Työ jatkuu

Tällä viikolla jatkoimme aineiston analyysia ja kirjallisuuden läpikäymistä. Etsimme kirjallisuudesta varsinkin syitä sille miten yksilöinen kulttuurinen identiteetti muodostuu ja miten mahdollinen vastakkainasettelu (toiseus) muodostuu esim. eri ryhmien edustajien välille. Aineiston analyysissä selvinnyt seikka siitä että esimerkiksi yhteiskuntaluokka, tai sukupuoli ei ole kykenevä selittämään suhtautumista esim. maahanmuuttajiin tai entisiin rikollisiin. Näin pyrimme etsimään kirjallisuudesta mahdollisia teoreettisia näkökulmia yksilöiden identiteettien ja arvomaailmojen muodostumiseen.

Harjoittelimme myös Atlas.ti:n käyttöä ja sen hyödyntäminen onnistuikin erittäin hyvin. Koimme kuitenkin että valitsemaamme aineistoon (artikkeleita ja kirjoja) Atlas ei kovinkaan hyvin sovellu. Ohjelma sopii huomattavasti paremmin kun laajasta empiirisestä aineistosta (esim. sanomlehtiartikkelit) etsitään yksinkertaisia “termiesiintymiä”. Koodaus ja muistioiden tekeminen ohjelmalla oli helpottavan suoraviivaista.

Muutamat ryhmäläisemme kokeilivat myös ns. Pomodoro-tekniikkaa varsinkin kirjallisuutta luettaessa. Tulokset olivat vaihtelevia. Toiselle tekniikan aika (25min.) tuntui juuri sopivalta, kun taas toinen olisi mielellään jatkanut lukemista pitempäänkin, jolloin tauosta tuli ns. pakkopullaa. Tekniikka on kuitenkin varmasti hyödyllinen varsinkin tylsähköä aineistoa luettaessa.

Vaikeuksia ryhmämme työskentelyssä on aiheuttanut Onenote-sisällön siirtäminen eri tekstinkäsittelyohjelmiin. Siirrettäessä tektiä tai kuvioita tekstin muoto muuttuu usein “erikoiseksi”. Samoin erilaisten taulukoiden siirtäminen ohjelmasta toiseen on aiheuttanut tekijöille harmaita hiuksia, kun siirtäminen ei aina suju liukkaasti. Realtimeboard-ohjelmaa emme käyttäneet, sillä emme kokeneet tarvetta uudelle “keskustelupalstalle”.

Miten tutkimuksemme on lähtenyt käyntiin?

Tvt2-kurssin metatyöt ovat sujuneet hyvin tutkimuksen kakkosvaiheeseen tultaessa. Onenoten ja Zoteron käyttöönotto on sujunut helposti ja ryhmien perustaminen myös Yammeriin ja blogin avaaminen ei tuottanut pahemmin ongelmia. Erityisen hyödylliseksi olemme kokeneet Onenoten ja Zoteron jaetut muistiinpanot ja kirjastot. Niiden avulla on helppo seurata ryhmän tutkimuksen etenemistä. Yammer sen sijaan ei vakuuta hyödyllisyydellään. Ryhmämme, ainakin toistaiseksi, käyttää alustaa, mutta kommunikointi tuntuu hitaalta ja hankalalta.

Yhteiskunnallisesta tietoarkistosta Ailasta löysimme mielenkiintoisen kyselyn World Values Surveyn Suomen aineiston, jossa kartoitetaan suomalaisten arvomaailmaa, asenteita ja elämäntilannetta hyvinkin kattavasti. Valitsimme saman kyselyn kahdelta eri vuodelta (1996 ja 2005) tutkiaksemme, onko suomalaisten asenteissa näkyvissä muutos, ja jos on, niin minkälaista. Toisaalta on myös mielenkiintoista pohtia, mitkä arvot ovat säilyneet samana. Myös kysely itsessään on tarkastelun kohteena: mitä on kysytty ja mitä myös kysymykset kertoo arvojen ja asenteiden muutoksesta? Mitä käsitteitä on käytetty? Oletus on, että tutkimusaineistosta on löydettävissä painotuksen muutos traditionaalisista arvoista moderneihin arvoihin.

Tutkimuskirjallisuuden avulla tulemme myös pohtimaan, miksi arvomuutos on kyseisenä aikana suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtunut. Tavoitteena olisi löytää teknologisia, tuotannollis-taloudellisia, poliittisia ja aatteellisia selityksiä.

Lähestymme aihetta stereotypioiden, toiseuden, suvaitsevaisuuden ja rasismin käsitteiden avulla. Kyseiset jäsentävät käsitteet liittyvät vahvasti oman ja muiden identiteetin rakentamiseen. Identiteetti onkin tärkeä käsite kun puhutaan monikulttuurisuudesta, ja monikulttuurisuuden kautta World Values Survey erittelee suomalaisten asenteita ja arvoja. Teoreettiseksi lähtökohdaksi löysimmekin Stuart Hallin teorian identiteetistä, jonka avulla pohdimme, miten oma kulttuuri-identiteetti asettaa vastakohtia ”meidän” ja ”muiden” välille.

Varsinaisen tilasto-osuuden aloitimme siirtämällä valitut aineistot SPSS-ohjelmaan. Vertailimme aineistoja yhdessä ja erikseen mahdollisimman luotettavien tutkimuskysymysten muodostamiseksi. Totesimme aineistosta saatavan tutkimusmateriaalin olevan niin kattava, että päädyimme tarkastelemaan molemmissa aineistoissa esiintyviä ”Keitä ette haluaisi naapuriksenne?”- kysymyksiä. Vertailimme näitä valittuja kysymyksiä keskenään ja huomasimme niissä olevan eroja riippuen, siitä onko kyseessä vuoden 1996 vai 2005 aineisto. Esimerkiksi vuoden 1996 kysymyksissä on yhtenä kysymysvaihtoehtona mustalaiset, joka on puolestaan vuoden 2005 kysymyksissä korvattu kysymyksellä venäläisistä.

Molemmissa aineistoissa on yhteensä kymmenen keitä ette haluaisi naapuriksenne- kysymystä, joista keskenään samoja kysymyksiä on kuusi. Päädyimme valitsemaan muuttujiksi nämä molemmissa aineistoissa esiintyvät samat kysymykset analyysin luotettavuuden helpottamiseksi.

Päätettyämme tutkimuskysymyksessä käytettävät muuttujat valitsimme näille muuttujille selittävät tekijät. Päädyimme tarkastelemaan ikää (luokiteltu ikä) ja sukupuolta. Kokeilimme myös yhteiskuntaluokkaa, mutta sen tulokset eivät tässä yhteydessä olleet tilastollisesti merkittäviä.

Tästä jatkoimme valittujen muuttujien regressioanalyysiin. Tarkastelimme vastemuuttujan riippuvuutta selittävistä muuttujista yksi kerrallaan. Regressioanalyysi tuotti tulosta siitä, minkälaista erilaista vaihtelua näiden kesken saatiin ja oliko muuttujien riippuvuus tilastollisesti merkittävää vai ei. Vaihtelu muuttujan arvoissa mahdollisti ristiintaulukoinnin. Ristiintaulukoinnin avulla pyrimme saamaan selville oliko kahden muuttujan välistä yhteisvaihtelua. Esimerkiksi ikä ja AIDS.

Nyt olemme vaiheessa, jossa tutkimme ja analysoimme tuloksia ja jatkamme eteenpäin niiden auki selittämiseen.