Kirjoittajat: Ville Lukkarila, Nelli Pitkänen, Jussi Väätäinen ja Saku Juvonen
Mikäli vaikuttaminen ja valta kiehtovat, saatat olla oikealla alalla
Maataloustieteen kandiopiskelijoiden ryhmä lähestyi alamme suurimpia johtajia haastattelun merkeissä, aiheena yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot alalla ja opiskeluaikana.
Haastattelemamme neljä alumnia edusti alan etujärjestöjen ja päätäntäelinten korkeinta johtoa; mukaan lukeutui myös Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, joka puolestaan käyttää valtaansa opetuksellisin keinoin.
Vaikuttamisen merkitys
Muuttuva maailma tuo mukanaan uusia tuulia myös maatalouden saralle.
Kuluttajakenttä ja politiikka ovat pirstaloituneet aatteellisiin ryhmiin, joissa jokainen uskoo omien toimiensa oikeellisuuteen. Vaikuttaminen on siirtynyt verkkoon, jossa jokainen saa itselleen räätälöityä, uskomuksiaan ja ajatuksiaan tukevaa materiaalia.
Mikä onkaan perinteisen vaikuttamisen merkitys tänä päivänä?
Valppaiden mestariemme suusta kuultuna merkitys on suuri ja vain kasvaa. Maatalousala on jälleen murroksessa, niin ilmastonmuutoksesta kuin arvomaailmojen kehityksestä johtuen.
Alan kehittäminen vaatii suuria linjavetoja lainsäädännöllisellä tasolla, muutosten toimeenpano edellyttää neuvontaa käytännön toimista, ja muutoksiin varautuminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat vahvasti sidoksissa tutkimukseen. Maatalouspolitiikkaan ja ekonomiaan suuntautuville opiskelijoille verkostoitumisen tärkeys korostuu, sillä vastavalmistunut markkina-agraari voikin jo ilmoittautua suoraan viestintätoimiston lobbaajalistalle.
Vallan kahvaan kiinni?
Vaikutusvallan ja kuulijakunnan jakautuessa on hyvä pohtia, miten valtaa pääsisi itse kukin käyttämään. Maatalousopiskelijoille tähän on helppo vastaus: Sampsan toiminta kehittää, ja 4/4 alumnia suosittelee ensisijaisesti opiskelijajärjestön kautta vaikuttamista, josta onkin luontevaa ponnistaa suuremmille kentille tulevaisuudessa.
Suomen rajatkaan eivät tule vastaan, EU:n sisällä virkamiehiä ja -naisia tarvitaan jatkuvasti lisää, kun uudet tuulet tuovat mukanaan lisää byrokratiaa. Nokkela opiskelija näkee tässä hyvän sauman erikoistua maatalouspolitiikan osaajaksi ja siten jakaa viisauttaan valtaistuimelta käsin.
Verkostot ja opiskelijapiirit
Tavallisen kansalaisen vieraantuessa tieteellisestä totuudesta voikin olla helpompaa keskustella omiensa joukossa. Viisaat alumnit muistuttavat meitä yhteistyön merkityksestä, korostaen poikkitieteellistä osaamista. Eikä pelkällä pänttäämisellä pärjää, vaan kriittisyys tietoa ja vaikuttamisyrityksiä kohtaan kulkee käsi kädessä asiantuntijuuden kanssa. Uutta pitää oppia ja omaksua, mutta kaikkea ei sovi uskoa. Luennoilla ei kuulemma myöskään kannata käydä liikaa, vaan rohkeasti nukkua pitkään, mikäli verkostoituminen C-talon alakerrassa on venähtänyt auringonnousuun asti.
maaTALOUS
Bisnestähän tässä tehdään, niin on hyvä muistaa rahan merkitys. Jos talousteorioiden opiskelu tuntuu raskaalta, kannattaa vähintäänkin tutustua Viikin ekonomisteihin, niin voi aina kilauttaa kaverille tiukan paikan tullessa. Eli vahva suositus on omaksua edes peruskäsitteet taloudesta, vaikka intohimon ajamana silmissä siintäisivät vain lehmät, lampaat, perunat ja musta multa.