University of Helsinki
Usein esimerkiksi kutsuttuja puhujia, komiteoita, esitarkastajia valitessa mieleen tulevat aina ne samat henkilöt, ja liian usein listalla ei ole naisia. Saksasta 2010 alkunsa saanut AcademiaNet (www.academia-net.de) on työkalu tämän ongelman helpottamiseen. Portaalissa on naisten ammatillisia profiileja kaikilta tieteenaloilta, ja vuodesta 2011 alkaen sen on laajentunut myös Saksan ulkopuolelle.
Naisia ehdottaa listalle joukko tiedeinstituutioita. Suomalaisille näistä tuttuja ovat muun muassa ERC (European Research Council) ja Suomen Akatemia. Jokaiselta naiselta itseltään pyydetään suostumus profiilinsa julkaisemiseen. Websivuilla voi etsiä sopivia naistieteentekijöitä hakusanoilla ja tieteenalojen mukaan. Toivottavasti portaalia opitaan käyttämään, ja yksi syy naisten aliedustukseen muuttuu ontuvaksi tekosyyksi.
Naistenkin psykologiaa
Kuunnellessani professori Brigitte Kudielkan (Universität Regensburg) esitystä
stressistä AcademiaNetin vuotuisessa tapaamisessa Berliinissä marraskuussa 2012
mietin, että voisimme varmaankin ammentaa paljonkin psykologian alan tutkimuksista.
Kaksi esimerkkiä
1) Kun laboratorio-oloissa halutaan aiheuttaa stressaava tilanne, ihminen
pannaan esiintymään ‘paneelille’, jonka kerrotaan arvostelevan heitä,
ja joka istuu kivikasvoisena osoittamatta mitään kiinnostuksen merkkejä.
Kuulostaako tutulta? ERC-Stating grant -haastattelu tai jopa aivan tavallinen tieteellinen kokous tulee mieleen. Ehkä kaikkien tieteentekijöiden, miesten ja naisten, jotka stressaantuvat tällaisissa tilanteissa, olisi hyvä tietää, että heissä ei ole mitään vikaa – he reagoivat kuten normaalit yksilöt laboratoriossakin. [Dickerson & Kemeny, Psychological Bulletin Vol 130, No 3 355-391, 2004]
2) Usein keskustellaan siitä, että naiset tarvitsevat uralleen enemmän tukea kuin miehet. Vaiko sittenkin oikeammin erilaista tukea? Kun kohdassa 1) kuvatun kaltaiselle stressille altistut miehet saavat tilanteeseen tukihenkilökseen kenet tahansa, heidän stressihormonipitoisuutensa laskevat, ja ne laskevat vielä enemmän, jos tukihenkilö on puoliso. Naisten kohdalla tuntematon tukihenkilö ei auta, ja puoliso suurin piirtein kaksinkertaistaa stressihormonin tason. Tulokset ovat jo vuosien takaa, ja jäinkin miettimään, mitä kaikkea muuta esimerkiksi miesten ja naisten reaktioiden erilaisuudesta tiedetään, ja miten tieto voitaisiin työstää paketiksi, joka löytäisi tiensä tiedeyhtön arjessa selviytymisen tueksi? [Kirschbaum et al. Psychosomatic Medicime 57:23-31, 1995]