Kun saat kaiken tehtyä ajallaan, mutta et jaksa tehdä blogi postausta

Tämä kurssikerta oli poikkeuksellisen mukava!

Kurssikerran aikana tutustuimme paikkatiedon keräämiseen Epicollect5-sovelluksen avulla. Puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla voidaan kerätä paikkatietoa eri kohteista. Pääsimme kurssikerran aluksi ulkoilemaan ja keräämään aineistoa Kumpulan lähiympäristöstä. Aineiston keräämisen jälkeen kurssilaisten keräämä aineisto tuotiin QGIS ohjelmaan, jossa sitä on mahdollista tarkastella lähemmin. Koska saamamme paikkatieto ei ollut koko tutkittavan alueen kattavaa, täytyi meidän interpoloida aineistoa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ”tyhjät” alueet täytettiin käyttäen hyödyksi lähimpien paikannettujen sijaintien saamia arvoja ja ominaisuuksia. Alla ainoiston avulla tehty kartta (kuva1).

 

Kuva1. Turvallisuuden tunteen kokemukset Kumpulassa ja sen lähialueilla.

 

Itsenäiseksi tehtäväksi meille annettiin kolmen hasardikartan luominen. Kaksi karttaa päätin omistaa tulivuorille ja maanjäristyksille ja kolmannen meteoriittien törmäys kohdille. Tulivuoria ja maanjäristyksiä  (Kuva2 ja kuva3) katsoin koko maapallon alueelta kun taas meteorien kohdalla tarkastelin Afrikaan osuneita meteoriitteja (kuva4). Kuvassa 3 voi hyvin nähdä kuinka tulivuoret sijoittuvat maanjäristys alueille. Mutta kuten Kirsi blogissaan oli maininnut olisi kartta informatiivisempi jos kartalla esitettäisiin myös litosfäärilaattojen rajat.

Kuva2. Kilpi- ja kerrostulivuorien esiintyminen.

 

Kuva3. Maanjäristys alueet ja tulivuorten sijainti maapallolla. Kartasta voidaan huomata kuinka tulivuoret sijoittuvat pääosin maanjäristys alueille.

 

 

Kuva4. Meteoriittien törmäyskohdat Afrikan amantereella.

Tämä kurssikerta oli oikeasti miellyttävä! Pysyin kärryillä mitä tehdään jonka ansiosta sain kartat vaivatta tehtyä. Olin jotenkin mystisesti viikon aikana sisäistänyt kuinka bufferointi tehdään vaikka se tuotti edellisellä viikolla päänvaivaa ja kyyneliä. Pakko kyllä myöntää, että tällä kerralla ei hirveästi uutta opittu joka voi olla syynä siihen miksi sain tunnin asiat sisäistettyä ongelmitta. Mutta otetaan voitot voittoina!! Pientä paniikkia aiheutti tunin lopussa ilmoitus, että seuraavalle kerralle ei kannata tulla paikalle jos ei ole valmistautunut…

 

Lähteet:

Kirsi Ylinen

Tulivuoria ja järistyksiä

Vitkuttelua vitkuttelun päälle

Kun oikein muistelen miltä kurssikerran aikana tuntui on päälimmäisenä muistona epätoivo, joka oli noussut esiin jo aijempina kertoina. Tämä epätoivo myös piti päänsä pinnalla kurssin loppuun saakkaa. Haluaisin pitää gissistä ja osata käyttä sitä, mutta tässä kohtaa väitän olevan parempi heittää hanskat tiskiin ja luopua kaikista gis haaveista. Minua ei selkeästi ole luotu tähän hommaan ja motivaation ylläpito on joksenkin haastavaa, kun iso osa kurssikerroista päätyi vessassa itkuun stressin ja ahdistuksen takia.

Viidennellä kurssikerralla opettelimme puskurialueiden tekoa. Sitä voi hyvin käyttää esimerkiksi etäisyyksien ja saavutettavuuden kuvaamiseen ja analyysien tekemisessä se on varsin oivallinen työkalu. Tutkimme kurssikerralla varsinkin Malmin ja Helsinki-Vantaa lentokentän läheisiä alueita. Bufferoinnilla ja plugineista löytyvää Spatial query -lisäosaa käyttämällä saatiin selville kuinka monta asukasta asuu yhden ja kahden kilometrin säteellä Malmin lentokentän kiitoradan pahimmalla melualueelle. Itse sain tulokseksi seuraavanlaisia lukuja: yhden kilometrin säteellä asuu 8 707 asukasta, ja 2 km:n säteellä 56 935 asukasta.

Käytimme bufferointia myös selvittämään melualueella asuvien asukkaiden määrää ja taajamissa asuvien ihmisten määriä esimerkiksi kouluikäisten ja työikäisten suhteen. Tehtävien teko eteni melko hitaasti ja niiden suorittamisen kannalta tärkeiden toimintojen löytäminen oli ajoittain haastavaa sillä en vieläkään ollut päässyt jyvälle qgissin käytöstä.

Toisessa tehtävässä perehdyin aineistoihin, joista monen muun asian ohella löytyi tietoja pääkaupunkiseudun rakennusten saunoista ja uima-altaista, niiden määristä ja jakautumisesta alueittain. Sain seuraavat tulokset:

855 talosta löytyy uima-allas pääkaupunkiseudulla. Näistä taloista omakotitaloja on 345, paritaloja 158, rivitaloja 113 ja kerrostaloja 181. Yhteensä 12170 ihmisellä on käytössään uima-allas ja lähes 22000:ssa pääkaupunkiseutulaisessa talossa on sauna.

Kartta jonka tein on mystisesti kadonnut joten sitä minulla ei ole esittää.

Kristaa kompaten ja Lauran kuvista hieman piristyneenä jätän tämän blogi postauksen tähän. “Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”

 

Lähteet:

Krista Nyfors

Henkilökohtainen suorittaminen

Laura Ahola

Kun flunssa pilaa kaiken