Loppurutistuksia ja fiiliksiä viikolla 6

Kun kuusi viikkoa sitten kurssi alkoi, tuntuivat kurssin aikataulu ja ohjeet aluksi sekavilta. Tosin sekavilta ne tuntuivat vielä ajoittain kurssin edetessä, mutta olemme hoitaneet kaikki tarvittavat asiat ja vaiheet parhaamme mukaan.

Tähän toiseksi viimeisen viikon ohjelmaan on kuulunut tapaaminen ja työn viimeistelyä. Tapaamisessa kävimme läpi saamamme kommentit ja päätimme loppurutistuksen työnjaon.

Muiden ja omien kommenttiemme pohjalta olemme korjanneet työtämme parempaan suuntaan. Osa saamistamme kommenteista koski kohtia, joihin olimme itsekin miettineet korjaamista esimerkiksi lähdeviitteisiin, parin lähteen relevanttiuteen ja työn rakenteeseen. Suurin osa kommenteista oli todella hyödyllisiä ja auttoi hahmottamaan mahdollisia työn puutteita.

Kurssien kuluessa kaikkia esiteltyjä ohjelmia emme käyttäneet, koska löysimme vaihtoehtoisen tai tutumman tavan työskentelyyn. Ohjelmista kunkin ryhmäläisen omalle vastuulle jäi Onenoten ja hakukoneiden käyttö, joita kukin sai käyttää parhaalla katsomallaan tavalla. Itse olen käyttänyt Onenotea silloin tällöin muistiinpanoissa sekä koulujutuissa että päivittäisessä elämässä. Myöskään Realtimeboardia tai Yammeria emme käyttäneet, sillä välineinä yhteydenpidossa ja brainstormauksessa meillä toimi ihan hyvin mm. goodle.docs, moodlen pienryhmäkeskustelualue, facebook ja skype.

Tällä hetkellä näppäimistöt käyvät kuumina ja viimeistelemme työtä, jotta saamme sen valmiiksi huomiseksi.

Vaikka välillä saattoi olla pientä paniikkia, kiirettä ja epäselvyyksiä, nyt kaikin puolin on fiilis hyvä ja tyytyväinen. Kurssityöstä ovat jäljellä vain palautus ja viimeiset vertaisarvioinnit, minkä jälkeen kaksi noppaa on ansaittu!

Aineiston valinta ja tutkimusongelma – Mitä halutaan tietää?

Tutkimusongelman jäsentäminen ja pohtiminen on haastavaa, jotta kysymykset olisivat kaikille mielekkäitä eikä tutkimuksenteko olisi pakkopullaa. Jäsentemme taustat ovat taloustieteistä, sosiologiasta, talous – ja sosiaalihistoriasta sekä poliittisesta historiasta, mikä heijastui alkuperäiseen ideaan kahden aineiston vertailusta tietyllä aikavälillä.

Ehdotuksena oli pohtia esimerkiksi äänestyspäätökseen vaikuttaneen tiedon muuttumista vertailemalla eduskuntavaalitutkimuksia vuosilta 1991 ja 2003. Koska samoja kysymyksiä ei ollut riittävästi, olisi vertailu näiden kahden välillä ollut hankalaa. Näin ollen päätimme käyttää aineistona vain Eduskuntavaalitutkimusta vuodelta 2003, jonka löysimme Ailasta, yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta.

Pikku hiljaa tutkimusideakin alkoi muotoutua. Tarkoituksena olisi tarkastella eduskuntavaalikäytöstä ja äänestyspäätökseen vaikuttavia tekijöitä vuonna 2003. Tietysti aihe sellaisenaan tarvitsisi rajausta, joten tarkentaville tutkimuskysymyksiä tarvittiin.

Aineiston kysymyslomaketta tutkailemalla voi pohtia mahdollisia syy- ja seuraussuhteita, mikä helpottaa tutkimuskysymysten suuntaviivoja. Aineistosta olisi mielenkiintoista tutkia onko poliittisella aktiivisuudella ja asenteilla yhteyttä äänestysaktiivisuuteen tai omaan puoluevalintaan? Mitä puolueen valinnan taustalla on? Vaikuttaako se asenteisiin, luottamukseen valtioon ja hallintoon tai kiinnostukseen politiikasta? Entä minkälainen yhteys äänestyskäyttäytymiseen on esim. sukupuolella tai yhteiskuntaluokalla?

Ryhmässämme uskotaan, että todennäköisesti luokka ja äänestysaktiivisuus korreloivat. Joten voimme pohtia, miten se näkyy. Voisimme olettaa, että varakkaampi henkilö todennäköisemmin äänestää. Vai olisiko sittenkin keskiluokka aktiivisempi? Vai onko luokalla merkitys vai tiettyyn pisteeseen saakka?

Viimeisimpänä ideana olisi keskittyä juuri puoluevalintaan ja siihen, miten se näkyy yleisessä poliittisessa aktiivisuudessa. Löytyykö puolue, jonka kannattajat ovat erityisen aktiivisia? Esimerkiksi se halutaan tietää.

keep