Viikko 6 – Itse tuotettua paikkatietoa

Hellurei <3

Pikkuhiljaa viikot geoinformatiikan ja blogin parissa alkavat lähestyä loppuaan, muttei aivan vielä! Pureudutaan siis taas kerran opittuun.

Viikolla 6 aloitimme luennon herättävällä kello kahdeksan aamukävelyllä pakkassäässä. Retken tuloksena oli Epicollect5-ohjelmalla kerättyä dataa Kumpulan lähiympäristön viihtyvyydestä. Pistemuotoinen rasteriaineisto interpoloitiin niin, että ohjelma laski pistearvojen väliin uusia väliarvoja, jolloin aineistoista tuli jatkuva. Visualisoinnin ja värienmuuntelun jälkeen lopputuloksena syntyi kartta 1, jonka avulla voidaan tarkastella vastaajien mielukuvia Kumpulan lähiympäristön turvallisuudesta. Interpoloitu esitys on lukijalle paljon informatiivisempi ja helpommin ymmärrettävissä, kuin vain epämääräisen joukko pisteitä.

Itsenäistehtävässä tarkoituksena oli tuottaa kolme hasardikarttaa opetuksessa käytettäväksi, hypätä opettajan saappaisiin ja pohtia karttojen käyttötarkoitusta ja toimivuutta. Itse päädyin esittämään ensimmäisessä kartassa (kuva 2) yli 7 magnitudin maanjäristyksiä 80-luvulta eteenpäin, toisessa (kuva 3) tulivuoria maapallolla ja kolmannessa (kuva 4) molempia yhdessä hieman eri visualisointikeinoin.

Tuottamieni karttojen tarkoituksena on selvittä maankuoresta lähtöisin olevien ilmiöiden sijaintia. Lisämateriaaliksi voisi sopia kartat mannerlaattojen sijoittumisesta ja saumakohdista sekä tsunameista (kuva 4 ja 5). Koska luonnonmaantiede käsittää suuria vaikeasti ymmärrettäviä ilmiöitä ja on hyvin syy-seurauslähtökohtaista, karttojen avulla voisi rohkaista nuortakin oppijaa huomaamaan, kuinka hyvin erilaisetkin luonnonilmiöt ovat yhteydessä toisiinsa.

Alunperin mietin, onko kartta hieman liian yksinkertainen ja olisiko siihen pitänyt lisätä jotain tietoa tulivuorista, kuten Amelia teki esittäessään tulivuorten korkeuden merenpinnasta. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, ettei se toimi tarkoitusperieni kanssa. Hyvä idea kuitenkin!

Yhdistettyä karttaa tehdessäni käytin QGISsin heatmap esitystapaa, jonka avulla maanjäristykset saa mielestäni visualisoinnin kannalta kivempaan muotoon. Jälkeenpäin kuitenkin tajusin, ettei heatmap laske attribuutin arvon (tässä tapauksessa magnitudin) mukaisesti vaan pisteiden esiintymisen mukaan. Näin ollen kartta on epäkorrekti. Mielestäni se kuitenkin sopii esittämään maanjäristysten esiintymistä, joten kartan legendaa pitäisi muuttaa Maanjäristysten voimakkuudesta esiintyvyyteen.

Näin ikkään.

Ilona

Viitteet:

Amelia Cardwell, Viikko 6: Maastossa seikkailua ja luonnonhasardeja, https://blogs.helsinki.fi/amca/2019/02/21/299/ (luettu: 24.4.2019)

Kuva 5, 1100 Tsunami Events Since 1410 B.C. on 1 Map, https://weather.com/science/news/noaa-ngdc-tsunami-source-events-map (luettu 24.4.2019)

Kuva 6, Plate Tectonics, https://gcs.instructure.com/courses/37951/assignments/160515, (luettu 24.4.2019)