Kategoriat
_______

Kurssikerta 6 – Jännittävä laskettelukeskusprojekti

Kuudennella viikolla sanottiin hyvästit Kevon luonnonpuistolle. Olin hieman hämmentynyt saadessani loistavan gis-osaamiseni takian kutsun suunnitella sijainnin päättämisestä lähtien uusi laskettelukeskus Suomeen. Enhän minä tiedä laskettelusta mitään. Gissistä sentään jotain. Laskettelurinteet sieltä lopulta syntyivätkin hyvälle alueelle, mutten niissä laskettelua kellekään suosittelisi.

 

Päätin heti alkuun jo, etten yrittäisi mitään liian monimutkaista. Saan aikaa kulumaan liikaa jo yksinkertaistenkin asioiden parissa ja tämän jälkeen pitäisi yhdessä yössä vielä yksi harjoitustehtävä tehdä. Eiköhän ihan muutamalla analyysillä vaan jotain syntyisi…

 

Lähtökohtaisesti en pidä laskettelusta. Olen sitä kerran kokeillut ja kaiken sen vauhdin ja epävarmuuden koin kerrassaan kauhistuttavan vaaralliseksi. Siispä päätin lähteä suunnittelemaan loivamäkistä ja varmasti turvallista laskettelukeskusta, johon voisi mennä rauhassa tietäen, ettei tarvitse hävetä nössöyttään. 

Lähdin etsimään sopivaa sijaintia Etelä-Suomesta. Pienoisten laskettelukokemusten tulisi olla pienoisemman matkan päässä kuin pohjoisen suurten laskettelukeskusten. Sopiva nyppylä, Jyrkänvuori (myöhemmin Jyränvuori) löytyi Pirkanmaalta Sastamalasta. Nimestä huolimatta tämä nyppylä on aika loivarinteinen. Alueella ei ole paljoa rakennettu mitään ja twitterin perusteella siellä harrastetaan lähinnä maastopyöräilyä sekä maastokartan (Kuva 1) perusteella suunnistusta. Leikitään, ettei pyöräilijöitä ja suunnistajia haittaa, jos alueella myös lasketeltaisiin. Jyrkänvuoren sijainti on siitä loistava, että Ellivuoren laskettelukeskus (joka sattuu olemaan juuri se, missä laskettelutraumani olen hankkinut) on alle kymmenen kilometrin ja nopean ajomatkan päässä (Kuva 2). Tämä mahdollistaa vaikka samana päivänä jyrkempiin rinteisiin siirtymisen, jos siltä tuntuu! Jyrkänvuori ei jää kuitenkaan Ellivuoren varjoon, sillä sen lisäksi, että se näyttää kartalla suuremmalta, ulottuu se myös korkeammalle. Jyrkänvuoren korkein kohta on 180 metrissä siinä missä Ellivuori yltää vain 145 metriin.

Kuva 1. Jyrkänvuoren alue. Vuori on kartan yläosassa. Kartalta näkee, ettei vuoren rinteillä suunnistusreittien lisäksi ole muuta kuin aivan huipulla yksi torppa. Kartta on vanhojen suunnistuskarttojen digitaaliarkistosta (lähde aukeaa klikkaamalla karttaa). Viitattu 15.12.2021.

 

Kuva 2. Jyrkänvuori ja Ellivuori kartalla sekä niitä yhdistävä tiestö.

 

Haettuani onnistuneesti aineiston Paitulista ja rajattuani sen sopivan kokoiseksi clip-työkalulla (työkalulla, ei analyysilla) visualisoisin aluksi korkeusaineiston, tein siihen korkeuskäyrät ja rinnevarjostuksen sekä digitoisin tiet.

Korkeusaineistoa visualisoitaessa laitoin kaikkein pienimmän arvot sinisiksi, jotta alueen vesistöt tulisivat selkeästi esiin. Matalimmat kohdat eivät kuitenkaan ihan kaikkialla olleet vesistöjen pintoja, eivätkä kaikki vesistöt olleet matalimmilla kohdilla, joten kartan ”vesistö”-alueet ovat hieman virheellisiä. Virhealueet eivät kuitenkaan ole suuria, eivätkä laskettelukeskuksien kannalta relevantteja, joten annoin asian olla. 

Hillshaden ja contourin käytön tarkistin edellisten viikkojen harjoituksista. Teiden digitointi onnistui viime viikon vaellusreittien digitoinnin ohjeella, paitsi nyt teiden kolmiulotteisuudella ei ollut väliä. Digitoisin vain Ellivuoren ja Jyrkänvuoren yhdistävät tiet sekä Jyrkänvuorta kiertävät tiet.

 

 

Tämä jälkeen sain tietää, ettei vuoren nimi olekaan Jyrkänvuori vaan Jyränvuori. En jaksanut muuttaa virhettä jo luomistani kartoista.

 

 

Seuraavaksi luvassa olisi itse laskettelukeskuksen suunnittelu. Reclassify-työkaly, jolla pyrin selvittämään rinteen jyrkkyyksiä, ei ottanut aluksi toimiakseen, mutta sulkemalla ArcGissin ja yrittämällä uudestaan sain sen toimimaan. Silmään osui heti jyrkkä kaitale vuoren pohjoispuolella. Huomasin, että siinä menee junarata, joten digitoin sen kartalle (Kuva 3).

Kuva 3. Jyränvuoren rinteiden jyrkkyydet. Kartalle lisätty pohjoispuolelta kulkeva junarata. (Aion parin päivän päästä kulkea tuota junarataa mennessäni jouluksi kotiin :). Voin yrittää ottaa kuvia ja lisätä ne myöhemmin raportin loppuun. [edit: Oli pimeää. En nähnyt mitään.])

 

Jyrkkyyksien perusteella paras paikka laskettelukeskukselle olisi vuoren etelärinteillä. Sieltä löytyy hetkellisesti yli kahdenkymmenenviiden asteen jyrkkyistä rinnettä, mutta pääosin alle kaksikymmentäviisi asteista. En kyllä tiedä yhtää, että kuinka jyrkkä on jyrkkä laskettelua mietittäessä. Päätin kuitenkin suunnitella reittejä, joissa kuljettaisiin sekä näiden jyrkempien kohteiden yli että lasketeltaisiin loivemmalla.

Tarkka sijainti tulisi vuoren lounaisrinteelle, mutta ei tuohon yli neljäkymmentäviisiasteisen kohdan kohdalle. Laskettelurinne olisi lähempänä tietä ja sinne paistaisi kivasti aurinko iltaisinkin. En tehnyt aukeamissuunnan selvittämiseen aspect-analyysiä, koska pyöreytensä takia Jyränvuorella aukeamissuunnat ovat selkeitä.

Laskettelukeskuksen parkkipaikka sekä laskun aloitus- ja lopetuspaikat tulisi sijoitin tasaiseen kohtaan. Siihen väliin vedin hiihtohissin ja sen jälkeen vedin muutamia laskettelumäkiä (Kuva 4), joista yksi menee jyrkempien kohtien halki. Tässä kohtaa olisi hyvä muistuttaa siitä, etten todellakaan tiedä laskettelusta ja siitä, millaisia laskettelureittien tulisi olla. 

Keksimäni reitit eivät ole kauhean pitkiä, mutta tässä tuleekin muistaa laskettelukeskuksen tavoite vaatimattomuudessa. Lisäksi ajattelin, että Jyränvuoren huipulla asustava heppu varmaan arvostaa omaa rauhaa, joten en vetänyt laskettelureittejä aivan huipulle asti.

Unohdin vetää uuden tien parkkipaikalle, mutta tämä tie tulisi keskukseen eteläpuolelta, ettei syntyisi ikäviä kohtaamisia autojen ja laskijoiden kesken.

Kuva 4. Mahdollinen laskettelukeskuksen sijainti ja laskettelureittejä.

 

 

Lopullinen laskettelukeskus on erittäin hypoteettinen, sillä en kauhean tosissani ottanut sen suunnittelua. Jos olisin ollut täysin vakavissani, olisin ottanut sijaintia valitessa huomioon enemmän alueen asutuksen ja elinkeinot, luonnonsuojelualueet, alueen kasvillisuuden, maaperän ja rinteen pienmuodot. Lisäksi olisi hyvä olla perillä alueen riskeistä (esim. maavieremät) sekä alueen lumipitoisuudesta talvisin. Etelässä lunta ei nykyään edes joka talvi ole. Lisäksi kysyisin suunnistajien, pyöräilijöiden ja Jyrkänvuoren huipulla asuvan tyypin mielipidettä.

Jälkiviisaana aspect-analyysin teko olisi sittenkin voinut olla kannattavaa, sillä korkeusmallissa ja jyrkkyydessä rinteen poikkisuuntaiset suunnanvaihdot eivät selkeästi erotu.

 

 

 

Olettaisin, että erittäin epäkannattava laskettelukeskus tuosta tulisi, enkä kellekään sinne menoa edes suosittelisi. Mutta sitä oli kiva suunnitella! Olen yllättynyt siitä, miten kivoja tämän kurssin tehtävät ovat olleet. Tällä viikolla viimeistään huomasi oppineensakin jotain.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.