Meillä on Marjan kanssa ITK:ssa foorumiesitys otsikolla “Mikä tekee verkostosta toimivan?”. Esityksen ei ole tarkoitus olla luento vaan vuorovaikutteista ja yhteistuotokseen tähtäävää työskentelyä. Vastaa sinäkin kyselyyn verkostojen hyvin ja huonosti toimivista ominaisuuksista. Keräämme näin esitykseen tausta-aineistoa, jonka yhteenvetoa tutkailemme yhdessä osana esitystä. Tähän merkintään saat myös mielelläsi kommentoida jo ennen ITK:ta varsinkin ajatuksia ja näkökulmia, joita emme ole osanneet huomioida kyselyssä. Elomakkeen ominaisuuksista johtuen kyselyn tuloksia ei saa järkevästi julkaistua ajantasaisina (sigh).

Muokkaus ITK:n tiimoilta: Esitys löytyy blogimerkinnästä https://blogs.helsinki.fi/tukiverkosto/2010/04/23/itk-esitys/

Alla vielä ITK-kirjaan painettava alustuksemme.

Helsingin yliopistossa verkko-opetuksen tuki on toteutettu kahdenlaisena palveluna: opetusteknologiakeskus palvelee keskitetysti koko yliopiston henkilöstöä, ja yliopiston neljällä kampuksella tiedekunnissa ja laitoksilla on verkko-opetuksen tukihenkilöitä, jotka vastaavat opetushenkilöstön lähituesta. Lähituesta osa on pää- ja osa sivutoimisia siten, että yhteensä verkko-opetuksen tukiverkostossa on 38 jäsentä ja työmäärä vastaa suunnilleen 14 henkilötyövuotta.

Verkko-opetuksen tukihenkilöistä muodostuu tukiverkosto, jota opetusteknologiakeskus koordinoi. Tukiverkosto on myös opetusteknologiakeskuksen tärkeä kontakti tiedekuntiin. Tukiverkostolaiset tapaavat aktiivisesti sekä verkossa että kasvokkain. Tukiverkoston toiminnan rungoksi ovat muodostuneet kuukausittaiset aamuklubit, joissa vieraillaan eri tiedekunnissa ja kampuksilla. Tapaamiset koetaan tärkeiksi säännöllisen toiminnan kannalta ja erityisesti aktivoiden ideoiden ja tietämyksen jakamiseen vertaisverkostossa.

Verkosto on kokemuksemme mukaan toimiva silloin, kun se on vakinaistettu, vastuullinen ja koordinoitu. Verkoston ollessa vakinaistettu eivät henkilöstövaihdokset ja yksittäisten henkilöiden vaihtelevat kiinnostuksen kohteet ole uhkana verkoston jatkuvuudelle. Tukihenkilöiden työnkuvat eroavat jossain määrin tiedekunnittain tieteenalakohtaisten erityistarpeiden mukaan, mutta tukihenkilöillä on myös yhteisiä vastuita. Yhteiset vastuut tekevät tukihenkilöistä yhtenäisemmän ryhmän myös koko yliopiston näkökulmasta. Verkoston toiminnan koordinointi tuo työlle tavoitteet ja kehittää jäsenten osaamista systemaattisesti. Vuosittain verkoston toiminnan tavoitteet nimetään ideariihessä yhdessä asiat suunnitellen. Yliopiston strategian painopisteet ohjaavat osaltaan tavoitteiden asettamista.

Verkostojen tunnettuja haasteita löytyy meidänkin verkostostamme. Aktiivisten toimijoiden lisäksi verkostossa on jäseniä, jotka käytännössä eivät osallistu verkoston toimintaan. Osa tukihenkilöistä osallistuu tapaamisiin ja koulutuksiin toisia aktiivisemmin; näin yhteyden säilyminen jäseniin ja tiedekuntiin on vaihtelevaa. Myös tukihenkilöiden henkilökohtainen sitoutuminen vaikuttaa verkoston toimintaan.

Kuulostaako tutulta? Minkälaisia kokemuksia sinulla on verkostojen toimivista ja ei-niin-toimivista käytännöistä? Tule jakamaan oma verkostotarinasi kanssamme. Kehittämistyö on verkostoitumista. Katso https://blogs.helsinki.fi/tukiverkosto/2010/02/05/toimiva-verkosto/