Viime viikon perjantaina tukiverkoston aamuklubin teemana oli tutustuminen pedalehtorien verkostoon.

Pedalehtorit ovat koko yliopiston kattava resurssi, joka on toiminut jo 10 vuoden ajan. Pedalehtoreita sijaitsee yksi kussakin tiedekunnassa, sen lisäksi on vielä neljä liikkuvaa lehtoria. Yhteensä pedalehtoreita on 15.

Pedalehtorien tehtävät vaihtelevat jonkin verran tiedekunnittain, mutta yhteistä kaikille on osallistuminen yliopistopedagogiikan kurssien järjestämiseen sekä oman tiedekunnan muuhun opetuksen kehittämistyöhön. Samoin kaikkien pedalehtorien nimike on yhtenäinen: pedagoginen yliopistonlehtori. Toiminta rahoitetaan suoraan konsistorista.

Pedalehtorien verkosto muistuttaa siis jossain määrin tukiverkostoa. Tukiverkosto on kuitenkin monella tavalla järjestäytymättömämpi ja epämuodollisempi. Verkostolaisten nimikkeet vaihtelevat, työtehtävät ja niiden osuus muista tehtävistä vaihtelee eikä kaikilla vieläkään ole vakituista työsopimusta. Lisäksi osassa tiedekunnista toimii useita tukihenkilöitä.

Molemmat verkostot pitivät tapaamista hyödyllisenä ja ideoimme jo yhteistä matkaa Tallinnaan PedaForum-päiville. Osa läsnäolijoista toivoi tukihenkilöiden ja pedalehtorien tiiviimpää yhteydenpitoa tiedekunnissa. Lääkisessä tämän lähemmäs tuskin pääsee – minut ja pedalehtorimme erottaa vain ohut väliseinä.

Kuva: Näin voisi olla, jollei em. verkostoja olisi

Tämä juttu on julkaistu myös Marjan blogissa