Hommat jatkuu!

Toisella kurssikerralla teemana oli projektiot ja niiden ominaisuudet. Tunti eteni samalla kaavalla, eli opettajajohtoisesti. Se osoittautui taas kerran hyväksi tavaksi oppia, sillä tunnilla käytetty attribuuttitaulukko oli vielä hieman pimennossa. Kuitenkin positiivista oli, että edellisen tunnin opit kuitenkin auttoivat tekemistä, ja tietyt toiminnot olivat tuttuja.

Tunnilta päälimmäiseksi jäi mieleen projektioiden vääristymät, ja kuinka suuria erot oikeasti voivat olla. Olin (kuten varmasti kaikki muutkin) tietoinen vääristymistä, mutta niiden visualisointi auttoi ymmärtämään asiaa syvällisemmin. Pidin myös siitä, että QGIS:ssä oli todella paljon eri projektioita, ja löysinkin itseni selailemassa listaa ajankuluksi.

Yhteiskunnalle ja globaalille maailmalle on äärimmäisen tärkeää, että ihmiset ovat tietoisia projektioista. Projektiot vaikuttavat ihmisen maailmankuvaan, oli se tietoista tai ei. Siksi uskonkin, että kartan laatijoilla on velvollisuus kertoa ja valistaa vääristymistä.

Vertailua taulukossa

Aloitimme tunnin tutkimalla eri projektioita mittatyökalun avulla. Päädyin valitsemaan entuudestaan pari tuttua projektiota, ja pari vierasta. Pinta-ala on otettu Suomen ”päälaelta”, ja pituus noin Vaasan korkeudelta idästä länteen. Päätin myös jättää ellipsoidin pois taulukosta, koska lukuarvot pysyivät samoina. Elida Peuhu huomasi saman myös blogissaan: ”Ellipsoidin pituus ja pinta-ala ovat aina sama jokaisen projektion kohdalla.”

(Taulukko 1: valmis taulukko tuloksista)

Taulukosta ponnahtaa esille ensimmäiseksi pinta-alan ero Mercatorin projektiossa. Verrattuna Suomessa käyettyyn projektioon (TM35FIN) ero on todella suuri. Tämä johtunee siitä, että Mercatorin projektiossa mittasuhteet väärentyvät mitä kauemmas mennään päiväntasaajalta – senpä takia Grönlanti on projektiossa samaa kokoluokkaa Afrikan mantereen kanssa.

Tämän kurssikerran suoritusteho oli hieman kehno, sillä tunnilla moottori ei vain syystä tai toisesta pärähtänyt käyntiin: tämähän siis heijastuu myös blogitekstin sisällössä. MUTTA, aina ei voi voittaa ja the only way is up!

 

Lähteet:

Peuhu, Elida: Geoinformatiikan menetelmät, 2022. https://blogs.helsinki.fi/elida/ (Luettu ja käytetty 8.2.2022)

 

 

 

Ensikosketukseni geoinformatiikkaan tapahtui ensimmäisessä periodissa johdatus geoinformatiikkaan -kurssilla. Tosin kertynyt kokemukseni on hyvin teoriapainotteista ja niinkuin kurssin nimestä voikin päätellä: alkeellista. Kuitenkin uuden kurssin ensimmäisellä kerralla positiivista oli, että käydyt asiat eivät olleet täyttä hepreaa, ja teemat olivat tuttuja. Odotan innolla, mitä hieman käytännönläheisempi kurssi avaa, ajoittan hyvinkin monimutkaisesta, geoinformatiikasta!

Ensimmäinen kurssikerta polkaistiin käyntiin teorialla ja QGIS-ohjelmalla tuotetulla kartalla. Tehtävänämme oli tuottaa kartta, joka kuvaa HELCOM-alueen typpipäästöjä maittain. QGIS oli entuudestaan tuttu sovellus, mutta ilman opettajan ohjausta, ei kartan laatimisesta olisi todennäköisesti tullut mitään. Esimerkiksi attribuuttitaulukon käyttö ja oleellisten tilastojen navigointi oli aivan uutta. Kurssikerran työ ei kuitenkaan tuottanut suurempia ponnisteluja, sillä opettajan ohjauksella tekeminen on varsin leppoisaa. Toisaalta tuntuu, että askeleittainen ohjaaminen ei jätä vahvaa muistijälkeä, mutta edes jonkinlainen QGIS-ohjelman pyörittely on aina hyvästä. Ja QGIS:siä kyllä tullaan hyödyntämään myöhemmin (huom! mahdolliseen) kyllästymiseen asti.

Olin aikaisemmin tietoinen Puolan päästöistä, mutta yllätyin kuitenkin, että se oli suurempaa kuin Venäjällä. Tähän vaikuttanee Venäjän pinta-ala sekä pienempi yhteys Itämereen. Tähän liittyen löytyi Tuomas Hartikaisen blogista osuva tieto:

Fosforin tapaan typpi vaikuttaa merkittävästi vesistöjen rehevöitymiseen, joka onkin ollut Itämeren suurin ongelma viime vuosikymmeninä (Itämeri.fi, 2020)

Yleisesti ottaen, olen tyytyväinen karttaani. Se on selkeä, luettavissa ja tarkoituksenmukainen. Värimaailma ei ehkä ole parhain mahdollinen, mutta sen viilaminen nyt onkin loputon suo… Kaiken kaikkiaan kartan työstäminen oli hyvä johdanto QGIS-ohjelman perustoimintoihin.

 

Update:

Tiedoston korruptoiduttua, jouduin työstämään kurssikerran kartan uudelleen. Se osoittautuikin positiivseksi ongelmaksi, sillä en muistanutkaan kaikkia työvaiheita. Isommaksi ongelmaksi muodostui muiden maiden näkyvyys kartalla. Kollegoiden konsultaation, ohjeiden pyörittelyn ja pitkän pähkäilyn jälkeen, en saanut maita lopulliseen tuotokseen mukaan. Kuitenkin kartta on jollain tasolla tarkoituksenmukainen, sillä Itämereen kosketuksissa olevien valtioiden päästöt ovat visualisoitu. Kartta on kuitenkin hieman puutteellinen, mutta kunnon maantieteilijä saa viestin perille olosuhteista riippumatta.

Alla oleva kartta (kuva 1) on kurssikerran lopputuotos.

 

(Kuva 1)

 

 

Lähteet:

Hartikainen Tuomas: Pedago-gis-ta menoa. 2022. (Luettu ja käytetty 25.1.2021)