”QGis-kurssi” alkaa olla lopuillaan ja olen siitä melko helpottunut, koska tämän syvemmälle QGis-maailmaan sukeltaminen ei olisi minulta onnistunut.
Viimeisen kurssitehtävän aiheen valinta osoittautui todella haastavaksi. Aloitin sen etsinnän ja pohdinnan jo ennen varsinaista kurssikertaa, mutta jouduin hylkäämään alkuperäisen ideani oikeastaan täysin, koska en löytänyt sopivaa aineistoa mistään. Selasin läpi erilaisia ”free GIS data” -sivustoja valehtelematta yli neljä tuntia. Alkuperäinen ideani olisi kuvannut suurimpien kaupunkien sijoittumista Afrikassa sekä jotakinkehityksen mittaria kuten hedelmällisyyslukua tms. Valitettavasti en vain löytänyt haluamaani. Se oli silloin suuri pettymys… Onnistuin kuitenkin löytämään todella hyvän aineiston Afrikan valtioista ja niiden rajoista sekä toisen aineiston maailman väkiluvultaan runsaimmista kaupungeista. Aineistojen muokkaamiseen meni myös aikaa, kun täytyi saada näkyviin vain halutut asiat. Onnistuin tällä kertaa siinä kuitenkin täysin itsenäisesti!
Lopulta päädyin nykyiseen tuotokseeni, jossa vertailen Ranskan ja Nigerian suurimpien kaupunkien alueellista jakautumista sekä tieverkoston kehittymistä pohtien samalla hieman syitä sille.
Kuvista 1 ja 2 tekee hyvin helppoja ja nopeita havaintoja kaupunkien sijoittumisesta sekä tieverkoston kehittymisestä. Nigeriassa tieverkosto on kaikista tiheintä rannikon läheisyydessä, jonne on myös kasvanut väkiluvultaan suurimmat kaupungit, kuten kaikista väkirikkain –Lagos. Kun taas Ranskassa suurimmat kaupungit sijaitsevat melko tasaisin välimatkoin ja hajautetusti ympäri maata, jolloin hyvien liikenneyhteyksien merkitys maan sisällä korostuu. Ranskan liikenneverkosta näkee myös sen, kuinkatasaisesti ja ”kauniisti” se on levittynyt Nigeriaan verrattuna.
Ranskan infrastruktuuri ja kaupungit ovat ns. saaneet kasvaa ja kehittyä rauhassa vuosisatojen ajan, jolloin niistä on muodostunut kaunis verkkomainen kuvio. Se on myös sijaintinsa puolesta keskellä Euroopan taloudellisesti vilkkainta aluetta, jolloin hyvät liikenneyhteydet läpi maan ovat välttämättömät. Näiden liikenneyhteyksien varsille on kasvanut kaupunkeja, joista on osasta kehittynyt kulttuurillisesti erittäin merkittäviä alueita, kuten Pariisi ja Rivieran Cannes sekä Nizza. Ranska on myös Nigeriaan verrattunaerittäin vauras, jolloin toimivan tieverkoston ylläpito ja rakentaminen onnistuu helpommin. Myös monet yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat tieverkostojen ja kaupunkien rakentumiseen.
Nigerian tieverkoston ja kaupunkien kehitys on ollut hyvin erilainen Ranskaan verrattuna. Valtio, johon onkohdistunut kolonialismin vaikutuksia ei pysty kehittymään infrastruktuuriltaan samankaltaiseksi kuin muut maat. Teennäisten valtionrajojen vetäminen ja kansojen jakaminen luonnottomilla vedoilla on johtanut moniin verisiin yhteydenottoihin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Länsimaalaiseen valtionmalliin pakottaminen heijastuu luonnollisesti myös tieverkostoon ja kaupunkien sijoittumiseen. “Nopeasti” (vrt. Ranska) syntyneet suurkaupungit siirtovallan pohjalle eivät luo yhtä vakaata pohjaa kaupunki– tai infrakehitykselle.
Kaupunkeihin kohdistuu myös nykyisin hyvin erilaisia paineita ja haasteita, jotka vaikuttavat puolestaan niiden kehittymiseen. Nigerian räjähdysmäisesti kasvanut väkiluku on kasvattanut suurimpia kaupunkeja hurjasti. Tämän huomaa myös kuvasta 2, jossa tieverkosto rannikkokaupunkien ympärillä vaikuttaa vain harmaalta möykyltä.
Lopetukseksi täytyy mainita, että huolimatta palautuspäivästä ja -ajankohdasta on työ ollut “valmiina” jo kauan. Uuden periodin alkaessa unohdin vain, etten ollut vielä palauttanut työtä blogiini.
