Kirjoittajat: Aleksi Kukkeenmäki, Anni Penttilä, Sampo Kankfelt, Eetu Ikäheimonen, Vikke Schildt, Moona Luoma
Asiat, jotka tuntuvat nyt arkisilta, saattavat olla hyvin merkityksellisiä tulevaisuudessa. Elämän alkuvaiheessa ja erityisesti opiskeluaikana luodut kontaktit kantavat monesti elämässä eteenpäin. Muodostuneista verkostoista saattaa olla hyötyä esimerkiksi työuralla ja myöhemmässä järjestö- ja puoluetoiminnassa. Vaihtoehtoisesti opiskeluajan tuttavuuksista saattaa muodostua oma aviokumppani ja lapsiesi isä tai äiti. Verkostojen merkitystä kartoittaaksemme haastattelimme Helsingin yliopiston maataloustieteiden koulutusohjelmasta valmistuneita. Tulokseksi saimme paljon yhdistäviä tekijöitä ja lämpimiä muistoja opiskeluajoista ja niiden vaikutuksesta myöhempään elämään.
Miten haastateltavat olivat päätyneet maataloustieteisiin ja mihin toimintaan siellä liittyneet mukaan
Monet sampsalaiset ovat henkeen ja vereen maalaisia, ja se myös näkyi alumnien historiassa. Suurin osa meidän haastateltavistamme oli kotoisin maaseudun rauhasta, ja tilataustaa oli melkein kaikilla. Viikki ei ehkä ollut ensimmäinen ajatus, kun alettiin suunnitella opintoja, mutta omat sukujuuret ohjasivat monilla maataloustieteitä kohti. Vaikka muutama poikkeus joukosta löytyi, niin mielenkiinto ohjasi kaikkia samaan suuntaan. Järjestötoiminta oli lähellä kaikkien haastateltujen sydäntä. Alumnien joukosta löytyi niin entisiä järjestösihteereitä kuin myös Sampsa-lehden entinen päätoimittaja.
Mihin urapolku on johtanut ja minkälaisten vaiheiden kautta
Kun lähes kaikki haastattelemamme alumnit olivat maalta kotoisin, heillä on tilataustan vuoksi ollut paljon kiinnostusta maatalouden ja maaseudun asioihin, jotka ovat johdattaneet heitä työurillaan. Maataloustieteiden opiskelijoille tyypillisesti työurien ensimmäiset harjoittelu- ja työpaikat ovat olleet vahvasti kytköksissä maatalouteen, kuten lomitukseen, tutkimustilan töihin, maatalouskauppaan ja kotitilan jatkamiseen. Myöhemmin alumnit ovat jakautuneet useille eri aloille ja eri työtehtäviin maatalouden, puutarhatalouden, maatalouskaupan ja neuvonnan tehtäviin. Haastateltavien urapolkuihin liittyi myös paljolti eri alumnien työurien pituus: osalla työuraa oli takana lähes viisi vuosikymmentä, osalla työura on vasta alkutaipaleella.
Miten alumnit ovat hyödyntäneet verkostoja ja muita opiskeluaikana oppimiaan asioita
Kaikki haastattelemamme alumnit ovat enemmän tai vähemmän yhteydessä vanhoihin opiskelukavereihinsa ja kollegoihinsa. Verkostoja on syntynyt jo opiskeluaikoina järjestötoiminnasta, ja verkoston laajentuminen jatkuu läpi työelämän. Erityisen hyödyllisinä verkostoina on koettu opiskelukaverit ja työelämän yhteistyökumppanit. Kysyimme myös kandidaatin- ja maisterintutkielmien hyödyllisyydestä verkostojen luomisessa, ja saimme hyvin yksimielisen vastauksen: kandia ja gradua ei koettu erityisen hyödylliseksi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Verkostot sen sijaan ovat haastateltavien mukaan tärkeitä ja auttavat selviytymään työelämässä: on kiva soittaa eri alan yrityksiin, kun on joku tuttu vastassa.
Miten nämä verkostot näkyvät tulevaisuudessakin
”Monia ystävyyssuhteita läpi elämän”: verkostoituminen on ollut täydentävä ja olennainen osa opiskeluaikoja, mikä on myös toiminut kantavana voimana työelämässä ja eläkkeellä. Haastattelimme useita maatalouden parissa toimivia alansa rautaisia ammattilaisia. Heistä muodostamamme yhteisen näkökulman perusteella teemme johtopäätöksen opiskeluajan verkostojen vahvasta ja tärkeästä roolista niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Ihmiset on luotu toisiaan varten, ja syntyneet suhteet ovat epäilemättä rikkaus, jota kannattaa vaalia!