kuten aikaisemminkin, myös tällä kertaa aiheen keksiminen ja aineiston löytäminen olivat operaation yksi hitaimmista prosesseista. Jokaisen kurssilla tehdyn kartan taustalla on luonnollisesti aina ollut halu luoda oivaltava ja jollain tavalla merkittävä karttaesitys. Koska aika on kuitenkin aina rajallinen, ja MapInfon käytön opetteleminen kurssin päätehtävä, ei liialliselle aiheen pohdinnalle tällä kertaa jäänyt aikaa.
Itse valitsin esittää ajankohtaisuuden nimissä vuoden 2015 turvapaikanhakijat Euroopassa (pääosin EU:ssa). Hakijamäärän vertailuaineistona käytin bruttokansantuotetta ja Gini-kerrointa kussakin tulomaassa. Lopputuloksena syntyi siis 2 karttaa jotka ovat nähtävissä kuvissa 1 ja 2. Klikkaamalla kuvia saa ne näkymään isommin eli paremmin. Hyvin laajana ja hieman epämääräisenä tausta-ajatuksenani oli tarkastella vaikuttaisiko tulomaan elintaso sinne hakeutuvien pakolaisten määriin. Jo ennen kuin olin saanut yhtään mitään aikaiseksi kartalle, tajusin että näkökulmani oli aivan liian yleistävä. Ajankäytöllisistä syistä päädyin kuitenkin pidättäytymään aineistossani, ja keskittymään vain MapInfon kanssa painimiseen. Aineisto oli kuitenkin melko helposti saatavissa Eurostatin tietokannasta. Toki hieman oli tehtävää Excel-taulukon muokkaamisessa sopivaksi MapInfoa varten.
Aloitin tehtävän sokean kunnianhimoisesti, sillä ajattelin piirtäväni Euroopan kartan netistä löytämäni karttapohjan päälle. Tämä ajatus kuitenkin vaihtui melko nopeasti valmiin vektorimuotoisen kartan käyttöön. Pienenä haasteena pääsin kuitenkin muokkaamaan karttaa poistamalla turhia osia pois. Samalla sai hyvää harjoitusta MapInfon piirto- ja muokkaustyökalujen käytöstä. Oli mukava huomata että pientä rutiinia oli syntynyt perustyökalujen käyttöön.
Myös karttaesitystä luodessa sävelet olivat hyvin selkeät sen suhteen miten alkaisin toteuttaa karttaa. Ainainen pohdinta luokittelujen ja esitystapojen kanssa oli toki olemassa. Suurin virhe työprosessissa oli, etten tarkastanut jokaisen maan kirjoitusmuotoa taulukoita yhdistäessäni. Tämän vuoksi Tshekin kanssa joutui taistelemaan hetken, jotta sen sai mukaan kartalle. Muuten karttojen luominen oli hyvin suoraviivainen prosessi; kaksi muuttujaa esitettynä kartalla, toinen koropleetilla ja toinen pistesymboleilla. Luokittelussa tasakokoiset luokat tuntuivat istuvan aineistolle oikein hyvin. Ihmissymbolista taas saa nopeasti visuaalisin keinoin yleiskuvan siitä, mihin turvapaikanhakijat ovat keskittyneet. Kokeilin hieman muuttaa symbolin kokoa eri karttojen välillä. Ero on havaittavissa, ja väittäisin että BKT-kartan isompi koko on havainnollisempi.
Näin jälkikäteen ajatellen karttaan olisi voinut lisätä taulukon esitetyistä maista. Esimerkiksi Nea Heikkilä (Heikkilä 2016) oli omassa 7. kerran blogissaan kätevästi esittänyt Sri Lankan piirikunnat omana numeroituna listanaan. Kartalla oli taas numeroilla osoitettu missä piirikunnat sijaitsevat. Sri Lankan tapauksessa tämä toimii erinomaisesti. Meidän perspektiivistämme katsottuna, on kyse kliseisesti ilmaistuna vieraasta ja eksoottisesta paikasta, josta ei ole kovin paljon tietämystä. Omassa kartassani Euroopan tapauksessa, ei ehkä ole mielekästä nimetä vain valtiota. Valtion lisäksi listassa voisi siis esittää esimerkiksi numeerisesti kartalla kuvattu indeksi, turvapaikanhakijoiden absoluuttinen määrä.
Tässä vaiheessa kurssia uskalsin jo hieman rohkeastikin kapinoida sovinnaisia karttamalleja vastaan (hui!). Jätin siis tarkoituksella sekä pohjoisnuolen että mittakaavan pois näistä viimeisistä kartoista. Mielestäni tällaiset Eurooppaa kuvaavat teemakartat eivät saa kovin suurta lisäarvoa kummastakaan merkistä. Niiden kanssa muutenkin ei-niin-yleinen karttaesitys saattaa tuntua vain yhä sekavammalta.
Uutena ominaisuutena edellisiin karttoihin verrattuna, päädyin tekemään muutaman alaviittauksen tämänkertaisiin esityksiin. Turvapaikanhakijoista saamani aineisto ei nimittäin ollut aivan täydellinen. Muutaman maan osalta puuttuivat tiedot turvapaikanhakijoiden määristä vuoden viimeisiltä kuukausilta. Päätin ratkaista ongelman lisäämällä näiden maiden kohdalle *-symboleja sen mukaan, kuinka monelta kuukaudelta tilastotiedot puuttuivat. Esitystapa agendassa olisi voinut ehkä olla selkeämpi. Ytimekäs sanallinen ilmaisu tällaiselle kuvaajalle oli yllättävän vaikea muodostaa.
Bruttokansantuote ja hakijoiden määrä ovat yksinkertaisia ymmärtää. Gini-kerroin kuvaa näissä kartoissa tulojen jakautumisen tasaisuutta valtioittain. Yksinkertaistettuna; mitä suurempi kerroin, sitä suuremmat tuloerot maassa. Kerroin saa tässä muodossa arvoja 0-100.
Kuten jo aluksi mainitsinkin, valmiiden karttojen sisällöistä ei voida tehdä kovinkaan pitkälle vietyjä johtopäätöksiä. Turvapaikkakriisi on hyvin monialainen kysymys ja ihmisten liikkumiseen vaikuttavia syitä on mahdotonta yksinkertaistaa yhden kartan esitykseksi. Tässä tapauksessa kartat ilmaisevat esitettävän asian aivan kelvollisesti, mutta varsinainen yhteys turvapaikanhakijoiden ja taloudellisten indikaattoreiden välillä on ehkä hieman hutera. Eräänlainen hypoteesi, joka oli mielessä kun aihetta valitsin oli, että paremman BKT:n ja Gini-indeksin maat olisivat suosituimpia tulovaltioita turvapaikanhakijoille. Asiassa voi toki olla jonkin asteen yhteys, mutta näiden karttojen perusteella on mahdoton vetää liian pitkälle vietyjä johtopäätöksiä.
Pientä positiivista korrelaatiota tuntuisi kuitenkin olevan havaittavissa hakijoiden määrän ja korkean elintason välillä. Hakemuksia näyttää karttojen mukaan tulleen selvästi eniten läntisen Euroopan maihin. Näistä kärjessä tuntuvat olevan Saksa, Itävalta, Suomi ja Ruotsi. Vähemmän hakemuksia näyttää taas saaneen esimerkiksi Espanja, Ranska ja Iso-Britannia, eli aivan läntisimmät valtiot. Itäisimmässä Euroopassa hakemusten määrä on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin edellä mainituissa maissa. Selkeä poikkeus on kuitenkin esimerkiksi Unkari, jonka BKT on alimmassa kvintiilissä ja Gini-kerroin keskikastia. Hakemuksia Unkariin on kuitenkin tullut kolmanneksi eniten koko Euroopassa. Tämä kertoo mielestäni vahvasti siitä, että muut maantieteelliset seikat, kuten etäisyys lähtömaasta, kulttuurierot, muuttuva rajapolitiikka ja yleiset mielikuvat tulevaisuuden mahdollisuuksista kohdemaassa, vaikuttavat siihen mihin turvapaikanhakijat lopulta päätyvät. Yleistäen voidaan myös nähdä hakijoiden kulkureitti Balkanilta Saksan kautta pohjoiseen, jonka varrelle suurin osa on jäänyt.
Alkuperäisen teeman “ulkopuolelta” voidaan myös huomata karttoja vertaamalla, että korkeamman BKT:n maat tuntuvat saavan keskimääräisesti myös matalimmat Gini-kertoimet. Tässä on kuitenkin myös selkeää vaihtelua; esimerkiksi Tanskalla on korkea BKT mutta Gini-kerroin myös keskitasoa vertailtujen maiden kesken.
Epilogi
Kun kurssisuoritteet ovat näin onnellisesti ja hieman haikeasti ohi, voin sanoa että nyt tiedän paikkatiedon hallinnoinnista ja luomisesta huomattavasti enemmän kuin ennen kurssia. Ja mikä parasta, nyt aiheesta löytyy jopa käytännön kokemusta. MapInfon suvereeni taitamisen oppiminen tuntuu kuitenkin koko elämän mittaiselta prosessilta. Lopputuloksena siis tietotaito kasvoi huimasti, ja samalla syntyi kova halu oppia lisää sekä päästä soveltamaan jo opittuja taitoja uusien projektien parissa. Hyvä kurssi siis!
Lähteet:
Eurostat (2016). Asylum and first time asylum applicants by citizenship, age and sex Monthly data (rounded) http://appsso.eurostat.ec.europa.eu/nui/submitViewTableAction.do [2.3.2016]
Eurostat (2016). Gini coefficient of equivalised disposable income (source: SILC) http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tessi190&plugin=1 [2.3.2016]
Eurostat (2016). Gross domestic product at market prices http://ec.europa.eu/eurostat/tgm/table.do?tab=table&init=1&language=en&pcode=tec00001&plugin=1 [2.3.2016]
Heikkilä (2016). 7. Viimeistä viedään https://blogs.helsinki.fi/neaheikk/2016/03/02/7-viimeinen-blogikirjoitus/ [3.2.2016]