7. kurssikerta

 

Morjesta! Sitä ollaankin taas yhtäkkiä tilanteessa, jossa kurssi on huomaamattani edennyt loppusuoralleen. Ensimmäisellä viikolla vierastin hieman ajatusta kurssin suorittamisesta blogi-kirjoitusten muodossa. Tämä on ennakkoluuloista huolimatta osoittautunut kuitenkin hyvin mielekkääksi toimintatavaksi. Tykkään suorittamisen vapaudesta, niin sisällön kuin aikataulujenkin kannalta. On ollut myös hauskaa päästä lukemaan muiden blogeja, joista on saanut virkistäviä ideoita ja runsaasti inspiraatiota.

Viimeinen työ

Viimeisen viikon kunniaksi saimme päättää ja etsiä omat aineistomme. En malttanut olla yhdistämättä työtäni suurimpaan intohimooni, eli lasketteluun. Niinpä aloin etsimään netin syövereistä käypäisiä aineistoja, jotka liittyisivät esimerkiksi laskettelukeskuksiin. Yllättävänkin nopeasti löysin aineiston Github:n sivuilta. Sain ladattua ZIPin Yhdysvaltojen laskettelukeskuksista. Sieltä löytyi csv-muodossa oleva tiedosto, joka kertoi mm. keskusten sijainnin, rinteiden määrän ja korkeuseron sekä paljon muuta. Ei muuta kun tiedosto QGISsiin ja karttojen tekoon!

Kuva 1. Yhdysvaltojen laskettelukeskukset. 

Kuvassa 1. ensimmäisen kartta, johon sisällytin kaikki aineistoon merkityt laskettelukeskukset. Voidaan nopeasti huomata, kuinka keskukset keskittyvät Kalliovuorille ja Appalakeille. Itä-länsisuunnassa maan keskiosa ammottaa tyhjyyttään. Tämän lisäksi keskusten määrä vähenee luonnollisestikin etelään päin siirryttäessä.

Kuva 2. Koropleettikartta laskettelukeskusten määrästä osavaltioittain. Pois lukien Havaiji.

Maan itäosissa on huomattavasti enemmän keskuksia, mitä kuvittelin ennen analyysin tekoa. Olen aina ajatellut, että keskuksia olisi eniten juuri kalliovuorten alueella. Tämä johtuu luultavasti siitä, että suurimmat ja kuuluisimmat keskukset sijaitsevat siellä. Tämän takia tein vielä toisen koropleettikartan, jossa näytetään vain “merkittävimmät” keskukset (kuva 3.).

Kuva 3. Suurien laskettelukeskusten määrä osavaltioittain. Aineistossa vain keskukset, joissa yli 50 rinnettä ja yli 2000 jalan korkeusero.

Kuvan 3. kartta vastaa huomattavasti enemmän hypoteesiani. Kalliovuorten alue erottuu kartalta selvästi. Kirkkaimpina kuvautuu Colorado ja Utah. Tämän lisäksi toiseksi ylimpään luokkaan yltää itärannikon Vermont.

Viimeistä karttaa lähdin tuottamaan oman kokemuksen perusteella. Laskettelu on suuri intohimoni ja tekee minut joka kerta onnelliseksi. Jos rakkain harrastukseni tekee minut aina onnelliseksi, niin voisinko löytää laskettelun ja onnellisuuden välillä yhteyden Yhdysvaltojen väestössä?

Löysin netistä aineiston, jossa osavaltioiden onnellisuus oli laskettu pisteinä (World Population Review, 2022). Tulokset tehtiin Wallethubin kyselyiden perusteella, jossa osavaltioiden asukkaiden onnellisuutta mitattiin kolmessa eri pääkategoriassa: henkinen ja fyysinen hyvinvointi, työympäristö, yhteisö ja ympäristö. Lisäsin tulokset omaan analyysiini QGIS:iin, ja tuotin lopullisen kartan (kuva 4.).

Kuva 4. Onnellisuus ja laskettelukeskusten määrä osavaltioittain. Karttaan sisällytetty kaikki keskukset. Pois lukien Alaska ja Havaiji.

Ajatus yhteyden löytämisestä oli omasta mielestäni aikamoista hakuammuntaa. Kuitenkin karttaa tarkastellessa voidaan havaita samanaikaisuutta kahdessa muuttujassa. Esimerkiksi voidaan ottaa valkoisella kuvatut osavaltiot, jotka ovat saaneet kaikista vähiten onnellisuuspisteitä (33-42). Yhdelläkään vähiten onnellisella osavaltiolla ei ole merkittävää määrää laskettelukeskuksia. Samoin usealla korkeimpaan onnellisuusluokkaan kuuluvalla osavaltiolla on huomattava määrä keskuksia (Kalifornia, Utah, Idaho ja Minnesota).

Olisi kuitenkin tyhmää ja naiivia ajatella, että onnellisuus johtuisi laskettelukeskuksista. Laskettelu on kuitenkin verrattain marginaalinen harrastus. Yhteys, mikä kartan perusteella pystytään luomaan, johtuu luultavimmin suurimmaksi osaksi elintasojen eroista osavaltioiden välillä.

Luin Snow Magazinen sivuilta kirjoituksen, joka käsittelee laskettelun vaikutusta onnellisuuteen ja mielenterveyteen. Kirjoituksessa mainitaan mielenterveyttä parantaviksi tekijöiksi mm. rinteestä saatava urheilu, raitis ilma ja auringon säteilystä saatu D-vitamiini. Kyseisiä hyötyjä saadaan tietenkin myös muista ulkourheilulajeista. Näiden lisäksi  kirjoituksessa viitataan Stanfordin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jonka mukaan parin päivän laskettelureissu pois kaupungin hälinästä voi johtaa parempaan mielenterveyteen ja -selkeyteen.

Laskettelu siis parantaa mielenterveyttä muiden urheilulajien tavalla. Korrelaatio osavaltioiden laskettelukeskusten määrällä ja onnellisuudella ei kuitenkaan johdu kausaatiosta, vaan ulkoisista tekijöistä, kuten elintasosta.

Tässäpä tämä nyt sitten oli. Viimeinen kurssikerta oli kuin kirsikka kakun päälle. Oli hauskaa etsiä oma, itseään kiinnostava aineisto, jonka pohjalta toteutus tehtiin täysin oman mielen mukaan. Tällainen vapaus saa luovuuden kukkimaan ja löysin monia mielenkiintoisia töitä muiden blogeista. Näistä vain muutaman nostaakseni: Taru Tornikoski teki työn Galapagossaarten pinta-aloista ja lajimääristä, Janne Turunen mm. Yhdysvaltojen sotilastukikohdista ja kongressialueista, sekä Elida Peuhu kasvihuonepäästöistä ja väestöntiheydestä valtioittain. Kuten muillakin kurssikerroilla, oli mukava nähdä erilaisia töitä muiden opiskelijoiden blogeissa.

Tähän on hyvä lopettaa! Tuomas kiittää ja kuittaa.

Lähteet

 

GitHub (2017). Ski Resort Data. Haettu 28.2.2022 osoitteesta https://gist.github.com/Ewiseman/b251e5eaf70ca52a4b9b10dce9e635a4

Peuhu, E. (2022). Geoinformatiikan menetelmät, Viimeistä viedään. Haettu 4.3.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/elida/

Snow Magazine (2020). Can skiing make you happy? Haettu 3.3.2022 osoitteesta https://www.snowmagazine.com/features/focus-on/skiing-happy-mental-health

Tornikoski, T (2022). Geoinformatiikkaa tutkimassa :), Vähiin käy ennen kuin loppuu – vai loppuuko sittenkään? Haettu 4.3.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/tornitar/

Turunen, J. (2022). Geoinformatiikan mystiset menetelmät, QGIS – kunnes jälleen tapaamme. Haettu 4.3.2022 osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/

World Population Review (2022). Happiest States 2022. Haettu 1.3.2022 osoitteesta https://worldpopulationreview.com/state-rankings/happiest-states