Ja tämä kurssi on nyt:

Tämä raskas retki MapInfon kanssa lähenee jo loppuaan. Ystäviä meistä tuskin koskaan tulee, mutta hetken jo luulin, että voisimme tulla toimeen. Sain  tehtyä hienon kartan, missä kaikki on kohdillaan. Sitä se olikin, mutta ihan kuin viimeisenä kettuiluna on tallentaessa heittänyt yhden tekstin legendan päälle, missä se ei tekemässäni kuvassa takuulla ollut. Kävin tietokoneluokassa noin seitsemän kertaa katsomassa, josko pääsisin samalla koneelle, missä olen puurtanut, niin joka kerta se on ollut varattuna, joten en päässyt edes katsomaan, että olisiko vielä löytynyt workspace, jotta olisin saanut korjattua asian. Luovutin, kai se GIS on niin kivaa, että kone on aina varattuna.

Seitsemännellä ja vihoviimeisellä kurssikerralla meille annettiin vapaat kädet ja samalla vastuu omista tekemisistä. Aiheekseni otin Uuden-Seelannin sekä siellä asuvat paholaiset eli lampaat ja niiden kanssa-asukkaat ihmiset. Miettikääpä sitä, että lampaita on siellä ihmisiin nähden kuusinkertainen määrä. Bäääääää!

Ne tulee kohti!

Mutta ilman tuota virhettä… olisi se ollut kaunis… Mutta kartalla siis Uuden-Seelannin territoriot nimettyinä, pylväsdiagrammina esitetyt ihmisten ja lampaiden määrät sekä koropleettikarttana lampaiden määrä per neliökilometri.

Linkkini kadotin jonnekin, mutta olen melko varma, että karttapohja löytyi sivulta http://www.naturalearthdata.com/

Kaikki statistiikat löytyivät sivustolta http://www.stats.govt.nz/ , sivusto on äärimmäisen hankala käyttää, mutta kun vihdoin löytää oikean paikan, tiedot ovat ihan ymmärrettävässä muodossa ja alueittain.

Siirsin statistiikat sivustolta Exceliin ja se vaati yhtä jos toistakin kikkailua, että sai sinne. Ja vaati myös jonkin verran manuaalista työtä, koska Excel esimerkiksi jätti nollia pois, jotka piti manuaalisesti korjata. Excelistä siirsin taulukot MapInfon tietokantoihin ja ohjelmiston omilla työkaluilla sitten sellaiseen muotoon, että kartta onnistui kuin onnistuikin vaikka alkuun pelotti, että mitähän siitä tulee. Ja tietysti sitten tallentaessa jotain piti mennä pieleen, mutta kyllä siitä ihan ymmärrettävä tuli ja itse pidän tuotoksestani muuten.

Matkani MapInfon maailmaan oli ikimuistoinen, en tule koskaan unohtamaan, kuinka vaikea sitä on ymmärtää. Mutta nyt se on tehty. En väitä, että kovinkaan täydellisesti, mutta pääasia, että tehty on.

Lähteet:

http://www.naturalearthdata.com/

http://www.stats.govt.nz/

https://www.flickr.com/photos/26388760@N05/4591163248 (kuva)

Kuudennen kurssikerran aluksi meidät pistettiin ulkoilemaan, joten kävin sitten ihan yksinäni lenkkeilemässä. Keräilin koordinaatteja erilaisista lähialueen julkisista paikoista. Kuva paljastaa, missä asti kävin väijymässä. Pari erikoistaviivaa silti löytyy, muuten näyttäisi pitävän paikkaansa. Pari koiranulkoiluttajaa katsoivat minua kummallisesti, kun merkkailin koordinaatteja paperille milloin missäkin. Toisaalta, niin ne tekisivät muutenkin, oli sitä rakkinetta kädessä tai ei.

Sitten tutkimme pelikoneiden sijoittumista Helsingissä, käsittelimme aineistoa, koska ohjelmisto ei tunnista väärinkirjoitettuja osoitteita. Saimme nekin kaikki paikoilleen. En varmaan koskaan ole ollut näin kauaa kiroilematta, sillä se sujui. Tietennkin, koska joka asia neuvottiin askel askeleelta. Teoriassa kaikki voi menna silloinkin pieleen. Mutta tällä kertaa ei mennyt.

Ja tietenkin hasardeja, eihän MapInfo olisi mitään ilman niitä, koska se on itsessäänkin sellainen. Mitä tahansa teet, se on peruuttumatonta. Toisaalta – luonnonkatastrofin tuhoja voi korjata, MapInfossa ei.

Seuraavat kartat kertovat tulivuorista, meteoriiteista ja maanjäristyksistä. Kikkailin useita eri versioita eri projektioilla, mutta tallennettuihin kuviin on näemmä jäänyt vain kaksi eri projektiota. Kartoilla ei oikeastaan ole muuta, kuin itse asia erilaisilla symboleilla merkittynä. Pohjoisnuolta ja mittakaavaa kun maailmankartalle on melko turhaa laittaa.

Ajankohtaista tietoa maanjäristyksistä löytyy sivulta: https://www.volcanodiscovery.com/earthquake-monitor.html , kaikki ihan äskettäin, mm. tänään tapahtuneet maanjäristykset listattuna magnitudeineen sekä kartalla.

Samalla sivustolla ( https://www.volcanodiscovery.com/daily-map-of-active-volcanoes.html )   tulivuoritoiminta esimerkkipäivänä 18.3.2017. Kaikki purkaukset ja muu toiminta kartalla:

Ensimmäisenä meteoriittihavaintokartasta tulee mieleen, etteivät ne pudotessaan ainakaan paikkoja valitse. Havaintojen vähäinen joillan alueilla johtuu siitä, ettei niissä juurikaan ole asutusta tai ihmisiä havainnoimassa niiden jälkiä

Lupasin kauhua? Kyllä. Katastrofit ovat kauheita asioita, mutta kartalla ne näyttävät vallan pliisulta. Sehän se tässä kauheinta onkin, kun haluaisi tehdä jonkin übercoolin karttaesityksen, niin lopputulos, minkä saan MapInfolla aikaiseksi on ihan kaikkea muuta. Jätän nämä nyt vaan tähän, niinkuin vanha Facebookin sanonta kuuluu.

Lähteet:

https://www.volcanodiscovery.com/earthquake-monitor.html (luettu 18.3.2017)

https://www.volcanodiscovery.com/daily-map-of-active-volcanoes.html (luettu 18.3.2017)

https://www.volcanodiscovery.com/fileadmin/maps/active-volcano-map2l.jpg (luettu 18.3.2017)

Nyt sitä päästiin vääntämään MapInfolla oikein veren maku suussa, sillä tehtäviä oli paljon. Ihme kyllä niistä selvisin niistä lähes kunnialla, lopputuloksesta tosin en tiedä. Edelleenkin toivoisin sen verkkolevyn joskus vielä toimivan kotonakin, niin voisi esitellä tuloksia, kun ihan kaikkea ei tikulle viitsisi tallentaa. Nytkään en ole enää kartalla mikä siellä on mitäkin tai mihin ne liittyvät. Pornaisten materiaalin kanssa tuli vielä hyvin toimeen, koska sitä tehtiin ohjattuna. Meni melkein jakeluun, sillä muutkin bufferointi tehtävät tuntuivat onnistuvan. MapInfokaan ei kaatunut, siinä oli siis jotain epäilyttävää. Vieläkin epäilyttää, että jotain outoa siinä oli. Mutta bufferi vaikuttaa kätevältä työkalulta, kun analysoidaan ihmismääriä ja vaikutusalueita.

Itsenäistehtävätkin tuntuivat onnistuvan, tässä tuloksia:

Lentokentät

Malmi:

-Malmin lentokentästä tietojen mukaan 1 kilometrin säteellä asuu noin 8714 ihmistä

-Malmin lentokentästä tietojen mukaan 2 kilometrin säteellä asuu noin 57125 ihmistä

Helsinki-Vantaa:

-2km säteellä Helsinki-Vantaan lentokentästä asuu 10466 ihmistä

-65dB alueella 29 ihmistä

-pahimmalla melualueella 3,2% ihmisistä

-lentomelu vähintään 55 dB haittasi vähintään 11915 ihmistä

-jos kiitotien laskeutumissuunta muutettaisiin Tikkurilan suuntaan se haittaisi 12448              ihmistä vähintään 60dB lentomelulla

Asemat:

-Tutkittavalla alueella 500 metrin säteellä lähimmästä juna-asemasta asuu 84343                   asukasta

-17,2% asukkaista asuu 500 metrin säteellä lähimmästä juna-asemasta

-Työikäisiä (15-64 vuotiaita) 500 metrin säteellä juna-asemasta asuvista on noin 69%

Taajamat:

-Taajamissa asuu 96% väestöstä

-1974 kouluikäistä asuu taajamien ulkopuolella, se on noin 4%

-Ulkomaalaisten osuus yli 10% löytyy Vantaalta 39 alueelta

-Ulkomaalaisten osuus yli 20% löytyy Vantaalta 10 alueelta

-Ulkomaalaisten osuus yli 30% löytyy Vantaalta 6 alueelta

Edelleen toimimaton verkkolevy haittaa, mutta tällaisen kuvan tekemisistäni löysin tikulta:

Ja sitten vielä se yksi itsenäistehtävä, ensin aloitin putkiremonteilla. Omakin putkiremppa on vieläkin liian hyvin mielessä. Kun se oli valmis ja pääsi palaamaan kotiin ja keittiöni oli mitä loistokkaimmassa kunnossa, ihme jos ei käy kateeksi. Tässä se on, 3,5 kuukauden evakon jälkeen niin kauniina ja uutuuttaan kiiltelevänä, ettei millään malttanut odotella, että pääsisi kokkaamaan.

Olivat kuulemma unohtaneet rakentaa sen. Joten minä unohdin myös ajatuksen putkiremppakohteista ja siirryin uima-altaiden ääreen. Keittiön valmistumiseen meni seuraavat 3 kuukautta, tehtävä oli nopeammin kasassa. Aika hyvä suoritus siis. Kuva kuitenkin yksinkertaistettu rautalankamalli ilman mitään ylimääräisiä härpäkkeitä, koska oli kiire. Laskutoimitukset perässä.

Pääkaupunkiseudulla on uima-altaita 855kpl

Uima-altaallisissa taloissa on 12170 asukasta

Omakotitaloissa uima-altaita on 345

paritaloissa 158

rivitaloissa 113

kerrostalo 181

(asukkaita yhteensä taloissa, missä uima-allas 3795)

Saunat:

(Asuinrakennuksia 90725)

joissa saunoja 21922:ssa

prosentteina tekee 24,16%

Repaleista ruudukkoa
Pelailivat nuo komeat nuoret
Nauru se raikui maisemassa
Yhdessä on mukavaa                                                                                                       (Ismo Alanko: Pelataanko shakkia vai?)

Vähintään shakinpelaajan lahjoja alkoi vaatimaan MapInfo, kenenkään en kuullut nauravan, itseäni varmaan nauratti kaikkein vähiten.

Teemana siis tällä kertaa oli piste- ja ruutuaineistot ja kertasimme esimerkiksi laserkeilauksen periaatteet. Toimme aineistoa ja kokeilimme tuottaa karttoja erikokoisilla ruuduilla varustettuna. Itse kokeilin lukemattoman määrän gridejä, joita tallensin verkkolevylle, joka joskus hamassa menneisyydessä toimi jopa kotikoneella tai läppärillä, mutta ei toimi enää, joten niistä en laita malliesimerkkiä. Joka tapauksessa selväksi tuli myös se, että MapInfoon ei ole luottamista, gridien koko on eri kuin mitä sinne syöttää. Jos laittaa 1000 metriä se tekee kuitenkin 500 metrin ruudukon. Vastaavasti 500 metriä on vain 250 metriä. Eli MapInfon kanssa kannattaa olla tarkkana. Erilaisten harjoitusten jälkeen tutustuimme meille annettuun Pornaisten aineistoon ja merkitsimme kartalle rakennuksia ja teitä seuraavaa kurssikertaa ajatellen.

Sen jälkeen saimme itsenäistehtävän, jonka ihme kyllä sain tehtyä MapInfon kaaduttua vain kerran, siinä vaiheessa, kun yritin tallentaa työtäni. Keräsin hermoni ja tein uudestaan, edellistä versioita nopeammin. Teemakartan aiheeksi valitsin 35-39 -vuotiaiden määrän pääkaupunkiseudulla 300x300m ruutuihin jaettuna. Väritys näytti työssä hyvältä, mutta täällä blogissa pienemmässä koossa hiukkasen haalealta ja näin ollen myös epäselvemmältä. Kartalla keskittymät mielestäni vastaavat todellisuutta. Ei sinänsä yllätyksellistä, että tiheys on suurin alueilla missä muutenkin asuu paljon ihmisiä. Kuitenkin Hajontaa ympäri seutua on, sillä sen ikäisillä ihmisillä on usein myös lapsia ja silloin helposti muutetaanisompiin ja halvempiin asuntoihin kauemmaksi keskustasta.

Lueskelin netistä kaikenlaisia tietoja asiaan liittyen ja löysin hyvän sivun missä on runsaasti kiinnostavaa tilastotietoa Helsingistä kaupungiosittain. http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf . Tilastot ikäluokittain vahvistavat kartalla esiintyvät ruudut.

Lähteet:

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/14_04_22_Helsinki_alueittain_2013_Tikkanen.pdf

Yllätys, yllätys! Rannikkoalueilla tulvii ja Itä-Suomessa on paljon järviä! Kuvasta voisin melkein pätellä, että mennään myös rajojen yli ja kyse on myös vedenjakajien alueista.

Alkutunti käytettiin taas MapInfon uusien asioiden opettelemiseen ja samalla kaiken entisen opitun unohtamiseen. Opimme kuinka tietokantoja saadaan yhdisteltyä MapInfossa ja  kuinka uutta dataa saadaan tuotua MapInfoon ulkopuolelta esimerkiksi vanhan viholliseni Excelin avulla. Ensin tarkastelimme Afrikkaa eli aineistojen (esim. öljylähteet, timanttikaivokset, konfliktit) perusteella. Aikamoista junnaamista ja suorastaan itsensä alittamista omalta kohdalta tuntui olevan. Myös MapInfo päätti piristää päivääni kaatumalla.

Sitten pääsimme toteuttamaan taas omaa teemakarttaa oppimiemme uusien temppujen avulla. MapInfo itsessään ei saanut minusta koúlutettua hyvähermoista oppilasta, vaan päinvastoin kaatui ainakin kolme kertaa, kun yritin saada karttaa viimeisteltyä. Joten tuli pari kertaa otettua homma alusta. Helpotus oli suuri, kun sain kartan vihdoin viimein valmiiksi ja tallennettua. Loppujen lopuksi kartta on muuten ihan kivan näköinen, mutta en tiedä onko minulla tikulla sittenkin tallessa väärä versio siitä vai mitähän on tallennuksessa mahtanut tapahtua? Sillä mittakaava ja pohjoisnuoli sieltä puuttuvat. Olen kuitenkin varma, että laitoin ne sinne. Useampaankin kertaan.

Kartta näyttää tietojen mukaan muutenkin suhteellisen oikealta. Tulvia on eniten Pohjanmaan ja muunkin rakkikkoseudun tasaisemmalla runsaasti jokia ja vähän järviä sisältävällä alueella. Sulamisvedet ja rankkasateet tulvivat helposti yli jokien äyräiden. Pienimmillään tulvaindeksi on alueilla joilla järvisyys on suuri, sillä ne tasaavat tulvaherkkyyttä ja keräävät helposti valunta-alueen vedet. Enimmäkseen vesimäärä näkyy järvien pinnankorkeuden vaihteluna eikä suurempia tulvia esiinny. Lapissa, missä järviä ei ole erityisen paljon, suot ottavat vastaan vedet ilman suurempaa tulvariskiä.

Tutustuin juuri tämän hetkiseen ajantasaiseen tulvariskiaineistoon Tulvakarttapalvelussa. http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Html5Viewer_2_7/?locale=fi-FI . Juuri nyt sulamisvesien aikaan järvienkin ympäristössä riskejä on, mutta erityisesti Itä-Suomessa ne ovat paikallisia, kuten kuvasta näkyy. Myös mittakaava oikeaoppisesti mukana.

Lisää tietoa tulvariskeistä ajantasaisine tietoineen löytyy myös osoitteesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet  ja siellä kuva näyttää tältä: 

Lähteet:

http://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Html5Viewer_2_7/?locale=fi-FI (luettu 18.3.2017)

http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesitilanne_ja_ennusteet (luettu 18.3.2017)

Kurssikerralla numero kaksi jatkoimme MapInfon ihmeellisen maailman ihmettelyä. Ensin kävimme läpi MapInfon eri toimintoja ja teimme esimerkkikarttoja. Sitten pitikin käydä tositoimiin ja tehdä oma kartta, jossa on mukana kaksi erilaista tietoa. Valitsin alueeksi Pohjanmaan, koska en halunnut tehdä koko Suomesta enkä alueista, jotka tunnen ennestään. Valitsin siis Pohjanmaan, koska en tiedä siitä juuri mitään. Ensin oli vaikeuksia saada pelkästään yksi alue valittua kartalta, mutta kyllä sekin vihdoin viimein onnistui. Kartan värimaailmaksi valitsin söpön vaaleanpunaisen, koska pohjanmaalaiset ovat kautta historian tunnettu maassamme rauhaa rakastavana ja muutenkin rauhallisena väestönosana.

Kartassa on esitettynä väestöntiheys kunnittain eri väreinä sekä väestön ikäjakauma pylväsdiagrammina jaettuna kolmeen eri luokkaan. Kunnan nimetkin sain karttaan merkittyä, vaikka osa niistä ensin yritti piiloutua minulta. Osan niistä sain ripusteltua tikun nokkaan, että pienemmätkin paikat löytyvät. Harmittamaan ja Vaasa, joka on kahdella eri alueella ja sain vain toisen nimettyä. Mutta vaasalaiset antanevat sen anteeksi ja me muuthan tiedämme, että lähes vierekkäin olevat tummat läiskät ovat molemmat Vaasaa? Jos emme tiedä, voimme arvata.

Lisätietoa Pohjanmaasta löytyy osoitteesta: http://www.pohjanmaalukuina.fi/home/ . Sivustolta löytyy paljon tilastotietoa ja linkkejä eri lähteisiin

Samalta sivustolta löytyy oma osio väestölle ja siellä on tilastoja niin nykypäivän väestömäärästä, väestömuutoksesta, väestörakenteesta kuin tulevaisuuden väestöennuste. http://www.pohjanmaalukuina.fi/vaesto/

Sivustolla esimerkiksi ikäjakauma on esitetty myös isompina alueina, ei pelkästään kunnittain.

Lähteet:

http://www.pohjanmaalukuina.fi/home/

http://www.pohjanmaalukuina.fi/vaesto/

Ensimmäinen kurssikerta sisälsi MapInfo Professional -ohjelmaan tutstumista. MapInfo on GIS -analyysiohjelmisto, jolla voidaan visualisoida erilaisia dataa kartta-aineistoksi.

Valitsin teemakartan aiheeksi yli 65-vuotiaiden osuuden kuntien asukkaista Suomen kartalla. Vanhenevan väestön osuus on suurimmillaan Itä- ja Keski-Suomessa, Kainuussa ja Etelä-Lapissa. Pienin osuus väestöstä 65-vuotiailla on suurissa kaupungeissa ja niiden lähikunnissa. Syynä tähän on, että vanheneva väestö jää syrjäisemmille seuduille asumaan, kun nuoremmat ihmiset suuntaavat kasvukeskuksiin työ- ja muiden mahdollisuuksien perässä. Ihmisten eliniänodote on myös noussut samalla, kun syntyvyys on laskenut, joten prosentuaalinen osuus kasvaa koko ajan.

Kartta on tehty MapInfon tiedoilla, joten kaydessäni Tilastokeskuksen sivuilla huomasin heidän sivuillaan luokittelun olevan hiemän erilainen. Vuoden 2015 avainluivuissa siellä on yli 64 -vuotiaat. Ilmeisimmin MapInfo on kuitenkin oikeilla jäljillä ja 65 -vuotiaan ovat ensimmäinen luokka 64 vuoden jälkeen. Tilastokeskuksesta tiedot löytyvät kunnittain. Sieltä löytyi myös valmis viivadiagrammi koko maan kehityksestä vuosien 1987 ja 2015 väliltä, jonka liitän tähän mukaan, koska siitä näkyy koko maan kehitys.

En voi hyvällä tahdollakaan väittää, että olisi ollut helppoa aloittaa ohjelmiston käyttäminen, sillä en ole koskaan aiemmin käyttänyt tällaisia ohjelmistoja. Muutenkaan tietokoneiden ja ohjelmistojen kanssa puuhaileminen ei ole ollut se asia, millä on elämässä menty eteenpäin. Olen josku aiemmin pitänyt blogia erilaisista asioista ja postauksia on ollut helpompi tehdä kuin tälle alustalle. Esimerkiksi kuvan laatu on jokseenkin huono, voi tietysti johtua siitäkin, etten löydä mistään mitään kohtaa, millä saisi säädettyä selkeämmäksi.

Lähteet:

http://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=SSS

https://vertinet2.stat.fi/verti/graph/viewpage.aspx?ifile=quicktables/kuntien_avainluvut_2017/avainluku_M478&isext=true&lang=3&x=800&y=800&rind=1,#_ga=1.227441693.1276821296.1489837333