Kategoriat
_______

Kurssikerta 5 – Bufferointia ja uima-altaita

Viidennellä kurssikerralla päästiin hommiin ja niitä riittikin ihan iltaan asti. Aluksi harjoiteltiin bufferointia viime viikolla tehdylle Pornaisten kartalle ja sen jälkeen itsenäisissä tehtävissä sovellettiin opittua mm. lentokentillä. Tehtävissä riitti työnsarkaa, mutta on varsin palkitsevaa saada jotain konkreettista irti QGISsistä.

 

Kurssikerran itsenäisiä tehtäviä oli kolmisen kappaletta ja niiden tarkat vastaukset olen koonnut tekstin loppuun taulukkoon (Taulukko 1).

Ensimmäisessä tehtävässä piti selvittää Malmin lentokentän alueen asutuksen sijoittumista suhteessa kiitoratoihin bufferoimalla. Lentokentän läheisyydessä on paljon enemmän asutusta kuin suuremman Helsinki-Vantaan lentokentän, johon paneuduttiin tehtävän toisessa vaiheessa. Tehtävissä pääsi pyörittelemään eri valintatyökaluja monipuolisesti. Helsinki-Vantaan melualueiden ja mahdollisten melualueiden selvittely meni jo kikkailuksi. Aineistossa oli sisäkkäin 50 desibelistä ylöspäin viiden desibelin välein valmiita melualueita. Yli 55 desibelin melualueella asuvien määrän selvitin poistamalla uloimman alueen kokonaan, kun eivät valintatyökalut minua totelleet.

Kun piti arvioida melulle altistuneiden määrää, jos lennot menisivätkin suoraan Tikkurilan yli, päädyin myös vähän omiin ratkaisuihin. Tehtävänanto vihjasi tekemään uuden bufferialueen ja muiden blogeja selaillessani Lauri oli niin tehnytkin ja totesi perään tehtävänannon olleen vähän epäselvä. Itse totesin, että eihän tasainen bufferivyöhyke vastaa todellisuutta, sillä aineistosta näkee, etteivät meluvyöhykkeet ole oikeasti mitään loogisen geometrisia buffereita. Meinasin ensin valita melualueen muotoisen alueen ja kääntää sen toiseen suuntaan, mutta tässä huonosti menestyen päädyin vain silmämääräisesti vapaalla kädellä mittaillen piirtämään oikeaa muotoa havittelevan valinnan (Kuva 1). Sen alle jäi kuutisentoista tuhatta asukasta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin mitä Lauri sai bufferoimalla. Tämä johtunee bufferin ehkä liian leveästä muodosta.

Kuva 1. Vapaasti, mutta järkevästi valittu kuvitteellinen meluvyöhyke

Päästyäni vauhtiin juna- ja metroasemien alueille osuvien asukkaiden määrän laski sutjakasti. Seuraavassa tehtävässä valintatyökalut pääsivät taas monipuoliseen käyttöön ja siihen kävin kurkkimassa apuja Laurin blogista, sillä hän oli ne sinne hyvin selittänyt. Piti laskea pääkaupunkiseudun asutuksen sijoittumista taajamiin suhteutettuna ja eri ihmisryhmien osuutta taajamissa.

 

Viimeisessä tehtävässä hypättiin uima-altaisiin. Kartan (Kuva 2) piirtämisen kanssa minulla oli ongelmia, mutta onneksi sain apua Ilarilta sekä suoraan, että hänen blogistaan. Kuten Ilarin blogissa sanotaan, siellä on muutama alue nyt ilman mitään arvoja virheen vuoksi. Näyttäisi muuten siltä, että ihmiset suosivat uima-altaita keskustan ulkopuolisilla, muttei kaukaisilla alueilla. Myönnettäköön, että kartassa minua hämmentää vähäinen uima-altaiden määrä Espoossa.

Kuva 2. Uima-altaiden määrä eri pääkaupunkiseudun alueilla.

 

Taulukko 1. Vastauksia kurssikerran tehtäviin.

 

QGISssiä nyt vähän enemmän käyttämään päässeenä sanoisin, että keskeisiä työkaluja eivät ole kartan/karttaan piirtämistyökalut vaan kartalla olevan tilastotiedon käsittelyyn keskittyvät ominaisuudet. Tai se on tämänhetkinen visioni, en vielä tiedä mitä en vielä QGISsistä tiedä. Vaikuttaisi kuitenkin, että monipuolisesti vähän mikä vaan tieto olisi ohjelmalla visualisoitavissa, kunhan muuttujiin on saatavilla sopivat tunnistetiedot tai koordinaatit, jolla ne ovat muihin tasoihin liitettävissä.

Tällä kurssikerralla päästiin hyvin käsiksi siihen varsinaiseen tekemiseen, mitä QGISsillä voi saada aikaiseksi. Itse pidin buffertointitehtävistä, koska niissä toteutetaan maantiedettä kvantitatiivisesti ja helposti hahmotettavasti. Kurssikerran tehtävien lisäksi bufferivylhykkeitä voisi hyödyntää esimerkiksi joissain saavutettavuustutkimuksissa, esimerkiksi televisiomastojen saatavuutta tutkittaessa tai vaikka esimerkiksi lintulajien reviirejä havainnollistettaessa.

 

Viittaukset:

Lauri Silvennoisen blogi: https://blogs.helsinki.fi/laurisil/2021/02/24/koko-kone-bufferoi/ (viitattu 28.3.)

Ilari Leinon blogi: https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/ (viitattu 28.3.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *