Tukiverkosto-listalla käynnistyi keskustelu opetukseen käytettävien verkkopalvelujen integroinnista siten, että käyttäjä pääsisi kaikkiin yliopiston tarjoamiin palveluihin yhdellä kertaa. Aihe aktivoitui tammikuun lopun Blackboard-käyttäjätapaamisesta, jonka järjestäneellä Diakonia-AMK:lla on erilaiset järjestelmät ja järjestelmien yhteiskäytössä erilaiset ratkaisut kuin yliopistolla.
Tähän merkintään olen kerännyt yhteenvetoa postituslistan viesteistä, ja toivottavasti keskustelu jatkuu edelleen täällä. Ketään ei ole mainittu nimeltä, ja tämä teksti on minun synteesini, joten mahdollisista asiavirheistä saatte syyttää minua :)
Lähtökohtana keskustelulle oli kysymys siitä, missä vaiheessa integrointi yliopistolla on ja missä vaiheessa kaikki järjestelmät toimivat samasta paikasta. Tilanne tällä hetkellä on, että järjestelmäintegraatiota on toteutettu jo, ja jonkin aikaa menee vielä, ennen kuin kaikki on suunnitelmien mukaisesti mallillaan. Kyseessä ei mitenkään ole yhden yön muutos, varsinkaan näin valtavassa ja monimuotoisessa organisaatiossa, mutta kokonaisuudessaan tilanne on jo huomattavan hyvä. Yliopistolla on esimerkiksi pääkäyttäjätunnus, jolla pääsee kirjautumaan kaikkiin oleellisiin järjestelmiin.
Yhtenä vaikuttimena integraation aikaavievyydessä on halu testata toteutusratkaisut huolella ennen tuotantokäyttöä. Varsinkin suurilla käyttäjämäärillä on paljon mielekkäämpää tarjota työkalu hieman myöhemmin ja kunnossa kuin aiemmin ja (jatkuvien) virhetilanteiden kera. Tyypillisesti virhetilanteet työllistävät henkilökuntaa siten, että varsinainen kehitystyö vielä tämän takia hidastuu. Loppukäyttäjiä eli opettajia ja opiskelijoita on kuitenkin kymmeniä tuhansia, joten kaikkien kannalta on mielekästä, että kun järjestelmä otetaan käyttöön, se toimii.
Yliopistolla on käytössä huomattava määrä erilaisia järjestelmiä, ja osa niistä on toisilleen rinnakkaisia palveluja. Tarjottujen järjestelmien runsaus on yliopiston palvelua käyttäjille, joilla on keskenään erilaisia tarpeita ja toiveita. Näitä, esimerkiksi oppimisalustoja, ei kuitenkaan ole aina mielekästäkään yhdistää toimimaan keskenään. Joka tapauksessa jonkun pitää päättää ja perustella, mitä järjestelmiä ylläpidetään ja mihin palveluja suunnataan, sillä monimuotoisuuden ylläpito syö toisaalta resursseja järjestelmien kehitystyöltä. Tämähän liippaa läheltä myös lauantain Hesarin juttua kansalaisille tarjottujen verkkopalvelujen keskittämisestä (tai keskittämättömyydestä, kuten Suomen osalta oli kyse).
Palvelujen peräänkuulutettu yhteisöllisyys muodostuu käyttäjien verkostoista ja tuotetuista sisällöistä; pelkillä teknisillä työkaluilla sitä ei ole olemassa.
Luulin että keskustelu olisi siirretty tänne, eikä pelkkä yhteenveto. Ja pitäisin sitä parempanikin elleivät näkemyksiään esittäneet sitten jostakin ole sitä mieltä ettei sähköpostissa kirjoitettua saa täällä julkaista. Mutta jos niin on niin miten niihin sitten voisi täällä viitatakaan. Ja jos ei voi voi viitata niin mistä sitten keskustellaan.
Moikka!
Keskustelu suljetulla kohdejoukolla on eri asia kuin julkisesti. Ilman ko. ihmisten lupaa en voi kopioida sähköpostiviestejä julkisiksi; se olisi tietääkseni kirjesalaisuuden rikkomista. Keskusteltuani kirjoittajien kanssa päädyin yhteenvetoon. Käytännössä, kaikki viesteissä mainittu ei ollut valmista julki-julkistamista varten. Listapostien kirjoittajat saavat toki itse kopioida viesteistään tänne sen minkä tarpeelliseksi katsovat.
Jätin tarkoituksella osan asioista pois. Diakin toteutusta en käsitellyt ollenkaan mm. siksi, etten itse ollut paikalla tilaisuudessa.
t. Anni
Blackboard koulutuspäivät DIAKissa ovat sytyttäneet mielenkiintoisen keskustelun tukiverkostolistalla. Keskustelu on nyt siirretty listalta tänne blogiin, joten jatkan kommentilla. Itse en ollut paikalla Diakissa mutta kuulemma oli ollut oikein mielenkiintoista nähdä, miten muualla näitä opetusteknologia-asioita hoidetaan. Ja suorastaan kateuttakin olivat aiheuttaneet Diakn hienosti integroidut systeemit.
HYssä myös pidetään integraatiota tärkeänä ja siihen pyritään koko ajan, mutta haasteet ja työmäärä ovat täällä eri kertaluokkaa kuin esimerkiksi Diakissa. Lisäksi täytyy todeta, että ”historiallista painolastia” on myös enemmän. HYssä on ollut tietotekniikkaa ja opetusteknologiaa jo pitkään ja taloon on muodostunut useita eri toimintakulttuureja ja malleja, joiden yhdistäminen on työlästä ja jopa kivuliasta.
Tällä hetkellä integraatio-ongelmat koskevat esimerkiksi järjestelmien moninaisuutta. Hyvänä esimerkkinä toimivat oppimisympäristöt. Kuinka monta oppimisympäristöä on sopiva määrä Helsingin yliopistoon ja kuka päättää mitä ne ovat? Viimeksi asiaa koetettiin ratkaista alustatyöryhmän avulla, johon koottiin asianosaisia eri tahoilta. Ryhmä päätyi suosittelemaan vanhojen alustojen (WebCT, BSCW) rinnalle uutta Moodlea ja lisäksi vielä päivitettiin WebCT uuteen Blackboard versioon. Ratkaisu ei varmasti kaikkia miellyttänyt, sillä monen ympäristön ylläpito ja tukipalvelut vaatisivat luonnollisesti myös lisää resursseja, joita päätöksen myötä ei tullut. Käyttäjät kuitenkin tässä tilanteessa arvostivat enemmän valinnanvapautta kuin yhtenäistä toimintaympäristöä.
Entä mikä näistä mainituista järjestelmistä olisi syytä integroida opintohallinnon, kirjaston ja verkkojulkaisun järjestelmiin? Kaikkien integrointi vaatisi huomattavia resursseja ja valinnan tekeminen tuo taas vaikeuksia. Monessa tiedekunnassa on totuttu käyttämään jotakin näistä järjestelmistä ja luopuminen siitä olisi vaikeaa.
Valitettavasti tarjolla on toistaiseksi enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Päätöksen tekoon tarvitaan ylläpidon, tukipalvelujen ja käyttäjien edustajia mutta toistaiseksi asiaa ei ole tälläisella foorumilla valmisteltu. Ehkä tämä keskustelu osaltaan vauhdittaa asiaa ja tuo tukiverkostolaisten ääntä kuuluville!
Terveisin Sari Koski-Kotiranta
Aiemmin tukiverkoston postilistalla käydyn keskustelun jatkeeksi ehdotan, että hyödyntäisimme yliopistomme Blackboard-aiheista wikiä ilmenevien ongelmien ja toisaalta kehitysehdotusten osalta. Mainitut wikisivut ovat kaikkien yliopistolaisten muokattavissa ja toivomuksemme onkin, että BB-käyttäjien ääni näkyisi noilla wikisivuilla avoimesti. Tässä linkki em. wikiin:
http://wiki.helsinki.fi/x/VYBY
Diakilla toki on tässä etuna se, ettei se ole läheskään yhtä suuri ja kirjava organisaatio kuin yliopisto. Mutta jotenkin kuitenkin olen näin heti työni aluksi törmännyt niin monenlaiseen epäorganisaatioon, että hiukan pyörryttää. Oma laitokseni on toki myös hyvä esimerkki siitä, että meillä on etenkin aiemmin tehty asiat omalla mallillamme, ja nyt kun vähitellen koetetaan siirtyä yleisempään malliin, näkyy vanha painolasti kyllä olevan mukana. Asiaa varmasti pahentaa myös tietyn henkilökunnan osan tiuha vaihtuminen, jolloin käytäntöjä ei pääse syntymään.
Tämän takia olisi tärkeää mielestäni pyrkiä tuottamaan nimenomaan yksi, hyvä, mahdollisimman ylläpidettävissä ja laajennettavissa oleva kaikenkattava palvelu. Vaikka olinkin vaikuttunut Diakin Blackboard-ympäristöstä, voi se kuitenkin olla ongelmallinen verrattuna esim. Moodleen, koska se ei ole vapaan koodin ohjelma, jota voisi tarvittaessa muuttaa paikan päällä. En tosin tiedä vielä Moodlen ongelmista mitään, joten tämä nyt on ihan spekulaatiota tässä vaiheessa =)
Meillä ainakin kieliteknologiassa on mielestäni ollut vähän vaikeuksia motivoida ihmisiä hyödyntämään esim. wikiä kurssien yhteydessä, ja luulisin, että jokin Elggin kaltainen yhteisöllinen alusta auttaisi tässä. Jos opiskelijat hengaisivat jo muutenkin verkkoympäristössä, johon olisi integroitu myös kurssit, niille olisi silloin helpompi osallistua.