POLKU KOULUNPENKILTÄ TYÖELÄMÄÄN

Kirjoittajat: Minttu Koivisto, Veikka Kurtelius, Ilona Kuhna ja Juho Kantola

Olemme maataloustieteiden kandivaiheen loppupuolella olevia opiskelijoita, ja näin yliopisto-opintojen puolessa välissä työelämä alkaa jo mietityttämään. Erikoistumme kaikki eri aloille ja halusimme kuulla omilta aloiltamme valmistuneiden urapoluista. Haastattelimme siis jokainen valitsemaamme alumnia valmiiksi mietittyjen kysymysten avulla.

Haastattelimme Luken erikoistutkijaa Liisa Pesosta, joka on valmistunut maatalousteknologiasta, mutta lukenut sivuaineena markkinointia sekä gradun aikana maaperäoppia (nyk. maaperä- ja ympäristötiede). Toinen haastateltava oli Avena Bernerillä työskentelevä Nelli Piekkari, joka oli valmistunut kasvintuotantotieteistä. Erikoistumisalanaan hänellä oli kasvipatologia ja sivuaineena maatalousekonomia. Kolmas haastateltavamme oli kotitilallaan työskentelevä Annakaisa Aspila, joka oli opiskellut pääaineenaan kotieläinten ravitsemustiedettä ja sivuaineenaan maatalousekonomiaa. Neljäs haastateltavamme oli valmistunut maatalousekonomiasta ja lukenut siinä rinnalla paljon kasvintuotanto- ja kotieläintieteitä.

Haastateltavien mielestä opintojen kokonaisvaltaisuudesta on ollut eniten hyötyä työelämässä. Erityisesti esille nousivat ekonomia, kasvintunnistus ja kotieläinten ravitsemus, riippuen työpaikasta. On käynyt niinkin, että opinnot, joita ei opiskellut luullen niitä hyödyttömiksi, olivatkin tulleet yllättävän tarpeelliseksi. Jos haastateltavat olisivat vielä opiskelijoita, niin he opiskelisivat enemmän tietotekniikkaa, maaperä- ja ympäristötieteitä, kasvinravitsemusta ja kasviopintoja.

Töiden teko opiskeluiden aikana on yleistä, ja niin se oli myös haastateltaville. Kaikki tekivät kesätöitä/harjoitteluja oman alan yrityksissä. Tämä todennäköisesti myös auttoi heitä työllistymään heti opintojen jälkeen tai jopa ennen opintojen loppumista. Myös työelämään siirtyminen koettiin helpoksi, eikä kenelläkään ilmennyt siinä suuria haasteita.

Työnhakukeinoina eniten hyötyy haastattelujen perusteella omista verkostoista. Suurin osa työpaikoista oli löytynyt omien verkostojen kautta tai opiskelupiireihin kohdistuneilla suoralla rekrytoinnilla. Myös kesätyö tai -harjoittelupaikasta syntyneistä verkostoista oli ollut apua. Voi olla myös niinkin hyvä tilanne, ettei erikseen tarvitse työpaikkoja hakea, vaan henkilöä oli kysytty töihin.

Opiskelujen aikana suurimmalla osalla haastateltavista ei ollut selkeää visiota omasta urapolustaan tai siitä, mihin he tulisivat työllistymään. Opiskelujen aikana suunnitelmat kuitenkin selkiytyivät, ja suositusten sekä kesätöiden kautta löytyi oma urapolku.

Haastateltavilla oli erilaisia tulevaisuuden suunnitelmia, mutta he kaikki olivat tyytyväisiä nykyiseen työpaikkaansa. Yhdellä haastateltavista oli eläkkeeseen vain muutama vuosi aikaa, mutta hänellä oli tarkoitus saada väitöskirja ja työprojekti päätökseen. Ajatuksena hänellä ei ollut vaihtaa työpaikkaa, vaikkakin Luke on monipuolinen työnantaja, jossa talon sisällä pystyy aika helposti vaihtamaan työpaikkaa. Kaksi muuta haastateltava olivat tyytyväisiä nykyiseen työpaikkaansa. Heillä oli kuitenkin suunnitelmissa jatkaa itsensä kouluttamista ja uuden oppimista. Viimeinen haastateltava katsoi, että kehittämis- ja kehittymismahdollisuudet ovat rajattomat lypsykarjan parissa työskentelyssä.

Kuva: Veikka Kurtelius

(Haastateltavien nimet on julkaistu heidän luvallaan.)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *