Viidennellä kurssikerralla tehtiin näkyvyysanalyysejä Kevon luonnonpuistossa. Jälleen teema oli mukava ja käytännöllinen, kun selviteltiin vaellusreitillä puhelimen kuuluvuusalueen vaihtelua ja etsittiin optimaalisinta tapaa laajentaa näkyvyyttä.
Vaellusreitin sai digitoida vapaasti itse annetusta aloituspisteestä päätepisteeseen. Päätin vain seurata OpenStreetMapin valmiita vaellusreittejä. En käyttänyt digitoidessa ilmakuvaa tai kurssikerran aluksi luomaani rinnevarjostusta apuna. Reitistä (Kuva 1) tuli lopulta 65,31 kilometriä pitkä. Tarkastettuani asian alkuperäisen kaksiuloitteisen reitin pituus on sama kuin kolmiuloitteisen, mikä ei mielestäni tee järkeä. Menin tarkastelemaan asiaa 3D-tilaan, mutta kaksiuloitteista reittiä ei näkynyt siellä lainkaan.
Kuva 1. Pohjois-Lapin korkeusmalli ja digitoimani vaellusreitti Kevon luonnonpuiston läpi.
Sitten päästiin kurssikerran varsinaiseen asiaan eli näkyvyysanalyysiin. Näkyvyysanalyysia on kahdenlaista, viewshed analysis ja line of sight. Aluksi tehtiin viewshed analysis. Tavoitteena oli analysoida puhelinverkkojen näkyvyyttä äsken piirretyllä vaellusreitillä. Aineistoina toimi alueen korkeusmalli ja alueen puhelinmastot, joista tiedetään sijainnit ja antennin korkeus.
Visibility-työkalu suoritti varsinaisen näkyvyysanalyysin. Tämä ei heti toiminut, sillä olin hakenut työkalua geoprocessing-valikosta ja valinnut ensin 3D-tools visibilityn. Sparial analyst tools -visibility toimi. Tämän jälkeen reclassify-työkalulla muutettiin koko näkyvyysalueen arvoksi yksi, jolloin alueesta saatiin tasainen. Sitten tämä alue muutettiin vektoripolygoniksi ja sen avulla leikattiin vaellusreitistä alueet, joilla on edes jonkinlainen näkyvyys. Saatiin aikaiseksi pätkitty vaellusreitti, sillä varsin monessa kohtaa näkyvyys oli olematon (Kuva2). En tiedä miksi päädyin ottamaan näkyvysanalyysitason pois päältä.
Kuva 2. Vaellusreitin katvealueet.
Katvealueita vaellusreitillä oli 35,28km eli 54% koko vaellusreitistä. Osuus on aika suuri, mikä herättää epäilyksen sen realistisuudesta. Analyysissa ei otettukkaan lainkaan huomioon signaalien heijastumista, mikä todellisuudessa kattaa selkeän osan näkyvyysalueesta.
Seuraavaksi tavoitteena olikin parantaa näkyvyysaluetta, ei heijastusanalyysillä vaan lisäämällä alueelle yksi puhelinmasto mahdollisimman edulliselle sijainnille. Päättelin korkeusmallista, että paras sijainti olisi varmaan korkeilla nyppylöillä vaellusreitin länsipuolella, missä maan korkeus nousee yli kahteensataan metriin.
Hypoteesi testattiin tekemällä näkyvyysanalyysi vaellusreitin katvealueiden näkökulmasta. Tuloksena saatiin kartta (Kuva 3), jossa kirkkaampi väri tarkoittaa, että siihen pikseliin on näkyvyys useammasta suoran pisteestä. Kävi ilmi, että hypoteesini oli väärä (Kuva 4) ja paras näkyvyys katvealueilta olikin vaellusreitin kaakkoispuolelle. Tarkan pikselin paikansin muuttamalla symbology-välilehdellä kartan visualisointia niin, että vain kaikkein suurimmat arvot (suurin 1823) korostuivat.
Kuva 3. Vaellusreitin katvealueiden näkyvyys ympäristöön.
Kuva 4. Kehno hypoteesini parhaimmasta uuden puhelinmaston sijainnista.
Uuden maston parhaan sijainnin tarkat koordinaatit ovat 26,7824337°E 69,5330624°N. Kokeilin, vaikuttaisiko spatiaalisen resoluution muuttaminen lopputulokseen. Tein analyysin uudestaan 60 metrin resoluutiolla ja vaikka suurimman arvon arvo laski neljälläkymmenellä, sijainti pysyi samana. Näkyvyysalue itsessään laajeni hieman. Päin vastoin taas resoluution kasvaessa suurin arvo kasvoi. Näkyvyysalue vaikutti tässä taas kasvaneen, mutta se johtunee pikselikoon itsensä kasvusta.
Seuraavaksi tulisi selvittää, miten tämä uusi masto vaikuttaa vaellusreitillä. Toistettiin aiemmin tehty näkyvyysanalyysi sekä uudelleenluokittelu ja leikkaus. Karttaan (Kuva 5) laitoin uuden ja vanhan näkyvyysalueen päällekkäin sekä vaellusreitin ja edelleen katveessa olevat sen osat. Nyt enää 19,16 kilometriä eli 29% vaellusreitistä on katvealueilla. Uusi puhelinmasto auttoi siis merkittävästi. Kartan keskellä näkyy paljon uusia näkyvyysalueita. Katveeseen jääneet vaellusreitin osat sijaitsevat suurilta osin painanteissa ja rotkoissa, joinne todellisuudessa varmasti signaalit heijastuisivat.
Kuva 5. Vaellusreitin uusi ja vanha näkyvyysalue sekä vaellusreitin katvealueet.
Tämä oli kerrassaan mukava kurssikerta. Käytännölliset analyysit toivat mielekkyyttä ja oli kivaa päästä hieman digitoimaankin.