Kevätlukukausi lähti käyntiin, ja Geoinformatiikan menetelmät 1, ensimmäinen oppimispäiväkirja ja arki lävähti päin naamaa. Alku tuotti allekirjoittaneelle erittäin paljon päänvaivaa, sillä ensimmäinen oppitunti ja QGISsin alkeet jäivät välistä lomalta paluun vuoksi. Oikeastaan koko ensimmäinen viikko meni kipuillessa arkeen palaamisen kanssa ja läksyt sivuutin kokonaan… auts.
Koska ohjelmistoon piti sitten paneutua omalla ajalla ja kirjallisten ohjeiden avulla, tuntuu ettei QGISsin salat vielä kokonaisuudessaan itselle avautunut. Lopputuloksena syntyi kuitenkin ihan oikean näköinen kartta (Kuva1), mutta se olikin step by step-ohjeiden ja kanssaopiskelijoiden vinkkien ansioita. Eikä sillä että olisin vielä ymmärtänyt mitä, miten ja miksi.
Koropleettikartassa kuvataan Itämeren alueen valtioittain typpipäästöjä prosentuaalisesti kaikista päästöistä. Esityksen värivalinnoilla pystytään vaikuttamaan lopputuloksen visuaaliseen miellyttävyyteen paljon. Typpipäästöt on kuvattu punaisen erisävyillä niin, että suuremmat päästöt näkyvät tummemmalla sävyllä ja pienemmät vaaleammalla. Näin ollen voidaan yksinkertaisesti todeta jo nopealla vilkaisulla, että Puolan typpipäästöt ovat suuremmat kuin esimerkiksi naapurimaan Saksan. Myös syvyyskäyrät noudattavat samantyyppistä tummenevaa väriskaalaa, kun arvot kasvavat. Koska tosiaankin kartta on tehty mahdollisimman nopeasti, hienosäätö jäi vähälle ja kartasta löytyy pieniä virheitä, kuten syvyyskäyrien yksikön (m) ja pohjoisnuolen pohjoismerkinnän puutos.
Geoinformatiikka, ohjelmistot ja kaiken tämän ymmärtäminen on tärkeä osa tulevan maantieteilijän repertuaaria, joten harmittaa että kurssin alku lähti niin kankeasti käyntiin. Olen kuitenkin nopea oppimaan ja kurssin sisällöstä kiinnostunut, joten odotan, että tästä eteenpäin tie on vain ylöspäin!
Ilona