University of Helsinki
Jes ja matka jatkuu QGISsin parissa!
Tällä kertaa otettiin haltuun (tai ainakin yritettiin) rasterimuotoinen aineisto! Aluksi käytiin tuttua kauraa rasterin ja vektorin välisistä eroista ja sitten lähdettiinkin jo hommiin. Tarkastelussa on tällä kertaa pääkaupunkiseutu ja sen asukkaat. Heti tähän alkuun komppaan Kristaa vahvasti Kristan todetessa “ÄLKÄÄ missatko opetuskertoja!”. Itse olin kurssikerralla mukana, mutta jouduin karkaamaan tällä kertaa tunnilta hiukan aikaisemmin ja koti hommiksihan kaikki meni.
Elikkäs kurssikerran ensimmäisenä harjoituksena toimme rasteri aineiston QGISsiin ja opettelimme ruututeemakarttojen tekemistä. Itse päätin tehdä kartan muunkielisten jakautumisesta pääkaupunkiseudulla (Kuva 1). Kun lueskelin muiden blogeja tältä kurssikerralta tuli vastaani Kiian blogi jonka avulla huomasin omassa kartassani olevan virheen. Termi, muunkieliset, avautuu monille eri tavoin ja itse sain huomata tulkinneeni termin väärin. Kiia kritisoi termiä mielestäni hyvin “Kritiikkiä tässä kartassa voisi saada muuttujan epäselvyydestä. Muunkieliset on joukkona suuri ja vaihteleva. Muunkieliset ryhmänä voi olla epäselvä useimmille. Lisäsin karttaan muunkielisten määritelmän, sillä muuten kartta jäisi mielestäni epäselväksi. “Muunkieliseksi henkilöksi katsotaan henkilö, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame.” (Tilastokeskus) Muunkielisistä voisi myös käyttää ilmaisua vieraskieliset, joka on ehkä helpommin ymmärrettävissä ilman selitystä.”.
Kuvan 1 tulokset eivät ainakaan itselleni tulleet yllätyksenä. Kuten kartalta huomataan, suuri osa muunkielisistä asuu Itä Helsingin suunnalla varsinkin Vuosaaren ja Kontulan alueella. Aivan ydinkeskustassakin odotin asuvan muunkielisiä sillä mm suurlähettiläät ja diplomaatiti yleensä asuvat keskustassa lähellä suurlähetystöjä. Yllätyksenä tuli taas Espoossa Muuralan ja Suvelan suunnalla asuvat muunkieliset.
Kuvissa 2 ja 3 testailin saisinko esitettyä kartalla mahdollisimman monta asiaa ilman, että kartta muuttuu hankalasti luettavaksi. Yritystä oli, mutta lopputuos jäi laihaksi. Itse en saanut kartasta millään järkevän näköistä, mutta nyt jälkikäteen katsottuna olisin voinut saada ainakin tie verkoston paremmin näkyville valitsemalla sen värityksen toisin. Taisin päätyä tumman siniseen väriin visuaalisista syistä, sillä en voi sietää karttoja joissa värit eivät pelaa yhteen ja ovat ristiriidassa tai yksittäiset kohteet herättävät liikaa huomiota 😀 Tämän takia kuvassa 3 maankäyttö on esitetty oranssilla värillä, koska sinisävytteisellä kartalla oranssi tuo kokonaisuuteen ryhtiä ollessaan sinisen vastaväri. Kuvassa 2 taas värit kuuluvat lähiväri skaalaan luoden lähiväri harmonian kartalle liilan toimiessa kiintopisteenä suurille muunkielisten esiintymille.
Pornaisissa taas katseltiin hiukan maisemia ja pohdittiin kuinka luoda korkeuskäyriä ja rinnevarjostuksia QGISsin avulla. Kerkesin kuitenkin vain alun selostuksen kuulemaan ennen kuin jouduin lähtemään joten kuvia kurssikerralta minulla ei ole esittää.
Tästä taas eteenpäin hiukan viisaampana ja saa nähdä mitä ensi kerta tuo tullessaan.
Lähteet:
Kia Kautonen, 6.2
Krista Nyfors, 19.2
https://blogs.helsinki.fi/knyfors/2019/02/19/ruutuja-ja-rasterikarttoja/