Aineiston keruuta sumuisena aamuna

Toiseksi viimeinen kurssikerta alkoi reippaalla tunnin ulkoilulla minun osaltani Taka-Töölön harmaissa maisemissa. Tarkoituksenamme meillä oli kerätä tietoa erilaisista kohteista Epicollect-puhelinsovellusta käyttämällä. Itse tein pienen kävelylenkin kotini lähiympäristössä ja täytin sovelluksessa kyselyä, joka keräsi tietoa muun muassa paikkojen turvallisuudesta sekä houkuttelevaisuudesta. Lisäksi kyselyyn oli mahdollista liittää kuva ja kirjoittaa kommentteja paikkaan liittyen.  Mukavin paikka omalla kävelylenkillä oli Humalluodon edusta, jossa sijaitsee viihtyisä kahvila Regatta. Turvattomin ja myös vähiten houkutteleva paikka hengailuun löytyi Töölön torilta, jossa sinänsä viihtyisää torimiljöötä käytetään lähinnä taksitoimintaan sekä pysäköintiin. Onneksi torin viihtyisyyteen ollaan panostamassa lähitulevaisuudessa. Hankkeesta kiinnostuneet voivat hankkia lisää tietoa Helsingin nettisivuilta.

Kurssin vastuuopettaja Arttu esitteli tuloksia Epicollect:n nettisivuilla ja totesi, että keskiviikkoaamun aineisto oli tähän mennessä kattavin kurssikertojen aineistoista. Tämä lupasi hyvää aineiston analyysia varten. Aineiston sai ladattua csv-muodossa nettisivulta, jonka pystyi avaamaan Qgis:ssä. Qgis tunnistaa automaattisesti csv-tiedoston sarakkeista sijaintitiedon. On toki hyödyllistä tarkastaa, että leveys- ja pituusasteet syötetään oikein aineistoa tuodessa, luonnollisesti. Kurssilaisten itse keräämä aineisto näytti Qgis:ssä täsmälleen samalta sekä attribuuttitaulukossa että kartalla, mikä lienee Epicollect-sovelluksen ansiota.

Interpolointi

Interpolointi tarkoittaa matemaattisesti uusien arvojen laskemista tunnettujen arvojen väliin. Qgis:n toimintaympäristössä tämä tarkoitti rasterikuvan tuottamista, jossa tietyn muuttujan pohjalta tehdään kartta, jossa esim. alueen houkuttelevuus luokitellaan yhdestä viiteen ja esim. numeroa yksi kuvataan punaisella ja numeroa viisi sinisellä värillä (Kuva 1). Interpolointi -työkalua käyttäessä kannattaa määrittää tarkkuus, jolla interpolointi suoritetaan, ellei satu omistamaan supertietokonetta, sillä oletustarkkuus on 0,1 mittayksikköä eli tässä tapauksessa 10 senttimetriä. Nostimme tarkkuuden rohkeasti 10 metriin, mikä ei kuitenkaan näytä kartalla erityisen epäselvältä.

Kartasta voidaan havaita tiettyjä paikkoja, jotka herättävät ainakin helsinkiläisen mielessä tiettyjä mielikuvia. Myönteisiä havaintoja alueen houkuttelevaisuudesta on muun muassa Töölönlahden ja Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan ympäristössä. Kielteisiä mielikuvia sen sijaan herää Sörnäisten metroaseman sekä Munkkiniemen ympäristöstä.

Maantieteen opettajan larppaamista

Kurssikerran itsenäistehtävänä oli ladata erilaisia aineistoja tulivuorista, maanjäristyksistä ja meteoriiteista, avata ne Qgis:ssä sekä koostaa niistä erilaisia karttoja, joita voisin itse käyttää maantieteen opettajana. Aineistot olivat ladattavissa nettisivuilta eri tiedostomuodoissa. Samalla tuli tutustuttua uuteen tsv-tiedostomuotoon, jossa taulukon sarakkeet on eroteltu toisistaan sarkaimella. Tämä piti ”opettaa” Qgis:lle manuaalisesti aineistoa tuotaessa Qgis:iin.

Tulivuoret

Kuvassa 2 on esitetty maailman tunnetut tulivuoret kartalla. Opettajana haluaisin kuvata tulivuoren sijaintia mannerlaattojen rajoilla, joten latasin netistä (https://github.com/fraxen/tectonicplates) aineiston, jossa on esitettynä mannerlaattojen rajat. En ole täysin tyytyväinen mannerlaattojen esitystapaan kartalla, mutta en vielä pystynyt viimeistellympään ulkonäköön. Lisäksi olisin halunnut esittää mahdollisesti vain tunnetusti aktiiviset tulivuoret kartalla, mutta en löytänyt aineiston ominaisuustaulukosta kyseistä tietoa. Mielestäni kyseinen kartta kuitenkin kuvaa hyvin tulivuorten sijoittumista pääosin mannerlaattojen reunoilla ja siitä olisi apua opetuksessa vähintään peruskoulussa. Reasearchgate -verkkosivustolla esitetty kartta (Kuva 3) jakaa mielestäni tulivuoret selkeästi kahteen eri luokkaan. Kartan asettelu on toki eurooppalaiseen silmään perin mielenkiintoinen, mutta sen sisältö on todella hyödyllinen opetuksessa. Jopa mannerlaattojen rajojen värit kuvaavat, millainen tapahtuma laattojen välillä on kyseessä.

 

Maanjäristykset

Maanjäristyksiä kuvatessa (Kuva 4) halusin rajata maanjäristykset koskemaan vain yli 7 magnitudin maanjäristyksiä. Kokeilin ensin rajata Qgis:ssä maanjäristyksiä eri magnitudien mukaan ja päädyin lopulta 7 magnitudin maanjäristyksiin, sillä niitä oli sopiva määrä kartalla esitettäväksi. Aineistossa on kuvattu vuoden 1950 jälkeen tapahtuneet maanjäristykset, mikä rajaa aineiston kokoa entistä enemmän, mikä on tässä tapauksessa vain hyvä asia. Päätin käyttää samaa mannerlaattojen rajoja kuvaavaa aineistoa myös tässä kartassa kuin tulivuoria kuvaavassa kartassa, joten yllä kuvatut puutteet pätevät myös tässä kartassa. Tärkeintä on kuitenkin, että oppilaat ymmärtävät voimakkaiden maanjäristyksien tapahtuvan pääsääntöisesti laattojen reunavyöhykkeillä. Ainon blogista löytyvä kartta kuvaa hyvin maanjäristyksien ja henkilövahinkoja aiheuttaneiden tsunamien suhdetta. Koulussa olisikin hyvä kuvata eri luonnonilmiöiden seuraamuksia, jotta riskien voimasta jäisi oppilaille oikea mielikuva.  Wikimediasta löytyvässä kartassa (Kuva 5)  on todella hyvä idea kuvata maanjäristyksiä eri kokoisina ympyröinä magnitudin mukaan. Jos karttaan liittäisi vielä mannerlaattojen rajat, se olisi mielestäni täydellinen. Lauri löysi aineiston kylmän sodan aikaisista ydinräjähdyksistä, suositteleen tutustumaan hänen laatimaan karttaansa Laurinon hienosta GEM 2021 -blogista.

 

Meteoriitit

Meteoriittien aineisto ladattiin NASA:n sivuilta ja se myös näkyi aineistossa. Meteoriittihavaintoja oli huomattavasti enemmän Yhdysvaltojen alueella kuin muualla maailmassa, vaikka aineiston ensimmäiset havainnot on tehty jo 1600-luvulla. Aineisto oli todella laaja ja en kokenut tarpeelliseksi esittää kartalla (Kuva 6) jokaista meteoriittia, jotka ovat selvinneet ilmakehän läpi maanpinnalle asti. Rajasin aineistoa lopulta esittämään vähintään 100 kilogramman kokoiset meteoriitit, joista on tehty havainto. On vaikea ajatella kartalle hyvää käyttökohdetta opetuksessa. Kiinnostavaa meteoriiteissa on kuitenkin niiden vaikutus ympäristöön. Kartta kuitenkin havainnollistaa hyvin lähdekritiikin arvon. Todellisuudessa on huomattavasti todennäköisempää, että meteoriitti putoaa Euraasiaan kuin Pohjois-Amerikkaan, vaikka kartta osoittaakin toisin. Wikipediasta löytyvässä interaktiivisessa kartassa (Kuva 7) on kuvattu hyvin maapallon kraattereita niiden läpimitan ja iän mukaan. Käyttäisin itse tällaista karttaa opetuksessa ja kävisin samalla läpi, mitä suurimpien kraattereiden aiheuttaneet meteoriitit saivat aikaan globaalisti.

 

Lähdeluettelo

Brown S. (Heinäkuu 2015) Global volcanic hazard and risk https://www.researchgate.net/publication/280714920_Global_volcanic_hazard_and_risk

GitHub käyttäjänimi fraxen (6.10.2014) Tectonic plates https://github.com/fraxen/tectonicplates

Helsingin kaupunki (9.2.2021) Tori takaisin töölöön! https://www.uuttahelsinkia.fi/fi/keskusta/toolontori

NASA (27.6.2018) Meteorite landings https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh

NOAA (24.2.2021)Search Volcano Locations https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search

Schulz A. (24.2.2021) Kuudes luento ja itsenäistehtävä https://blogs.helsinki.fi/scsc/

Silvennoinen L. (3.3.2021) Opetuskarttoja maailmasta https://blogs.helsinki.fi/laurisil/2021/03/03/opetuskarttoja-maailmasta/

USGS (24.2.2021) Search Earthquake Catalog https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/

Wikimedia commons (9.1.2018) Map of earthquakes 1900- https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/29/Map_of_earthquakes_1900-.svg

Wikipedia (17.2.2021) List of impact craters on Earth https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_impact_craters_on_Earth