Ready, set, GIS!

Eka kurssikerta lähti käyntiin, eikä varaslähtöä tultu ainakaan otettua. Homma starttasi pikemminkin noin 45minuuttia torkun jälkeen, jonka seurauksena tyynyssä on yhä naaman painauma ja luokassa, koneen edessä epätietoinen Inka.

Homma lähti aluksi hyvin käyntiin, vaikkakin ensimmäiset 30minuuttia jäivät näkemättä.  Las Palmas aukesi ilman ongelmia ja QGIS ainakin ensi silmäyksen perusteella vaikutti ohjelmalta jonka oppimiseen ei mene tuhottomasti aikaa. Tai näin luulin. Homma olisi mennyt mutkattomasti, jos olisin saapunut ajoissa paikalle ja näin saanut itselleni sellaisen paikan luokasta, josta näen sekä luokan etuosaan ja omalle näytölleni samaan aikaan. Nyt homma meni tuolin kanssa pyörimiseksi ja monen otteeseen minulla ei ollut mitään käsitystä siitä missä mennään ja mitä tehdään. Kurssikerran kruunasi ohjelman kaatuminen ja kaiken tehdyn työn menetys.

Kuva 1. Itämeren typpi päästöt prosentteina valtioittain.

Kurssi kertaa oli jäljellä 15 minuuttia ja kaikki mitä oltiin saatu tehtyä, oli kadonnut. Ja eikun alusta… ja edes jonkinlainen kyhäelmä valmiiksi. Kyhäelmä siitä tulikin (kuva 1).  Kartassa kuvataan Itämeren valtioiden typpipäästöjen prosentuaalinen osuus viisi portaisella asteikolla. Kartasta erottuvat selkeästi kaksi valtiota Puola ja Viro, joista Puola päästää Itämereen eniten typpeä ja Viro vähiten. Itselle yllätyksenä tuli varsinkin Ruotsin typpipäästöjen määrä.

Oma tekemää karttaa katsoessa voin sanoa, että harvaan asiaan kartalla olen tyytyväinen. Legenda on nopeasti tehdyn näköinen (mitä se onkin) eikä se juurikaan avaa katsojalle mitä kartalla esitetään. Lisäksi väritys olisi voinut olla parempi, sillä tällä hetkellä Viro on vain hitusen erivärinen kuin esim. Norja jonka päästöt eivät valu Itämereen ja näin ollen Norjan päästötietoja ei kartalla esitetä. Itse pidän punertavan ja turkoosin räikeästä yhdistelmästä, mutta kartan tulkitsemisen kannalta värit eivät ole parhaat mahdolliset.

 

Kuva 2. Mökkien jakautuminen Suomen kuntiin kappalemäärän mukaan. Selkeitä keskittymiä ovat Järvi-Suomen alue, Hanko ja sen lähikunnat sekä Kuusamo.

Toinen tehtävämme oli Suomen kuntapohjan atribuuttitietojen avulla visualisoida haluamamme asia tai ilmiö. Itse päätin selvittää missä sijaitsevat Suomen mökki keskittymät ja missä taas ei suuremmin mökkeillä. Suurimmat mökki kunnat olivat Kuusamo, Kuopio, Kouvola, Hämeenlinna, Salo, Raasepori ja Parainen. Vähiten mökkejä taas oli pääkaupunkiseudulla, Pohjanmaan tienoilla sekä Lapissa.

Suomen mökki karttaan (kuva 2) olen huomattavasti tyytyväisempi, kuin Itämeren typpi päästö karttaa. Legendasta tuli huomattavasti selkeämpi, kuin aikaisemmassa kartassa ja vihreä väritys sopii mökkiteemaan. Kartan otsikoinnissa oli haasteita sillä en millään meinannut löytää kuinka saisin otsikon vaihtamaan riviä kuten Saagan “Työttömyys Suomen kunnissa 2015” kartassa. Lopulta monen monen minuutin ja pienen avustuksen jälkeen saimme otsikko mysteerin selvitettyä.

Ehkä tämä tästä vielä luonnistuu ja katsotaan jos vaikka saisin loppukurssin postaukset edes jotenkin ajallaan valmiiksi :’D

 

Lähteet:

Saaga Laapotti-Hyppy QGIS:in syövereihin (luettu 1.2)

https://blogs.helsinki.fi/saagalaa/

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *