Viikko 3 – Ahaa -elämyksiä ja kaatuva QGIS

Hellurei!

Viikko 3 ja maanantai-illan GeMe luento herätti taas kerran sekavia tuntemuksia. Päätettiin vierustoverin kanssa, että nyt tarkkaillaan silmä kovana. Sillä kuten varmasti kaikki kurssille osallistuvat ovat huomanneet, jos keskittyminen herpaantuu edes hetkeksi, etkä kiinnitä huomiota mitä taululla tapahtuu, saatat nopeasti tippua kärryiltä.

Luennolla pohja-aineistona toimi erittäin toimiva datapaketti Afrikan mantereesta ja valtioista. Harjoilteltiin tietojen liittämistä ja kiinnittämistä eri tietokannoista eri menetelmin sekä tietojen hyödyntämistä ja analysointia sijainnin kiinnityksen avulla. Tuloksena syntyi karttaesitys Afrikan mantereen internetin käyttäjistä vuonna 2018 suhteutettuna valtioiden väestömääriin (Kuva 1). Oli erittäin mielenkiintoista huomata, kuinka monessa valtiossa internetin käyttö on edelleen hyvin vähäistä, jopa alle 10 %. Yhdistelimme myös dataa Afrikan sisäisistä konflikteista, timanttikaivoksista ja mantereisista öljylähteistä valtiokohtaisesti ja tutkimme, kuinka paljon korrelaatiota näiden tietojen välillä on. Tähän asti kaikki sujui ja toimi hienosti ja jäi fiilis, ettei tämä kamalan vaikeaa ole!

Kuva 1, Internetin käyttäjät Afrikassa vuonna 2018 prosentuaalisesti ja valtioittain suhteutettuna väkilukuun

Noh…. seuraavana tehtävänä olikin sitten tuottaa tulvaindeksikartta Suomen valuma-alueilta, tässä kohtaa “helvetti repesi”. Sen jälkeen kun olin saanut muisteltua mieleen, kuinka saisinkaan liitettyä keskiylivirtaamat ja keskialivirtaamat  samaan tietokantaan ja toteutettua tämän, QGIS ohjelmisto alkoi kaatuileman. Lopputunnin aikana ohjelmisto kaatui valehtelematta 6-8 kertaa ja suusta saattoi päästä pari ärräpäätä. Parin ensimmäisen kerran jälkeen onneksi tajusin alkaa tallentamaan joka välissä projektia, mutta kaikki tämä vei sen verran aikaa, ettei käteen lopuksi jäänyt muuta kuin paha mieli. Syynä tähän kaikkeen selvisi se, että minulla oli (taas) pari välilehteä liikaa auki, eikä ohjelmisto pystynyt prosessoimaan tätä kaikkea. Suosittelen siis tarkkaavaisuuteen ja siisteyteen, ettei vaan käy yhtä ikävästi… On hyvin turhauttavaa, kun kokee ymmärtäneensä ja on aivan innoissaan uuden asian käsittämisestä, mutta itse tietokone vaan pistää vastaan.

Taas parin päivän hermojen rauhottelun jälkeen, pääsin viimeistelemään ja visualisoimaan tulvaindeksikarttaa (Kuva 2). Lopputulokseen olen kovin tyytyväinen. Päänvaivaa aiheutti legendan luominen. Tappelin pitkään, miten saa järvisyysprosentit näkymään legendassa niin, että lopputuloksesta tulisi mahdollisimman informatiivinen. Kartan tarkoituksena on selventää aluettaista tulvimista  niin , että tummempi punaisen sävy kuvaa erityisen tulvaherkkiä alueita. Suurempi vihreä palkki taas tarkoittaa suurempaa määrää järviä. Karttaa tutkimalla voidaan todeta, että tulvimista tapahtuu rannikko-alueilla ja pienillä valuma-alueilla. Huomioitavaa on myös, että pienillä tulvaherkillä alueilla järviä on vähän kun taas suuripinta-alaisilla alueilla paljon. Järvet toimivat luonnon omina tulvatasaajina, jolloin esimerkiksi äärimmäisten sateiden aikaan vesi kerääntyy järviin ja lampiin ja näin estää tulvimisen. Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa järviä on verrattain vähän, jolloin jokiin vyöryy suurempia vesimassoja aiheuttaen tulvimista ja tuhoa esimerkiksi maanviljelykselle ja infrastruktuurille yhdessä Pohjanmaan tasaisen topografian kanssa.

Kuva 2, Suomen valuma-aluiden tulvaindeksi ja järvisyys

Vaikka tulvaindeksikartan tekeminen aiheuttikin alkuun hienoista päänvaivaa, tuntui hienolta saada jotain konkreettista ja informatiivista aikaan! Amelian sanoin “Uskon QGIS:in toimintojen hallitsemisen vaativan vain toisojen tekemistä ja syvään hengittämistä, jotta asiat juurtuisivat pidempiaikaiseen säilömuistiin”. Tämä pätee myös itseeni, jatkossa muistan hengittää, laskea hitaasti 10 alasapäin ja sulkea ylimääräiset välilehdet.

Kohti uusia päänvaivoja!

Ilona

(Loppukevennykseksi  vanha kunnon webcamselfie rakkaan kissani kanssa, joka innostui näytöllä liikkuvasta kursorista ja sulki koko blogikirjoituksen kesken kirjoittamisen, luojan kiitos tallennetuille luonnokselle!)

Kuva 3, Hemuli

Viitteet

Amelia Cardwell, 30.1.2019, Viikko 3, Tulvaindeksejä, järvisyysprosentteja sekä pettyminen teemakarttaan (31.1.2019)

2 Replies to “Viikko 3 – Ahaa -elämyksiä ja kaatuva QGIS”

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *