TYÖELÄMÄN SYVÄÄN PÄÄTYYN – VIIKISTÄ KELLUKKEET

Kirjoittajat: Anton Koso, Henriikka Lemmelä, Laura Mustakallio, Mauri Yli-Liipola ja Tuomas Uusi-Laitila

Kuva: Kaboompics.com / Canva (free media)

Agronomikoulutus Viikissä avaa mahdollisuuksia monenlaisiin tehtäviin tulevaisuudessa. Koulun alumnit kertoivat koulutusta arvostettavan työelämässä, mutta ilmaisivat selkeästi, että valmistumiseenkin on tarpeen valmistautua. Moni kommentoi omia opintojaan toivoen mahdollisuutta opiskella enemmän taloustieteitä. Niiden ymmärtäminen on olennaista johtajaviroille, joissa myös toiminnan taloudellinen vastuu on toimitusjohtajalla. Omiin opintoihin laaja-alaisesti sisällytetyt opinnot auttaisivat parhaiten agronomia monipuolisten työelämämahdollisuuksien maailmassa. Verkostoitumisesta ei kuitenkaan tarvitse ottaa paineita. Opintojen ohessa pakostakin tutustuu muihin opiskelijoihin esimerkiksi ryhmätöiden merkeissä. Paras on, kun jokainen löytää oman määrän, miten paljon on hyvä verkostoitua. Työpaikan saaminen on kiinni osaamisesta ja omasta asenteesta eikä siitä, tunteeko haastattelijan jo entuudestaan. Verkostoituminen on prosessi, joka jatkuu myös työelämässä.

Kaikkia tietoja ja taitoja työelämään ei saa opinnoista, ja siitä ei pidä stressata. Työpaikkoja on miltei yhtä paljon kuin agronomeja, jolloin kaikkien taitojen hallitseminen on mahdotonta. Työ tekijäänsä opettaa, ja työ muotoutuu tekijänsä näköiseksi. Vaikka perehdytys työhön jäisi vähäiseksi, työyhteisö on usein hyvähenkinen. Työyhteisöstä saa tukea, kunhan muistaa pyytää apua. Toisaalta tyhjiin saappaisiin hyppäämisen voi kokea positiivisena, sillä silloin saa luoda jotain aivan uutta ja tehdä työtä itselle sopivalla tavalla. Haastateltavat alumnit painottivat, että agronomin koulutus antaa hyvän pohjan työelämään, ja loput opettaa itse työ.

Kuva: Skitterphoto / Canva (free media)

AGRONOMEN FÖRR OCH NU

Skribenter: Lucas Lindelöf, Martin Enell, Iida Pyykkönen, Elin Enholm och Gustav Nyholm

Det gemensamma temat i våra alumnintervjuer har varit att undersöka agronomens framtid och samtidigt jämföra den med hur situationen såg ut tidigare. Våra frågor har handlat om utsikterna inom branschen då alumnerna kom in i arbetslivet, hur de tror att arbetsutsikterna ser ut i framtiden och hur vi som studerande kan förbättra våra egna odds inför det kommande arbetslivet. De tillfrågade alumnerna gav lite olika svar eftersom de kommit ut på arbetsmarknaden vid olika tidpunkter. Deras arbetssituationer och intresseområden varierade också.

Den allmänna bilden hos de intervjuade var att det var relativt enkelt att få jobb då de kom ut på arbetsmarknaden. Vissa påpekade dock att arbetssökandet var lite mer utmanande, speciellt i glesbebyggda områden där arbetsplatserna är färre. Samtliga tror att det kommer vara svårare att få jobb i framtiden. Motiveringarna bland de tillfrågade varierade – en teori var att agronomer särskilt inom ekonomisektorn minskar, eftersom de lätt kan ersättas av tradenomer eller ekonomer. Med tanke på den rådande klimatdebattens anklagelser mot köttproduktionen förutspåddes även ett minskat behov av husdjursvetare till följd av en eventuell minskning i mängden produktionsdjur. Trots den dystra prognosen lyftes också en del möjligheter upp, till exempel det utökade globala samarbetets möjliga upphov till nya arbetsplatser och bredare forskningsresultat.

För att lättare få jobb i framtiden rekommenderar alumnerna naturligtvis att man under studietiden bygger upp goda nätverk, både inom det egna studieområdet men även tvärvetenskapligt. Ett annat gott råd var att skaffa arbetserfarenhet under studietiden, framförallt inom det egna ämnesområdet samt att göra praktik på olika ställen. Att tänka i helheter och följa med i branschens aktuella diskussioner konstaterades också vara viktigt. Även språkstudier rekommenderades, framförallt om man i framtiden vill jobba inom internationella organisationer eller företag.

YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN

Kirjoittajat: Ville Lukkarila, Nelli Pitkänen, Jussi Väätäinen ja Saku Juvonen

Mikäli vaikuttaminen ja valta kiehtovat, saatat olla oikealla alalla

Maataloustieteen kandiopiskelijoiden ryhmä lähestyi alamme suurimpia johtajia haastattelun merkeissä, aiheena yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot alalla ja opiskeluaikana.

Haastattelemamme neljä alumnia edusti alan etujärjestöjen ja päätäntäelinten  korkeinta johtoa; mukaan lukeutui myös Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, joka puolestaan käyttää valtaansa opetuksellisin keinoin.

Vaikuttamisen merkitys

Muuttuva maailma tuo mukanaan uusia tuulia myös maatalouden saralle.
Kuluttajakenttä ja politiikka ovat pirstaloituneet aatteellisiin ryhmiin, joissa jokainen uskoo omien toimiensa oikeellisuuteen. Vaikuttaminen on siirtynyt verkkoon, jossa jokainen saa itselleen räätälöityä, uskomuksiaan ja ajatuksiaan tukevaa materiaalia.

Mikä onkaan perinteisen vaikuttamisen merkitys tänä päivänä?

Valppaiden mestariemme suusta kuultuna merkitys on suuri ja vain kasvaa. Maatalousala on jälleen murroksessa, niin ilmastonmuutoksesta kuin arvomaailmojen kehityksestä johtuen.

Alan kehittäminen vaatii suuria linjavetoja lainsäädännöllisellä tasolla, muutosten toimeenpano edellyttää neuvontaa käytännön toimista, ja muutoksiin varautuminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat vahvasti sidoksissa tutkimukseen. Maatalouspolitiikkaan ja ekonomiaan suuntautuville opiskelijoille verkostoitumisen tärkeys korostuu, sillä vastavalmistunut markkina-agraari voikin jo ilmoittautua suoraan viestintätoimiston lobbaajalistalle.

Vallan kahvaan kiinni?

Vaikutusvallan ja kuulijakunnan jakautuessa on hyvä pohtia, miten valtaa pääsisi itse kukin käyttämään. Maatalousopiskelijoille tähän on helppo vastaus: Sampsan toiminta kehittää, ja 4/4 alumnia suosittelee ensisijaisesti opiskelijajärjestön kautta vaikuttamista, josta onkin luontevaa ponnistaa suuremmille kentille tulevaisuudessa.

Suomen rajatkaan eivät tule vastaan, EU:n sisällä virkamiehiä ja -naisia tarvitaan jatkuvasti lisää, kun uudet tuulet tuovat mukanaan lisää byrokratiaa. Nokkela opiskelija näkee tässä hyvän sauman erikoistua maatalouspolitiikan osaajaksi ja siten jakaa viisauttaan valtaistuimelta käsin.

Verkostot ja opiskelijapiirit

Tavallisen kansalaisen vieraantuessa tieteellisestä totuudesta voikin olla helpompaa keskustella omiensa joukossa. Viisaat alumnit muistuttavat meitä yhteistyön merkityksestä, korostaen poikkitieteellistä osaamista. Eikä pelkällä pänttäämisellä pärjää, vaan kriittisyys tietoa ja vaikuttamisyrityksiä kohtaan kulkee käsi kädessä asiantuntijuuden kanssa. Uutta pitää oppia ja omaksua, mutta kaikkea ei sovi uskoa. Luennoilla ei kuulemma myöskään kannata käydä liikaa, vaan rohkeasti nukkua pitkään, mikäli verkostoituminen C-talon alakerrassa on venähtänyt auringonnousuun asti.

maaTALOUS

Bisnestähän tässä tehdään, niin on hyvä muistaa rahan merkitys. Jos talousteorioiden opiskelu tuntuu raskaalta, kannattaa vähintäänkin tutustua Viikin ekonomisteihin, niin voi aina kilauttaa kaverille tiukan paikan tullessa. Eli vahva suositus on omaksua edes peruskäsitteet taloudesta, vaikka intohimon ajamana silmissä siintäisivät vain lehmät, lampaat, perunat ja musta multa.

TILALTA TOIMISTOON

Kirjoittajat: Juho Kyöstilä, Kalle Koivunen, Paula Heiskanen ja Sonja Markkanen

Kuinka opinnot vastaavat työnkuvaa? Millainen oli polku nykyiseen ammattiin? Haastattelimme kolmea maataloustieteiden asiantuntijaa sekä kasvibiologia selvittääksemme mahdollisia uravaihtoehtoja ja sitä, kuinka opinnot niihin vaikuttivat. Meidän kirjoittajaryhmämme muodostuu neljästä eri opintosuunnan (moduulin) opiskelijasta, jotka ovat päätyneet Viikkiin opiskelemaan eri lähtökohdista; olit siis maajussinpoika maakunnasta tai paljasjalkainen stadilainen, Viikki toivottaa sinut tervetulleeksi!

Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan hakeudutaan eri syistä: yhdellä on tavoitteena sukutilan jatkaminen, toista kiinnostaa puhtaan kotimaisen ruoan tuottaminen ja sen sopeuttaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin, kolmas voi kokea eläinten tai tekniikan olevan lähellä sydäntään.

Tilataustaisilla alumneillamme oli huomattavasti selvemmät tulevaisuuden työnäkymät kuin muista taustoista saapuvilla. Alumnit pitivät tilataustaa hyvänä pohjana opiskeluun, ja yleisesti kotitila työllistääkin useita valmistuneita agronomeja. Tilatausta ei kuitenkaan ole ehto agronomiksi opiskeluun. Muista taustoista tulleilla alumneilla olikin tilataustaisia avoimemmat tulevaisuudennäkymät, eivätkä he luoneet liikaa paineita tulevaisuudelle, vaan luottivat mieleisen työn löytymiseen.

Kaikki haastateltavamme painottavat verkostoitumisen tärkeyttä. Se voi merkittävästi auttaa työuran aukenemista, ja myöhemmin esimerkiksi yhteistyökumppaneiden löytäminen on paljon helpompaa, kun on tuttu ihminen vastassa. Joskus matkassa voi olla myös ripaus tuuria tai sattumaa, tuleva työpaikka voi yllättäen poiketa paljonkin suunnitellusta. Alumnit painottivat myös maatalousharjoittelun suorittamista ulkomailla; maatalous on maailmalla hyvin erilaista kuin kotimaassa, joten harjoittelusta voi tarttua monta uutta ideaa ja kokemusta mukaan Suomeen.

Suoritettuasi maatalous-metsätieteiden maisterin tutkinnon olet saanut kattavan koulutuksen, jonka avulla voit työllistyä vaikkapa maatalousyrittäjäksi, ruokinnansuunnittelijaksi tai moneen muuhun ammattiin! Itselleen kannattaa keksiä oma juttu, jolla erottua työnhaussa muiden agronomien joukosta, esimerkiksi aktiivinen ainejärjestötoiminta. Haastateltavamme ovat kaikki päätyneet miellyttävään työhön ja kokevat opintojen antaneen riittävät eväät työnkuvaa varten. Ainoana poikkeuksena oli yliopisto-opettaja, joka aikoo hankkia lisää pedagogista koulutusta opetuksensa tueksi ja parantamiseksi.

İViva La Viikki! Tule kokemaan tajuntasi räjäyttävä opiskelukokemus yhdessä meidän kanssamme!

Kuva: Henri Uotila

MIELENKIINNON KOHDE URATOIVEESI ALKUNA

Kirjoittajat: Pia Peltonen, Alexia Mikkola, Otto Erälinna ja Iisakki Kulhua

Moni opiskelija pyörittää mielessään yhtä tiettyä kysymystä useasti opintojen aikana – minne työllistyn ja mikä minusta tulee isona? Joku voi heti opintojen alussa tietää tarkalleen mitä haluaa, toisella voi mieli muuttua opintojen edetessä, ja joku ei välttämättä tiedä vielä valmistuttuaankaan. Neljä agronomin alkua päätti haastatella neljää alumnia heidän urahaaveistaan ja niiden toteutumisesta.

On OK olla tietämättä

Haastatelluilla oli hyvin erilaiset urapolut: joku oli saavuttanut mitä halusikin, jollain oli alkuperäinen haave kariutunut kokonaan ja yksi teki vielä töitä oman haaveensa eteen. Mukaan mahtui myös alumni, joka ei valmistuttuaankaan tiennyt mitä haluaisi tehdä eikä tarkasti osaa kertoa sitä vieläkään. Tästä teimme yhteenvedon: opintojen aikana on OK olla tietämättä omaa urahaavettaan yksityiskohtaisen tarkasti. Tärkeämpää on seurata omia mielenkiinnon kohteitaan ja luoda kontakteja sellaisiin työnantajiin, jotka vastaavat omaa mielenkiinnon kohdetta. Oma urahaave voi ja todennäköisesti tarkentuu työelämän myötä. Koimme lohduttavaksi myös sen, että omaan työhönsä ja urapolkuunsa voi olla tyytyväinen, vaikka alkuperäinen uratoive kariutuisikin.

Ikuinen oppiminen pätee vieläkin

Alumneilta tiedusteltiin heidän kokemuksiaan lisäkouluttautumisesta ja kaikki neljä olivat osallistuneet sellaiseen: osa omasta aloitteestaan, osa työnantajan toimesta. Lisäkoulutukset koettiin hyödylliseksi ja osan mielestä jopa välttämättömiksi omalla uralla etenemiseksi. Myös työnantajat ovat nähneet lisäkouluttautumisen positiivisena asiana ja ovat suostuneet kustantamaan työntekijän oma-aloitteisiakin lisäkoulutuksia. Näin ollen opintojen aikana saatu kehotus ylläpitää omaa osaamista työelämässäkin pätee edelleen.

Alumnien vinkit opintojen ajalle

Alumnit kehottivat urahaaveensa tietäviä olemaan maltillisia, sillä toiveet täyttävä työnkuva ei välttämättä tule eteen heti. Tärkeisiin kursseihin kannattaa panostaa ja opintoja lukea sopivassa määriin laajasti, jotta opinnoista jää takataskuun ’’suunnitelma B’’, mikäli oma urahaave ei toteudu tai se ei olekaan mielekäs. Ole avoin, sillä urahaaveet voivat aina muuttua. Ole aito ja utelias, pidä annetut lupaukset sekä panosta esiintymis- ja puhetaitojen kehittämiseen. Seuraa alasi trendejä ja verkostoidu: faktat purevat ihmisiin parhaiten ja oma vuosikurssisi on verkostosi ydin, josta on hyvä lähteä laajentamaan. Alumnit kannustavat myös niitä opiskelijoita, jotka eivät ole vielä varmoja omasta urahaaveestaan, yrittämään rohkeasti ja hakemaan kesätyöpaikkoja erilaisista yrityksistä lisäkokemuksen kartuttamiseksi – josko sieltä löytyisi oman urapolun alku.

MAATALOUSALA OSANA RATKAISUA ILMASTONMUUTOKSEN HAASTEISSA

Kirjoittajat: Mikael Karhula, Joni Vihavainen, Esa-Matti Välimaa, Jaakko Ilkka ja Suvi Kaskela

Maatalousala osana ratkaisua ilmastonmuutoksen haasteissa

Vaikka maatalouden haasteet nousevatkin usein keskustelussa esille, on maataloudella myös ratkaisevan tärkeä rooli tulevaisuuden kestävän ruoantuotannon ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen. Maatalousalan monipuolinen koulutus tarjoaa työkaluja globaalien ongelmien ratkaisuun, ja meillä alan ammattilaisina on mahdollisuus osaltamme osallistua kestävän tulevaisuuden luomiseen.

Kuinka siis ottaa kaikki irti opiskeluista?

Vaikka Viikistä saakin hyvät valmiudet työelämään, jokaisessa työpaikassa joutuu opiskelemaan lisää; työelämän sanotaan olevan jatkuvaa oppimista. Maatalousopintojen lisäksi taloustieteiden, yrittäjyysopintojen ja oikeustieteiden opiskelusta on koettu olevan hyötyä työelämässä. Varsinkin talouden parissa työskentelevät kokivat oikeustieteen opiskelun tärkeäksi. Opiskeluiden tärkein puoli on ollut se, että niistä on saanut hyvän viitekehyksen ja ajatusmalleja haasteiden ratkaisemiseen. Ja koska verkostoituminen on tärkeää, kannattaa jo opiskeluaikana osallistua aktiivisesti esimerkiksi oman ainejärjestön tapahtumiin. Verkostoaan on hyvä kasvattaa työharjoitteluista ja kesätöistä saaduilla kontakteilla. Koulun kautta tapahtuva harrastustoiminta tuo varmasti myös lisää kontakteja. Kaikesta tästä voi olla arvaamattoman paljon hyötyä tulevaisuudessa.

Mieti urapolkuasi

Usein ensimmäinen työpaikka määrittää uran suunnan. Kannattaa siis jo opiskeluaikana tutustua potentiaalisiin työnantajiin ja pohtia, mitä haluaa valmistumisen jälkeen tehdä. Kun mietit tulevaa urapolkuasi jo opiskeluaikana, voit paremmin kerryttää tarvittavaa osaamista ja siirtymä työelämään sujuu vaivattomammin.

VASTAVALMISTUNEIDEN MIETTEITÄ OPISKELUIDEN ANNISTA TYÖELÄMÄLLE

Kirjoittajat: Lauri Arkkola, Maiju Kurtti, Marikki Lammi ja Jasmin Lehti 

Maataloustieteen opiskelijoina halusimme kuulla opintojen hyödyistä ja työelämään siirtymisestä jo valmistuneilta agronomeilta. Blogikirjoitusta varten haastattelimme neljää vastavalmistunutta maatalousalan osaajaa, jotka tällä hetkellä työskentelevät kasvinsuojelututkijana, eläinten hyvinvointiasiantuntijana, kasvintuotannon asiantuntijana ja freelancer-toimittajana. Saimme mielenkiintoisia ja hyödyllisiä vastauksia, joissa esille nousivat muun muassa maatalousharjoittelun hyödyllisyys, talouspuolen osaamisen tärkeys ja työkokemuksen kerryttäminen monipuolisesti erilaisista työpaikoista.

Kuva: Jasmin Lehti

Monet maataloustieteisiin hakevat ovat siinä mielessä poikkeuksellisessa asemassa, että usealta löytyy jo käytännön kokemusta maataloudesta tilataustan kautta. Meidän haastateltavistamme kuitenkin vain yksi oli kotoisin maatilalta, joten tilataustattomuus ei ole este maataloustieteiden opinnoille. Usealle opiskelijalle kandiopintoihin kuuluva maatalousharjoittelu on ensimmäinen kosketus käytännön maatalouteen. Tilataustan puuttumisesta ei koettu olevan mitään haittaa, vaan joissain tapauksissa jopa hyötyä. Tilataustattomat haastateltavamme kokivat, että heillä ei ollut ennakkokäsityksiä toimintatavoista, ja harjoittelusta sai paljon hyödyllistä kokemusta. Toisaalta tilataustallisen alumnimme mielestä kotitilalla opitun käytännön kokemuksen ja rutiinien päälle oli helppo rakentaa uutta tietoa.

Maataloustieteissä kurssit ovat usein hyvin teoriapainotteisia, ja alumnit toivat esille, että kursseilla opittuja asioita olisi ollut kiva päästä harjoittelemaan käytännössä. Yksittäisistä kursseista ei koettu olevan suurta hyötyä, mutta tutkinto kokonaisuudessa antoi hyvät valmiudet työelämään. Alumnimme harmittelivat, etteivät olleet opiskelleet enemmän ekonomian kursseja, koska sen tärkeys on korostunut työelämässä. Toisaalta ennalta ei voi tietää, millaisiin työtehtäviin päätyy tulevaisuudessa, joten kurssivalinnat kannattaa tehdä sen perusteella, mikä oikeasti kiinnostaa. Haastateltavat painottivat, että kaikkea ei voi oppia koulunpenkillä, vaan työelämässä oppiminen jatkuu.

Kuva: Maiju Kurtti

Agronomina on mahdollista työllistyä monipuolisiin työtehtäviin, kuten tutkijaksi, asiantuntijaksi, pankinjohtajaksi, myyntipäälliköksi, toimitusjohtajaksi, maatalousyrittäjäksi tai lehtoriksi. Opintojen aikana kannattaa käyttää hyödyksi mahdollisuudet päästä yritysvierailuille tutustumaan erilaisiin maatalousalan toimijoihin. Tätä kautta voi esimerkiksi tarjoutua mahdollisuus päästä harjoitteluun tai kesätöihin mielenkiintoisiin työpaikkoihin. Kesätöitä kannattaa tehdä monipuolisesti ja hakea erilaisiin työtehtäviin, jotta saa kokemusta itseään kiinnostavista töistä ja työnhakuprosessista.

Alumnien vinkit opintoihin ja työelämään 

Luota omiin kykyihisi ja tiedosta oma arvosi. Ole oma-aloitteinen ja osoita olevasi kiinnostunut työpaikasta. Opettele perustelemaan näkemyksesi ja esimerkiksi työhaastattelutilanteessa se, miksi olet kiinnostunut kyseisestä työpaikasta.

HYVÄT VERKOSTOT AVAIN TYÖELÄMÄÄN

Kirjoittajat: Antti Alanko, Eerika Aartoaho, Arttu Korhonen ja Reetta Runsas 

Haastattelimme kahta maatalousekonomian ja kahta maatalousteknologian eli agroteknologian alumnia. Aiheenamme oli työllistyminen. Oli mielenkiintoista kuulla eri vuosina valmistuneiden kokemuksia ja vinkkejä aiheeseen liittyen. Kokosimme haastatteluista tekstin, jossa kerromme haastateltavien näkemyksien yhtäläisyyksiä ja eroja.

Työllistymisen tärkeimmäksi teemaksi nousi verkostoituminen. Jo opintojen aikana luotavat ihmissuhteet, niin koulussa, kesätöissä kuin ainejärjestötehtävissäkin, ovat auttaneet luomaan vahvoja verkostoja ja auttaneet työllistymisessä. Kontaktien ja verkostojen avulla voi onnistua saamaan ns. jalan oven väliin yrityksiin, joihin työllistyminen on todennäköistä tulevaisuudessa. Opintojen aikainen työskentely, projektit ja gradu ovat opettaneet itsenäistä ajattelua sekä lisänneet työllistymismahdollisuuksia. Tietyillä opinnoilla ei varsinaisesti koettu olevan merkitystä, vaikkakin haastateltavista osa mainitsi joitakin kursseja.

Myös ulkomailla suoritetut opinnot ja harjoittelut koettiin positiiviseksi asiaksi työllistymisen kannalta. Haastateltavamme olivat olleet opiskeluvaihdossa ja harjoittelussa ulkomailla, mutta jos ulkomailla suoritetut opinnot olivat jääneet vähäisiksi, se oli jäänyt harmittamaan jälkikäteen. Ulkomailla opiskelu ja harjoittelun suorittaminen auttavat kielitaidon paranemisen lisäksi avartamaan näkemyksiä ja kehittämään omaa ajattelua.

Allekirjoitamme väitteen verkostoitumisen tärkeydestä ja kesätöiden merkityksestä. Opintojen aikana käytävillä yritysvierailuilla ja excursioillakin tämä aihe korostuu ja verkostojen luomiseen kehotetaan panostamaan. Koskaan et voi tietää, minkä yrityksen tulevan toimitusjohtajan kanssa olet tekemässä ryhmätyötä esimerkiksi projektityökurssilla.

URAN KEHITYKSEN ALKU

Kirjoittajat: Sofia Simula, Juha Jokiniemi, Jani Grönlund, Tuula Mustonen ja Hannele Antila

Kuva: Carl Larson / Canva (free media)

Alasta riippumatta uran kehityspolku alkaa jo opintojen aikana. Haastattelimme viittä alumnia, jotka kertoivat omista uristaan ja kokemuksistaan uran kehitykseen liittyen. Osa alumneista oli vastavalmistuneita ja osa oli valmistunut jopa kymmeniä vuosia sitten.

Tee sitä, mikä kiinnostaa

Tärkeää on tehdä sitä, mikä sinua kiinnostaa ja inspiroi. Itseään ei pidä ”pakottaa” tekemään mitään. Opintosuunta ja erikoistumisala kannattaakin valita oman mielenkiinnon mukaan, sillä kiinnostus pitää yllä motivaatiota ja silloin saavutetaan myös parhaat tulokset.  Moni alumneista kertoi, että on edennyt opinnoissa ja työelämässään aina oma into ja mielenkiinto edellä ja sitä kautta edennyt korkeisiin ja vastuullisiin virkoihin, vaikka alun perin ei olisikaan havitellut vastuuta. Tähän liittyen alumnit painottivat, että on aina parempi tehdä yksi työ kunnolla kuin yrittää tehdä kahta puoliteholla.

Uskalla kehittyä

Opinnot tuovat mukaan lukemattomia mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja saada uusia näkökulmia. Kyse on siitä, uskallatko tarttua niihin. Suurin virhe on omaksua muiden mielipiteitä omikseen tai ylipäätään jumittua johonkin ideologiaan vailla faktapohjaisia perusteita. Tärkeää on ”pysyä uudessa” eli uskaltaa tarttua tilaisuuteen kehittyä, keskustella eri näkökulmia omaavien henkilöiden kanssa ja haastaa omia näkemyksiään. Uusien asioiden opettelun ja näkemyksien tutkiskelun avulla voi kehittää omaa osaamistaan ja auttaa oman uransa etenemistä. Ei pidä rajoittaa ajatusmaailmaansa vain tuttuun ja turvalliseen, vaan kokeilla myös jotain uutta. Ole johdonmukainen ja perustele mielipiteesi faktoilla, mutta pyri aina ymmärtämään myös vastapuolen kantaa. Yliopisto ja erityisesti ainejärjestötoiminta kehittävät valmiuksia toimia erilaisten ihmisten kanssa ja kokea onnistumisia yhdessä, lähtökohdista huolimatta.

Opinnoissa tärkeintä

Opintojen aikana tärkeää on kehittää omaa osaamistaan ja rakentaa asiantuntijuuttaan itseään kiinnostavaa alaa kohtaan. Usein kontaktien luominen ja jopa työllistyminen tapahtuu hiljaa huomaamatta, jopa sattumalta, toisinaan se on tiedossa jo opintoja aloitettaessa. Itsensä tekeminen tunnetuksi ja yhteisiin asioihin osallistuminen ovat hyviä keinoja luoda yhteyksiä. Alan piirit ovat Suomen kokoisessa maassa pienet, ja siksi on tärkeää tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa ja hoitaa aina oma osuutensa töistä huolella. Opinnoista on mahdollista saada paljon irti.

ALUMNIEN VINKIT SINULLE OPISKELIJA, OLE HYVÄ

Kirjoittajat: Diana Selkälä, Mira Haapalainen, Tero Nurmi, Pinja Pettinen, Aino-Maria Mänki ja Emma Kaakko

Me, joukko maataloustieteiden kandiopiskelijoita, halusimme kaivaa esiin opintojen syövereistä ytimen, jonka ymmärtäminen auttaa välttämään kompastelun työelämän kynnyksellä. Yhteenvetoa varten haastattelimme kuutta alumnia, jotka työskentelevät eri puolilla Suomea maatalousalan asiantuntijatehtävissä, toimitusjohtajina, projektipäällikköinä sekä yrittäjinä. Koostimme haastatteluiden pohjalta blogikirjoituksen, joka ottaa kantaa siihen, miten opintovuodet voisi käyttää parhaiten hyödyksi työelämää ajatellen.

Opiskeluaikojen jossittelu on turhaa

Opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen eteesi vyöryy kasoittain uusia asioita ja päätöksentekoa vaativia valintoja. Kursseja, kokonaisuuksia sekä muuta toimintaa tuntuu olevan loputtomiin tarjolla. Älä kuitenkaan pelästy, sillä et ole uudessa tilanteessa yksin.

Selvitä itsellesi toimiva runko ja pidä siitä kiinni. Valitse niitä mielenkiintoisia kursseja ja kokonaisuuksia, jotka kiinnostavat itseäsi. Tutustu poikkitieteellisen tarjontaan rohkeasti, sillä et ikinä tiedä, mitä uusia kontakteja tai mullistavaa tietoa nurkan takana löytyykään. Samaa mantraa hyödynnetään myös työelämässä.

Unelmat voivat toteutua

Elämässä on uskallettava unelmoida ja haaveilla vapaasti. Tämä koskee myös opiskeluja ja työelämää. Jos sinulla on jokin haave, mikset uskaltaisi mennä sitä kohti?  Ihmiset, jotka tänä päivänä istuvat johtajien ja päälliköiden paikoilla, ovat joskus olleet asemassasi. He ovat vain päättäneet tehdä unelmistaan totta, tehneet töitä sen eteen ja onnistuneet.

Selkeä unelma jatkosta auttaa sinua valitsemaan oikeita kursseja, tekemään valintoja ja tutustumaan ihmisiin, jotka auttavat sinua tavoitteissasi. Tärkeää on, ettet myöskään pelkää epäonnistua, sillä jokainen uusi opittu asia hyödyttää sinua varmasti jossakin vaiheessa elämääsi. Jonain päivänä katsot taakse ja ymmärrät, miksi asiat tapahtuivat niin kuin ne tapahtuivat.

Kuva: Instagram-sovelluksen @instalaiffi-yhteisö. Kuvan käyttöön on saatu lupa.

Verkostoituminen on työllistymisen kulmakivi

Ystävyyssuhteiden luominen on äärimmäisen tärkeää riippumatta siitä, työllistytkö kasvintuotannon asiantuntijan tai toimitusjohtajan töihin. Verkostoitumisen avulla saat työelämässä uusia ovia auki ja pystyt saamaan tuoretta tietoa verkostojen avulla niin viimeisimmistä innovaatioista kuin eri työmahdollisuuksista.

Suhteet on kuitenkin luotava suurimmaksi osaksi toisaalla kuin luentosalissa. Tärkeimmät kontaktit niin työ- kuin yksityiselämään tulevat ainejärjestöjen toiminnasta ja lisäksi pitkälle venyneiden illanviettojen seurauksena. On myös muistettava, että yhä useammin työtehtävät ovat poikkitieteellisiä, minkä takia verkostoja on tärkeä rakentaa myös yli tiederajojen.

Työelämään ei tarvitse mennä valmiina

Alallamme on karkeasti jaettuna kahta koulukuntaa: niitä, jotka pyrkivät työllistymään mihin tahansa omaa alaa läheltä liippaavaan työhön opintojen ohessa ja niihin, jotka pyrkivät pakertamaan tutkinnon kasaan määräajassa mahdollisimman hyvin arvosanoin. Kummassakin on varmasti hyvät puolensa lopputuloksen kannalta, mutta alalla pitkään työskennelleet alumnit ovat selvästi sitä mieltä, että työ opettaa tekijäänsä paremmin kuin kurssikirjat, eikä selkeää päämäärää tulevasta työpaikasta tarvitse olla heti pääsykokeiden jälkeen.

Laajasti eri aloille työllistyneiden alumniemme työhistoriasta huomaa, että asiantuntijatehtäviin voi edetä mitä moninaisimpia polkuja, niin kesätöiden, kuin harjoitteluidenkin kautta. Opiskeluaikana kartutettu työkokemus ja verkostoituminen ovat heidän urallaan ehdottomasti olleet ponnahduslautoja työelämään. Alalla on totuttu rekrytoimaan myös opintojensa kanssa vielä painiskelevia opiskelijoita. Kun oman alan perustiedot ovat kasassa, kannattaa siis rohkeasti pyrkiä työelämään oppimaan!  Tässä tosin saattaa olla syy siihen, miksi agronomin tutkinnon suorittaminen usein venyy odotettua pidemmäksi prosessiksi…

Työelämä voi yllättää

Tutkijaksi en rupea” ja “Se on vain yhden talven kestävä työpesti” ovat olleet alumniemme ajatuksia työelämästä. Kuinkas sitten kävikään… Työelämä on vienyt Lukelle tutkijaksi ja opetustehtäviin maatalousoppilaitokseen. Valintojaan ei kukaan ole katunut.

Työelämää kohtaan saattaa usein olla suuria suunnitelmia ja odotuksia. Vahva ajatus siitä, mitä haluaa ja ei halua tehdä. Todellisuus on kuitenkin osoittanut, että omista ajattelumalleista on hyvä joustaa. Menemällä avoimin mielin työelämään voi löytää sen itselleen oikean paikan. Omat kiinnostuksen kohteensa ja vahvuutensa on hyvä sisäistää, mutta ikinä ei tule olla liian ehdoton valintojensa suhteen. Maatalouden muuttuessa opintojen aikana alkuperäisitä haaveistaan on voinut joutua myös luopumaan.

Laajat opintokokonaisuudet ovat harhaa

Yliopistojen kurssitarjonta pursuilee yli äyräiden ja se tyydyttää mainiosti innostuneen opiskelijan tiedonjanon. Tiedonpaljoudesta voi hullaantua, mutta miten suunnitella opinnot niin, että ne palvelevat parhaiten työelämää. Mitään ehdotonta sääntöä tuskin on. Lienee sanomattakin selvää, että ylenpalttinen surffailu eri tieteenalojen välillä ei johda kuitenkaan ehjään kokonaisuuteen.

Alumneja haastateltaessa keskeinen teema oli keskittyä perusteellisesti oman alan opintoihin, sillä niistä kuitenkin on eniten hyötyä työelämässä. Toisaalta maatalousalan työt ovat monipuolisia, joten juuri tulevaisuuden työhön sopivan kombinaation kokoaminen ei välttämättä ole mutkatonta. Toisaalta yrittäjälle monipuolisuudesta voi olla hyötyäkin, sillä alansa huippuyrittäjä hallitsee koko maatalousyrityksensä kirjanpidosta maaperän kemiaan.

Loppukaneettina kolme merkittävää vinkkiä. Lue kursseja, joiden aiheet ruokkivat tiedonhaluasi. Pohdi työelämänhaaveitasi ja etsi niihin sopivia kursseja. Älä ahmi, vaan pyri kokonaisuuteen, joka on ehyt. Perusteltu.