Olin innoissani uuden kurssin alkaessa, kun pääsi likaamaan kätensä kunnon gis-ohjelmistoon. Ensimmäinen kurssikerta sujui hyvin, kun pidin zoomia auki toisella tietokoneella ja itse seurasin perässä QGiISillä toisella koneella.
En ollut ennen käyttänyt mitään vastaavia ohjelmistoja, joten periaatteessa kaikki oli uutta. Sain kuitenkin luotua jonkun ymmärryksen ohjelman periaatteista. Omin sanoin QGIS järjestelee ohjelmaan syötetyn datan kartalle ja sitten dataa saa analysoitua erilaisin menetelmin, kuten valitsemalla alueita, visualisoimalla muuttujia eri tavoin ja suorittamalla laskuja muuttujilla. Lopulta QGISistä saa luotua lopullisia karttoja ja tallennettua niitä kuvatiedostona. Geoinformatiikkaa parhaimmillaan.
Vaikka kurssikerralla seuraaminen oli mielekästä, varsinaiseen harjoitustehtävään tarttuminen oli minulle perinteisesti haastavaa.
Minulle tuli heti ongelmia oikean projektion asettamisessa, sillä en löytänyt EPSG:3035-projektiota. Ohjelma asetti automaattisesti EPSG:3067-projektion, joka näytti hyvältä, joten jätin sen.
En ihan ymmärtänyt aineiston tehtävänantoa, mutta päätin vastata siihen visualisoimalla jonkun muuttujista kartalle vaihtamalla tason väritystavan ”graduated”- tyyliseksi ja tuomalla näin ilmi jotain muuttujaa. Tässä kohtaa tuli vastaan suurin ongelma, sillä en muista, miten se onnistui, koska ohjelma ei suoraan ehdota mitään. Oppitunnilla olin vain sokeasti tässä kohtaa seurannut opettajaa, sillä en ymmärtänyt, mitä hän teki. Pienellä räpläilyllä sain kuitenkin visualisoitua kartalle valitsemani muuttujan, eli avioerot. Mielestäni tämä oli mielenkiintoinen muuttuja ja halusin ottaa selvää, vaihteleeko se jotenkin merkittävästi eri puolilla Suomea. Valitsin väreiksi pienille arvoille lempeän vaaleansinisen ja suurille arvoille hyökkäävän tummanpunaisen. Voisihan avioeroja pitää neutraalina ilmiönä, mutta kai sen takana aina jotain epäkohtia on, joten siksi nämä värivalinnat. Hieman säätelin luokkarajoja, ettei koko Suomi olisi ihan sininen.
Lopullinen kartta näyttää siltä, että avioerot ovat yleisimpiä suurimmissa kaupungeissa, mikä oli odotettua. Tutkimuskysymykseen vastaamisessa auttaisi, jos pystyisi laskemaan avioerot väkilukuun suhteutettuna. Tässä pitäisi olla kuitenkin gis-velho, mitä minä en vielä ole. Pelottaa hieman nuo kaikki laskemisjutut, koska vaikka matematiikan ystävä olenkin, nyt ei ole kyse siitä vaan taidoista käyttää tietokonetta, jotka minulla ovat vielä aika alkeelliset. Tunnilla näytettiin kyllä jotain tähän liittyvää, ja veikkaisin laskemisen alkavan attribuuttitaulukosta. Löysin itseni laskentaikkunaan ja jotain räpläiltyäni karttani muuttui paljon punaisemmaksi. Satunnaiset pienet kunnat loistivat sinisinä. Saatoin ehkä onnistua kuvaamaan avioeroja väkilukuun suhteutettuna, mutta karttaesitys ei ole kovin selkeä. Kokeilin erilaisia luokkien erottelutapoja ja päädyin Artun suositteleman natural brakes -tavan sijasta equal count -jaottelutapaan, koska siinä erot kartalla näyttivät selkeimmiltä. En osaa kuvailla, mitä luvut legendassa meinaavat, mutta yritin pyöristää niitä saadakseni aikaan edes jotain selkeyttä.
Kuva 1 Avioerojen määrä kunnissa väkilukuun suhteutettuna
Valmista karttaa (Kuva 1) tulkittaessa on vaikea löytää mitään alueellista selittävää tekijää avioerojen jakautumiselle. Pohjanmaalla, Suomi-Neidon lantiolla ja itäisessä Suomessa ne ovat ehkä hieman harvinaisempia. Samasta aiheesta kartan tehnyt Alvari päätyi vähän samanlaisiin tuloksiin. Hänen karttansa on ehkä hieman selkeämpi kuin minun, sillä visualisoinnissa on käytetty vain yhtä väriä. Kartta vaikuttaa muuten samalta, eli taisin onnistua väkilukuu suhteuttamisessa.
viittaukset: Alvari Ilvesniemen blogi https://blogs.helsinki.fi/aaiilves/ (viitattu 29.3.)