Ryhmä aloitti kommunikoinnin Moodlessa ja Facebookissa, kunnes kaikki olivat saaneet Office365-ohjelmiston käyttöönsä. Silloin siirryimme Yammeriin, joka on palvellut tarkoituksiamme hyvin. Se on selkeä ja sitä on helppo käyttää. Eniten apua oli kuitenkin kasvokkain tapaamisesta, sillä vasta silloin työnjako saatiin kunnolla sovittua.

Tähän liittyykin ehkä ryhmän työskentelyä eniten hankaloittanut asia: alun ryhmäytyminen. Melkein kaikki ryhmästämme olivat sitä mieltä, että yksinkertaisinta olisi ollut, jos ryhmät olisi jaettu jo ennen aloitusluentoa ja sen yhteydessä olisi järjestetty ryhmien tapaaminen. Tällöin työskentelyn aloittaminen olisi ollut paljon kivuttomampaa ja alustavat pelisäännöt ja aikataulut oltaisiin heti saatu laadittua. Toisaalta kaikki eivät välttämättä olisi päässeet osallistumaan luennolle, mutta nämäkin ryhmäläiset oltaisiin saatu sitten napattua sähköisesti toimintaan mukaan, kun yhteisestä kommunikaatio-alustasta olisi tuossa tapaamisessa sovittu.

Nyt aikaa hukkaantui jähmeään aloitukseen ja ihmettelyyn siitä mitä tehdään ja milloin. Ohjeistusta voisi yrittää selkiyttää, niin että kaikkien olisi helppo hahmottaa heti alussa mitä tulevan pitää ja päästäisiin yhdessä reippaasti toimeen. Periaatteessa tällainen ryhmätyön tekeminen voi parhaillaan olla opettavaista ja hedelmällistä, mutta sitä avittaa, jos toiminnan sisältö ja tarkoitus on alusta lähtien selkeää. Ryhmämme onnistui kuitenkin onneksi selättämään haasteet ja laatimaan tutkimuksen. Toiminnasta saatavat oppimisen kokemukset ja hyödyt olisivat silti voineet olla vielä parempia.

Otimme melko laajasti käyttöön kurssilla suositellut erilaiset ohjelmat mukaanlukien SPSS, AtlasTi., Zotero, WordPressin blogi-alusta, kirjallisuustietokannat kuten Ebsco, Office365-paketin ohjelmista OneNote, Yammer, Word sekä OneDrive. Jotkut kokeilivat myös kymmensormijärjestelmän opettelua, mikä oli hauska lisä ja mahdollisuus kurssisisältöön. Koko ryhmän aktiivisimmassa käytössä olivat Yammer sekä OneNote, joissa keskustelimme ja listasimme aikatauluja, työnjakoa, loppuraportin sisältöä jne. Itse loppuraporttia oli yksinkertaista työstää yhteisesti pilveen talletetussa Word-tiedostossa, vaikkakin Wordin online-version sekä täyden ohjelmistoversion välilllä siirtyminen aiheutti jatkuvia ongelmia.

Osa meistä osallistui muutamaan kertaan perjantain työpajoihin ja niistä oli tarvittavaa konkreettista hyötyä ja apua eri ohjelmistojen kuten SPSS:n ja Zoteron opettelussa. Niillä oli myös merkitystä ryhmän kommunikoinnin kannalta, sillä ne olivat lähestulkoon ainoat ajat, joilloin kohtasimme kasvokkain. Skype-tapaamistakin oltiin järjestämässä, mutta se kuivui kokoon.

Ryhmäläiset olivat kiinnostuneita tutustumaan erilaisiin, uusiin kurssin tarjoamiin ohjelmiin, mutta säätäminen ja aikataulut johtivat siihen, että työnjakoa jouduttiin rajaamaan. Tämä tarkoitti sitä, että ohjelmien haltuunotto jäi aika pintapuoliseksi. Toisaalta nyt jokaisella on mahdollisuus halutessaan perehtyä myöhemmin sopivana ajanjaksonaan niihin työkaluihin, joista uskoo itselleen olevan hyötyä, kun mahdollisuuksista on tietoinen.

Viimeiseksi on syytä kiittää kaikkia ryhmäläisiä aktiivisesta ja joustavasta osallistumisesta, mikä mahdollisti alkuun hankalalta kuulostavan projektin kunnialla läpiviennin. Kiitos kaikille!