Viikko 7 – THE END, Matkamme päättyy Vantaalaisen joukkoliikenteen pysäkeille.

Hellurei !

JAIKS, viimeistä viedään!! Näin viimeisen kurssikerran kunniaksi päästiin käyttämään omia aivojamme ja tuottamaan juuri sellaista materiaalia kuin haluttiin. Sukelsimme siis avoimen datan ihmeelliseen maailmaan ja voi pojat kun sitä oli PALJON. Tätä runsautta voi pitää niin rikkautena kuin riesana, sillä työnmäärä kymmenkertaistuu, kun on niin paljon mistä valita.

Ensimmäisen ongelman tuotti aiheen valinta ja rajaus, sillä kuten sanottua materiaalia löytyi paljon. Päädyin kuitenkin valitsemaan tarkasteluuni Vantaan ja sen pienalueet, sillä arvelin tiedon löytyvät jokseenkin helposti. Suurimpia vaikeuksia tuotti löytää jotakin niinkin yksinkertaista, kuin hallinnolliset rajat, tiet, väestötiedot jne sillä halusin haastaa itseni, enkä käyttää valmista kurssikansiosta löytyvää tietoa. Informaatio oli kuitenkin löydettävissä kuten arvelin, joten valitsin viisaasti. Tämän huomasimme vierustoverin Vilman kanssa, joka kuumeisesti yritti etsiä samoja tietoja Turun kaupungista, siinä kuitenkaan onnistumatta. Mielenkiinnolla odotan, mihin lopputulokseen hän päätyy!

Esitettävässä tiedossa päädyin HSL:n (Helsingin Seudun Liikenteen) tuottamiin kokonaisuuksiin, sillä tiedostot tulivat järkevästi luettavissa ja käytettävissä muodoissa. Visualisoinnissa poistin ympäröivien kuntien tiedot ja keskityin yksityiskohdissa tiestöön ja pysäkkeihin, sillä halusin fokusoida tarkastelusuunnan julkiseen liikenteeseen, enkä esimerkiksi yksittäisiin rakennuksiin.

Halusin tarkastella Vantaan seudulla joukkoliikenteen käyttäjämääriä ja tämän suhdetta väestöön kaupunginosittain. Kuvassa 1 esitetäänkin väestö pienalueittain. Eniten asukkaita löytyy Myyrmäestä, Martinlaaksosta sekä Hakunilasta, muita erottuvia ovat esimerkiksi Korso, Länsimäki sekä Viertola. Kuvassa 2 näkyy pysäkit kuvattuna pysäkiltä nousseiden henkilöiden lukumäärän mukaan päivittäin. Suurimman nousijamäärän yksittäiset pysäkit löytyvät selkeästi Tikkurilasta. Muita paljon käytettyjä yksittäisiä pysäkkejä löytyy Myyrmäestä, Martinlaaksosta, Lentokentältä, Hiekkaharjusta sekä Korsosta. Kuvassa 3 pysäkkien käyttäjät on laskettu yhteen kaupunginosittain, jolloin vahvimman punaisen värin saavat Myyrmäki ja Tikkurila.

 

Karttasarjaa tarkastellessa selkein huomio oli se, että Tikkurila on liikenteen alku- solmu- ja päätekohta matkalla esimerkiksi töihin, kouluihin taikka vapaa-ajan viettoon. Asukkaita kaupunginosasta löytyy verrattain vähän suhteutettuna joukkoliikenteen käyttäjiin. Arvioisin myös, että erottuvimpien kävijämäärien pysäkit ovat raideliikenteen asemia.  Hakunilan suuri asukasluku taas heijastuu siihen, että käytetyt pysäkit ovat jakautuneet tasaisesti alueelle, eikä silmiin hyppää mitään tiettyä. Näin ollen alueella on pääosin asutusta ja asuinrakennuksia, josta lähdetään muualle esimerkiksi töihin. Karttoja tutkimalla voisi päästä vaikka mihinkä mielenkiintoisiin lopputuloksiin, jotka herättäisivät monia lisäkysymyksiä ja aiheita uusille variaatioille.

Lisähuomiona että löysin Vantaan kaupungin  saavutettavuuskyselyn tulokset, jotka olisi ollut erittäin mielenkiintoista liittää tarkasteluun. Vastauksista oli kuitenkin poistettu vastaajien asuinalueet tietosuojalain nojalla, joka oli kovin harmillista.

Näin! Aihetta olisi voinut vielä käsitellä ja tutkia vaikka kuinka paljon, mutten halua tektistä romaania.

Tuntuu hassulta, että tämä oli nyt tässä.. Vaikka kurssitehtävät saivatkin välillä hermoromahduksen partaalle, tuntuu että selvisin voittajana! Käteen tuntuu jäävän monta hyödyllistä taitoa, joita varmasti tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa. Kiitos ja kumarrus!

Ilona

Viitteet:

Vilma Kaukavuori, https://blogs.helsinki.fi/vilmakau/

Vantaan kaupunki, Palvelujen saavutettavuuskysely 2018, https://hri.fi/data/dataset/vantaan-kaupungin-palvelujen-saavutettavuuskysely-2018, luettu (25.2.2019)