KUTEN OSAKESIJOITTAMISESSAKIN, OPINNOISSAKIN HAJAUTUS ON TÄRKEÄÄ

Kirjoittajat: Lauri Pietilä, Juho Komulainen, Maijastiina Karvo, Oskari Vuorenmaa, Antti Laakkonen ja Essi Mäki-Turja

Kuva: Roman Synkevych / Unsplash

 Maataloustieteiden nykyisinä opiskelijoina halusimme selvittää, millaisilla opinnoilla on merkitystä työelämässä ja etenkin sinne hakemisessa. Ennen haastattelua pohdimme nykytutkintomallien puskevan opiskelijoita yhteen muottiin, koska opiskelijat suorittavat kandivaiheessa hyvin samanlaisen tutkinnon ilman isompia mahdollisuuksia erikoistua. Maisterivaiheessa erikoistumista tapahtuu, mutta käytännössä pohja ei ole yhtä vahva kuin silloin, jos erikoistumisalaa olisi luettu jo kandivaiheesta alkaen. Tarkoituksena oli kysyä alumneilta, millaisia ratkaisuja he tekivät opintojensa aikana helpottamaan työelämään siirtymistä ja kuinka näitä ideoita voisi hyödyntää oman tutkinnon laatimisessa.

Jokainen alumni painotti haastattelussa, miten kannattaa ottaa mahdollisimman paljon erilaisia valinnaisia eri tiedekunnista. Alumnit kertoivat tämän vahvistavan opiskelijan erottutumista työnhakuvaiheessa sekä opiskelijan verkoston muodostuvan laajemmaksi tätä kautta. Myös järjestökokemuksesta voi olla hyötyä työnhakuvaiheessa. Tärkeintä on, että kokemuksensa osaa sanoittaa töitä hakiessa.

Vaikka alumnien mielestä laajat ja monipuoliset opinnot olisivat yksi tärkeimpiä asioita opiskelussa, niin yliopisto ei siihen välttämättä kauheasti rohkaise. Tutkinto on melko pitkälle suunniteltu jo valmiiksi, eikä opiskelijalle jää kauheasti valinnan varaa tutkinnon monipuolistamiseksi. Tämä ei kuitenkaan estä opiskelijaa valitsemasta tutkinnon ulkopuolisiksi opinnoiksi mitä tahansa yliopiston hyvin laajasta kurssitarjonnasta!

LUENTOSALEISTA TYÖELÄMÄÄN

Kirjoittajat: Katriina Kytölä, Laura Lempinen, Anna-Riikka Sahra, Emilia Seppä-Murto ja Annemari Seppänen

Hyödyllisimmiksi haastattelemamme alumnit kokivat monipuoliset maatalousalan opinnot, joiden ansiosta tulevat asiantuntijat saavat valmiuden hallita alaa kokonaisuudessaan eivätkä vain pelkästään oman pääaineensa silmin. Yksityiskohtien ulkoa opettelu koettiin turhimmaksi, ja toivottiin enemmän soveltavia kursseja. Käytännön työtehtäviin liittyvät kurssit, esimerkiksi tuotantoeläinten ruokintakurssit, koettiin mielekkäiksi, koska ne syvensivät työssä tarvittavia tietoja. Lukiosta tutut kurssit, kuten fysiikka ja kemia, saivat kritiikkiä turhuuksien joukossa, mutta suuntautumisesta riippuen niissäkin on hyvät puolensa.

Monia asioita oppii koulun penkillä ja loput työelämässä, mutta joitakin asioita toivoisi oppivansa siellä koulun penkillä, kuten biokemiaa, syvällisempiä eläinjalostuksen kursseja tai panostusta perusasioihin. Eri alojen kursseista on voinut olla enemmän hyötyä omaan alaan, tai sitten on saanut uusia näkökulmia. Kursseja on otettu metsätieteistä kasvatustieteisiin, on voitu tehdä kokonaisuuksia liiketaloudesta genetiikkaan tai sitten opiskeltu iltalukiossa saksaa. Joidenkin kurssien ottamatta jättäminen on voinut jäädä harmittamaan; esimerkiksi äidinkielen, viestinnän, projektijohtamisen ja taloustieteen kursseja olisi otettu, jos nyt saisi päättää.

Yliopisto-opiskelu ei tunnetusti ole kovin käytännönläheistä, mutta sitä korvaavat kandivaiheen maatalousharjoittelu sekä maisterivaiheen erikoisharjoittelu ja myös labrakurssit. Muina vuosina kesätyöpaikoilla on mahdollisesti iso rooli käytännön osaamisen lisäämisessä, joten niihin kannattaa panostaa. Etsiessä niin harjoittelu- kuin kesätyöpaikkaa kannattaa itse olla aktiivinen ja panostaa hakemuksiin, jotta pääsee haluamaansa paikkaan. Opitut tiedot ja taidot ovat arvokkaita sekä voivat olla hyödyksi opinnoissa. Lisäksi työkokemus valmistaa työelämään, ja tiedä vaikka mahdollistaisi tulevaisuudessa työpaikan, kun on saanut ”jalkaa oven väliin”.

Yhdelle haastateltavalle ovat tulevan työelämän kuviot olleet melko selvät heti opintojen alusta lähtien, mutta suurimmalla osalla suunnitelmat selkenivät vasta opintojen edetessä ja työelämään päätyessä. Oma opintosuunta antoi kuitenkin suuntaa tuleville työtehtäville.

Parhaiten opiskeluajoilta ovat jääneet mieleen kurssit, jotka ovat olleet käytännönläheisiä ja joilla tekemään on päässyt itse.  Tällaisia kursseja ovat olleet esimerkiksi labra- ja fysiologian harjoitustyöt sekä maatilaharjoittelu. Eniten mieleen jäänyt oppi opiskeluajoilta on, että muistaa verkostoitua, sillä siitä on hyötyä työelämässä.  Luennoilla kannattaa siis tutustua vierustoveriin, sillä vieressäsi istuu suurella todennäköisyydellä tulevaisuuden kollega.

Kuva: Katriina Kytölä

ALUMNIEN VINKIT OPISKELUAJALLE

Kirjoittajat: Juho Hannuksela, Joonas Rajala, Nina Sundelin, Ida Simola, Niilo Salo ja Teemu Tuomola

Kuva: Tetyana Kovyrina / Pexels (CC0)

 Haastattelemillamme alumneilla oli monenlaista taustaa ennen opiskelujen alkua. Osalla oli vahva vuosien kokemus kotitilan töistä, kun taas toisilla ei ennen opiskeluja käytännön kokemusta maataloudesta juuri ollut. Aikaisemman käytännön kokemuksen koettiin olevan apu työelämässä, mutta ei kuitenkaan välttämättömyys.

Opiskeluita kannattaa painottaa niihin kursseihin, joista itse on kiinnostunut. Silloin useimmiten löytyy paras motivaatio kursseihin ja tietoja on helpompi sisäistää pelkän suorittamisen sijasta. Opiskeluaikana on lähes mahdotonta tietää, mistä kursseista on hyötyä, joten kurssien monipuolisuuteen kannattaa panostaa. Odotukset opiskeluille täyttyivät jokaisella alumnilla; osalle tuli yllätyksenä, kuinka teoriapainotteista opiskelu loppujen lopuksi on. Lisää käytännönläheisyyttä toivotaan.

Opiskelun ohessa tapahtuvasta toiminnasta, kuten ainejärjestötoiminnasta, todettiin olevan erityisen paljon hyötyä opiskeluissa. Tämänkaltaisessa toiminnassa pystyy saamaan kontakteja, vuorovaikutustaitoja sekä hieman käytännön kokemusta tulevaisuuden työelämään. Opiskelijaelämän nähtiin olevan myös tärkeää vastapainoa intensiiviselle opiskelulle.

Opiskeluarvosanoilla ei juurikaan nähty olevan vaikutuksia työpaikan saantiin tai menestykseen työelämässä. Tärkeimmäksi nostettiin tutkinnon valmiiksi saaminen, mikä lähes kaikkialla on tarpeellinen osoitus muodollisesta pätevyydestä. Ennen valmistumista osa oli tehnyt alaan liittyviä töitä kesäisin tai osa-aikaisesti, mutta osalla ainut alan työkokemus oli kotitilan töistä.

Aiemman alan työkokemuksen puuttuminen ei kuitenkaan ollut este työllistymiselle. Suurin osa alumneista pääsi vakituisesti työelämään jo ennen valmistumista ja loput viimeistään valmistuttuaan. Työelämä on ollut odotusten mukaista ja alumnit ovat olleet tyytyväisä alanvalinnastaan.

HEISTÄ TULI YRITTÄJÄ, ASIAMIES, TUOTANTOJOHTAJA, ASIANTUNTIJA, ERIKOISTUTKIJA, KEHITYSINSINÖÖRI…

Kirjoittajat: Oona Soini, Sara Määttä, Sanna Luostarinen, Anu Jumppanen ja Henrik Hovio

Monipuolinen koulutus ‒ paljon uramahdollisuuksia. Työllistyminen on ollut nopeaa heti opintojen jälkeen tai jo niiden aikana.  Lopputyön tekemisen myötä voi aueta työmahdollisuuksia, ja yrittäjäksi ryhtyneelle työ taas antoi aiheen graduun.

Verkostoituminen ‒ siitä puhutaan paljon, mutta sitä ei koeta tärkeäksi työllistymisen kannalta. Työelämässä verkostoista on kuitenkin ollut apua ja saman alan ihmisten tuntemisesta hyötyä. Miten niitä verkostoja on sitten syntynyt? Ainejärjestötoiminta koettiin antoisaksi ja opiskelijoiden keskuudessa tehdyt retket ja illanvietot muistuivat mieleen vielä vuosienkin jälkeen.  Voit verkostoitua missä vaan, tavatessasi ihmisiä. Toisaalta koettiin, että verkostot syntyvät kuin itsestään samalla kun toisten ihmisten kanssa työskentelee ja opiskelee.

Maatalous – maailman nielu, sydän ja keuhkot. Maataloustieteet koetaan hyvin merkitykselliseksi tulevaisuudessa. Ruokaturva, ympäristön hyvinvointi, ilmastokysymykset sekä kannattavuuden ja ympäristökysymysten yhteensovittaminen nousivat haastatteluissa esille. Energiatehokkuus ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttäminen ovat tärkeitä, vaikka 1990-luvun peltoenergiabuumi onkin jo jäänyt historiaan.

Haaveet muuttuvat – vai muuttuvatko? Yrittäjyys on ehkä veressä ja suunta selvä, mutta opiskeluiden myötä ajatukset tulevaisuuden työkentästä saattavat muuttua. Osallistuminen monipuolisesti erilaisille kursseille antoi perspektiiviä, ja tiedon lisääntyessä urasuunnitelmatkin muuttuivat.

Ole avarakatseinen kaikelle tiedolle – osallistu siihen mikä kiinnostaa, ota rohkeasti kursseja myös pääaineesi ulkopuolelta ja kerää monipuolista kokemusta. Harjoittelujaksot ulkomailla kartuttavat kielitaitoa, johon kannattaa muutenkin panostaa. Älkää kuitenkaan stressatko opinnoistanne, ja muistakaa yrittäjyyden mahdollisuus.

Kuva: Henrik Hovio

MODERNIT AGRONOMIT TYÖELÄMÄSSÄ

Kirjoittajat: Susanna Arponen, Ilja Koli, Saana Hakkola, Essi Kiander ja Liina Lounala

Haastattelimme viittä maatalousalan osaajaa, jotka kaikki ovat saaneet oppinsa Viikistä. Kysyimme heiltä heidän kokemuksistaan opiskeluista ja työelämästä sekä vinkkejä nyt maataloutta opiskelevalle. Valitsemamme haastateltavat ovat kaikki valmistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tällä rajauksella pyrimme saamaan mahdollisimman tuoreita kokemuksia ja ajantasaisia näkemyksiä opiskeluista sekä työelämään siirtymisestä. Huolimatta siitä, että haastattelemamme agronomit olivat valmistuneet eri opintosuunnista, oli vastauksissa paljon yhteneväisyyksiä. Tähän blogitekstiin tiivistimme olennaisimmat palat heidän vastauksistaan.

Kuva: Liina Lounala

Opintojen tärkeys – vinkkejä opiskeluun

Ota kaikki hyöty irti opiskeluvuosistasi, niin kursseista kuin opiskeluyhteisöstäkin. Kun opiskelee laajasti erilaisia itseään kiinnostavia kursseja eri opintosuunnista, saa niistä eniten hyötyä työelämään. Opinnoista ei kuitenkaan kannata stressata liikaa, koska elämä on kokoaikaista oppimista. Viikistä saa hyvät valmiudet työelämään siirtymiseen, ja valitsemasi työpaikka opettaa lopun. Muista myös verkostoitua kurssikaveriesi ja muiden opiskelijoiden kanssa, koska he tulevat todennäköisesti olemaan työelämässä kollegoitasi. Tee harjoittelusi ja kesätyösi erilaisissa työpaikoissa ja poistu mukavuusalueeltasi, koska näissä tilanteissa oppii eniten. Jos haaveilet ulkomailla opiskelusta, lähde ehdottomasti, ettei päättämättömyys jää vaivaamaan. Ennen kaikkea nauti opiskeluajastasi, joka on kuitenkin ainutlaatuista aikaa.

Vinkit työelämään siirtymiseen

Opintojen aikana kannattaa osallistua mahdollisimman moniin projekteihin, joista voi muodostua työpaikka jo opintojen aikana. Harjoittelupaikaksi kannattaa valita kiinnostava työpaikka, josta voi saada kontakteja työelämään. Verkostoituminen myös muiden oppilaiden kanssa voi myöhemmin elämässä hyödyttää urapolulla. Avoimia hakemuksia kannattaa jättää, jotta työnantajat tietävät kysellä sinua ensimmäisien joukossa etsiessään työntekijää. Yliopiston käyneille töitä on aina runsaasti tarjolla.

Mitä odottaa työelämältä

Itse työelämä on vastannut monen alumnin odotuksia. Työelämä on tarjonnut paljon vaihtelua ja erilaisia toimenkuvia. Kun työelämässä pystyy kehittämään omaa osaamistaan ja toimimaan omia osaamisalueitaan vastaavassa tehtävässä, vahvistuu usko siihen, että valittu ala on oikea. Monille alumneille oli oletus työllistyä vakituiseen työsuhteeseen pian valmistumisen jälkeen. Se ei kuitenkaan aina toteudu, ja realiteettina voi olla monta määräaikaista työsuhdetta ennen vakipaikkaa. Tämä on kuitenkin niin yleistä, että sitä ei kannata murehtia, vaan ottaa se vaihtelun kannalta. Kannattaa siis valita tuleva työpaikka omien osaamisalueiden pohjalta, ja ottaa ilolla vastaan myös määräaikaiset työsopimukset.

Mistä haaveilit?

Alumnien toiveet tulevasta vaihtelivat. Opiskeluaikana alumnit haaveilivat siitä, että voisivat yhdistää työn ja sivutoimisen viljelyn, ja osa halusi tietää jostakin asiasta kaiken. Toiset haaveilivat neuvontaan liittyvästä työstä, osa rehuteollisuudesta ja osa monipuolisesta tulevaisuudesta kiinnostavien työtehtävien parissa. Kaikki eivät olleet oikeastaan edes varmoja, mistä haaveilivat ja minkälaista työtä halusivat tehdä – vuosien varrella joidenkin haaveet muuttuivat kokonaan. Alumnit kannustivat tulevia agronomeja kokeilemaan uusia asioita ja erilaisia työtehtäviä, sillä kiinnostavia urapolkuja riittää odottamattomissakin paikoissa, eivätkä haaveetkaan lopu koskaan. He kehottivat koostamaan opinnot laajasti ja persoonallisesti sekä pyrkimään poikkitieteellisyyteen. Kannustusta tuli erityisesti oman polun rohkeaan etsimiseen.

ONKO AGRONOMIEN TULEVAISUUS UHATTUNA?

Kirjoittajat: Pauliina Vuorio, Henna Niemi, Maria Virmo, Maria Salomaa ja Joel Ahtola

Haastattelimme kuutta maataloustieteitä opiskellutta konkaria, joista jokainen oli valinnut hieman erilaisen paletin kurssitarjonnastamme. Saimme siis kuulla näkemyksiä niin ekonomian, agroteknologian kuin kasvin- ja kotieläintuotannon vinkkelistä. Kaikki alumnit olivat hyötyneet yliopistossa oppimistaan tiedoista työelämässään, esimerkiksi tuotekehittelyssä ja maatalousyrittäjyydessä.

Kuva: Maria Salomaa

Opiskelun anti työelämässä

Tärkeimpänä yliopistosta opittuna taitona alumnit painottivat kykyä etsiä ja kyseenalaistaa tietoa, sillä tieto muuttuu sekä kehittyy jatkuvasti. He kehottivat pysymään ajan hermolla. Viestinnän ja markkinoinnin tärkeys kasvaa koko ajan ja niiden osaajille on aina kysyntää, koska maailma on siirtymässä koko ajan yhä enemmän verkkoon. Ekonomisten perusasioiden ymmärrys ja ”ne, jotka ymmärtävät numeroita, vievät aina niitä, jotka eivät ymmärrä” oli mielestämme hyvin tiivistetty lausahdus. Kilpailu yritysalalla kovenee, ja perusteet talouden pyörimisestä helpottavat kilpailussa pärjäämistä.

Työskentely tulevaisuudessa

Töitä on tarjolla monilla eri sektoreilla varsinkin tutkimus-, ministeriö-, myynti- ja kestävyyspuolella. Jatkossa työtehtävät tulevat olemaan monipuolisia ja niiden suorittamisessa vaaditaan jatkuvaa itsensä kehittämistä, yrittäjämäistä työskentelytapaa ja innovatiivisuutta. Työsuhteiden lyhenemisen ja työuran sirpaloitumisen uskottiin lisääntyvän, jolloin henkilön omilla intresseillä ja motivaatiolla työllistymisensä suhteen uskottiin olevan yhä enemmän merkitystä. Tulevaisuudessa tulee olemaan yhä enemmän etätyötä etenkin asiantuntijatehtävissä ‒ ota haltuun erilaiset verkkopohjaiset työalustat ja sosiaalisen median kanavat. Toisaalta yksi haastateltavista muistutti myös, että osa agronomeiksi valmistuvista tulee työllistymään maanviljelijöiksi, jolloin työnkuvan muutos kytkeytyy mm. viljelykäytäntöjen muutoksiin.

Vinkkejä tulevaan työelämään

Opiskelijat ovat tulevaisuuden tekijöitä. Käy siis kursseja, jotka kiinnostavat ja pidä yllä innostusta. Yritä parhaasi, mutta muista pitää myös huolta jaksamisestasi. Opinnoista ei kannata stressata liikaa, koska ne luovat vain perustan sille, mitä tulet työelämässä oppimaan. Hae töitä, jotka vaikuttavat mielenkiintoisilta ja tuntuvat merkityksellisiltä. Vaikka haettava työtehtävä kuulostaa hienolta tai jopa saavuttamattomalta – hae silti ja luota osaamiseesi! Opettele tunnistamaan ja tuomaan vahvuutesi esille. Ahkerille, oma-aloitteisille ja innostuneille löytyy kyllä töitä, sillä alati muuttuva ruuantuotanto ei lopu!

URAPOLKUJA

Kirjoittajat: Tara Cederberg, Joakim Jusell, Taru Luomajärvi, Anna Stålhandske ja Inka Särkelä

Ryhmämme haastatteli 2000–2010-luvuilla valmistuneita alumneja.  Heidän pääaineinaan olivat agroekologia, kasvintuotanto, kasvipatologia, soveltava biologia ja ekologinen eläintiede. Tällä hetkellä kyseiset henkilöt työskentelivät eri johto- ja asiantuntijatehtävissä.

Vinkkejä vastavalmistuneelle

Alumnit painottivat erityisesti sitä, että vastavalmistuneen tulee olla innostunut sekä kiinnostunut töistä, joita hän aikoo hakea. Työtä hakiessa kannattaa myös olla rohkea ja uskaltaa hakea useisiin eri paikkoihin. Opintomenestys ei ole painoarvoltaan tärkeää, vaan työtä hakiessa mitataan hakijan omaa osaamista, intoa ja kiinnostusta työtä kohtaan. Aiempaa työkokemusta kannattaa myös rohkeasti tuoda esille. Eri luottamustoimetkin, kuten osallistuminen opiskelijajärjestön toimintaan, ovat hyödyksi. Tärkeää on lisäksi muistaa pitää huolta omasta terveydestä ja ottaa huomioon palautumisen merkitys.

Verkostoitumisen hyödyt urapolulla

Tämä kysymys jakoi mielipiteitä alumnien välillä. Kaikki alumnit olivat kuitenkin sitä mieltä, että verkostoitumisesta on lopulta ollut hyötyä työelämässä. Osa haastateltavista painotti työelämässä verkostoitumista ja totesivat, että opintojen aikaisella verkostoitumisella ei ollut vaikutusta. Toiset taas painottivat juuri opiskeluaikaista verkostoitumista. Verkostoitumisen ansiosta he olivat löytäneet työpaikan tai saaneet työskennellä ennalta tuttujen henkilöiden kanssa, mikä oli helpottanut kommunikointia työpaikalla.

Työhistorian merkitys nykyisen uran tärkeiden taitojen kerryttämisessä

Alumnit olivat kerryttäneet taitoja ja osaamista uriensa aikana. Näihin taitoihin kuuluivat tieteen ja tutkimussuunnitelmien tekeminen, viestintä ja esimiestaidot, kasvinsuojeluaineiden markkinoiden valvonta, eläinten hyvinvoinnin haltuun ottaminen sekä erilaiset projektityötaidot. Alumnit painottivat myös sitä, että on tärkeää ymmärtää, että oppimisprosessi ei ikinä lopu. Aina on uutta opittava ja kehitettävää.

Sähköisten kanavien merkitys työllistymisessä

Sähköisistä kanavista ei oltu koettu olevan kovinkaan paljon hyötyä alumnien urapolkuja ajatellen. LinkedIn-tili kuitenkin useimmilta löytyi, mutta sitä ei ollut koettu kovinkaan hyödylliseksi. Yksi alumneista painotti myös sitä, että työllistymisessä tärkeintä on oma persoona ja suhtautuminen asioihin. Kuitenkin vastavalmistuneille suositeltiin sähköisten kanavien käyttöä, sillä nykyään työantajathyödyntävät paljon näitä kanavia. Yksi alumneista kehui erityisesti Twitteriä oivaksi välineeksi luoda uusia kontakteja. Häntä se auttoi luomaan tietyn työyhteisön, jonka kautta ihmiset pystyivät viestittelemään alan trendeistä sekä laajentamaan omia yhteistyöverkostojaan.

Kuva: Taru Luomajärvi

AGRONOMIN MONET POLUT

Kirjoittajat: Olivia Granqvist, Tiina Hårdh, Moona Mattila, Jussi Pettinen, Tanja Penttinen

Haastattelimme sekä yksityisellä että julkisella sektorilla työskenteleviä virkamiehiä, asiantuntijoita ja yrittäjiä. Kysyimme heiltä, miten agronomin opinnot valmistivat heitä työelämään ja millaiset ovat agronomin tulevaisuudennäkymät työmarkkinoilla.

Viikissä opiskelu avaa mahdollisuuksia yrittäjyyteen ja työskentelyyn sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Poikkitieteelliset opinnot ja sivuaineopinnot oman pääaineen lisäksi mahdollistavat työllistymisen hyvin moninaisiin tehtäviin.  Haastatteluissa korostuivat markkinoinnin ja viestinnän opinnot. Yksityisyrittäjällä esimerkiksi luovuuden opinnot tukevat brändin luomista tarinan kerronnan kautta. Tärkeinä työelämätaitojen kehittämisen ja työllistymisen näkökulmasta koettiin myös työharjoittelut ja lopputyön tekeminen toimeksiantona.

Kuva: Moona Mattila

Tulevaisuuden uranäkymiin suhtauduttiin myönteisesti. On tärkeää erottua joukosta sekä olla joustava, varsinkin uran alussa. Esimerkiksi maatalouspolitiikassa tapahtuvat muutokset lisäävät hetkellisesti työn tarvetta esim. neuvonnassa. Silloin voi tarjoutua hyvä hetki saada jalka oven väliin ja työllistyä. Keskeistä on oma aktiivisuus ja se, että löytää oman polkunsa työelämään. Agronomin tutkinnon monipuolisuuden kuvaaminen luo kilpailuetua työmarkkinoilla. Haastetta nykyaikana luo se, että selkeä akateemisen työn raja on kadonnut. Kilpailua työpaikoista on myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden agrologien kanssa.

Yrittäjähenkisyys korostuu maatalousalalla. Perusopintojen lisäksi kannattaa valita yrittäjyyttä tukevia opintoja. Siten tutkinto antaa hyvän pohjan yrittäjyyteen ja lisää uskottavuutta avaten ovia sekä kotimaassa että ulkomailla. Haastattelemamme yrittäjät olivat työskennelleet julkisella sektorilla ennen yrittäjyyttään ja luoneet hyviä verkostoja, joita ovat pystyneet hyödyntämään jatkossa.

Kuva: Moona Mattila

AGRONOMI TYÖELÄMÄSSÄ

Kirjoittajat: Anna Ali-Mattila, Annika Hirvelä, Senja Luomajärvi, Tuukka Tienari, Liisa Venho

Kuva: Liisa Venho

Haastattelimme Projektinhallinta ja työelämätaidot -kurssilla jo valmistuneita ja jo tiiviisti työelämässä olevia alumneja. Suuri osa kertoi valmistuneensa maataloustieteistä, mutta heistä löytyi myös muun muassa kuluttajaekonomiasta ja morfologisekologisesta eläintieteestä valmistuneet vastaajat. Myös kotieläintiede oli hyvin edustettuna, mikä ei tässä paljonkaan yllättänyt. Haastateltavat kertoivat, että opintojen aikana valittu suuntautuminen oli vaikuttanut jokseenkin paljon heidän sijoittumiseensa työelämässä. Eniten tämä oli koskenut niitä, jotka työskentelivät julkisella sektorilla tai erilaisissa neuvontatehtävissä. Moni haastateltavista mainitsi myös, että oma kiinnostuneisuus ja harrastuksen kohteet olivat vaikuttaneet paljon. Eräs totesi, että nimenomaan ensimmäisellä työpaikalla oli ollut tärkeä merkitys omalla työuralla ja työelämään sijoittumisessa. Haastateltavat olivat valmistuneet 2004–2020 aikavälillä. Suurin osa mainitsi suorittaneensa yhden yliopistotutkinnon, mutta eräs oli suorittanut MML-, MMT- ja FM-tutkinnot.

Noin puolet haastateltavista kertoi heidän nykyisen työpaikkansa vastaavan sellaista työtä, jota he opiskeluaikana odottivat tekevänsä tulevaisuudessa. Puolet taas oli sitä mieltä, että tämänhetkinen työpaikka ei vastaa ollenkaan opiskeluajan odotuksia. Kaikki haastateltavat kertoivat työskennelleensä jo opintojen aikana. Osa oli ollut kesät töissä, osa työskenteli myös lukukausien aikana, ja yksi haastateltavista ryhtyi maatalousyrittäjäksi jo kaksi vuotta ennen valmistumistaan.

Työelämän odotukset ovat kaikkien haastateltavien mielestä nykyään kovia. Vastavalmistuneelta odotetaan osaamista ja näkemystä nykyaikaisesta maataloudesta, ja vaatimukset etenkin bisnesalalla ovat melko suuria. Työmarkkinoilla kilpailu on kovaa ja tehokkuusvaatimukset kasvavat. Osa haastateltavista koki, että yliopisto-opinnot antoivat valmiuden tutkimustyöhön, ja opintojen aikana sai hyvän katsauksen eri osa-alueilta. Kuitenkin moni korosti sitä, että oppiminen ei lopu opiskelujen loputtua, vaan jatkuu läpi elämän. Uusia asioita ja haasteita tulee vastaan työelämässä, ja siihen onkin hyvä varautua avoimin mielin. Vastauksissa korostui myös talouspuolen osaamisen hyödyllisyys. Monet kokivat maatalousekonomian ja kirjanpidon olevan hyödyllisiä osa-alueita myöhemmässä työelämässä. Toisaalta esiin nousivat verkostoitumisen ja tiedon hankinnan sekä viestintä- ja IT-taitojen tarpeellisuus.

Osa haastateltavista toivoi opiskelleensa enemmän kieliä tai lähteneensä vaihtoon. Muutama haastateltavista kaipaili sitä, että olisi suorittanut lisäksi metsätieteiden ja liiketalouden opintoja. Yksi haastateltavista olisi puolestaan toivonut mahdollisuutta tutustua ruokintasuunnitelmaan.  Vain muutama haastateltavista toivoi, että olisi opiskellut vähemmän. Saimme hyvän muistutuksen siitä, että myös työelämässä on mahdollisuus opiskella lisää.

Pääsääntöisesti haastateltavat kokivat yliopisto-opinnot hyödyllisiksi. Yliopistotutkinto mahdollistaa urakehityksen ammattikorkeakoulua paremmin, mutta jos haluaa enemmän käytännön tietoa, AMK-opinnot ovat ehkä parempi vaihtoehto. Kaikki haastateltavat kokivat nykyisen työnsä mielekkääksi.

Kysyttäessä vinkkejä opiskeluun haastateltavat kertoivat, että opiskelijoiden kannattaa panostaa verkostoitumiseen, pyrkiä harjoitteluun ulkomaille ja oppia myös olemaan tehokas opiskelija sekä opiskella laajasti eri asioita.

MITÄ ALUMNI TEKISI ERI TAVALLA OPISKELUAIKANA?

Kirjoittajat: Anna Kaarakainen, Elias Heliander, Hanna Puntila, Minka Alanko ja Tiina-Maria Tasanen

Haastattelimme kahta agroteknologian, kahta kotieläintieteen ja yhtä maatalousekonomian alumnia. Tällä hetkellä he työskentelevät mm. tutkijoina, kehityspäällikköinä, opettajina ja yritysasiantuntijoina.

Opiskeluajat alumnien välillä vaihtelivat, ja osa alumneista olisi halunnut valmistua nopeammalla aikataululla, toiset hitaammin. Vaikka jälkikäteen ajateltuna opiskeluaikaa olisi voinut joko lyhentää tai pidentää, ei kukaan alumni ole jäänyt sitä murehtimaan. Kaikki ovat opintoja vastaavalla alalla, mutta eivät välttämättä sellaisessa työpaikassa, jossa kuvittelivat opiskeluaikana työskentelevänsä. Kuitenkin kaikki ovat tyytyväisiä omaan työpaikkaansa.

Kurssivalinnat ovat mietityttäneet jälkikäteen jonkin verran. Ekonomiaa ja kieliä olisi voinut opiskella enemmän, mikäli tulevaisuus olisi ollut tiedossa opiskeluaikana, mutta suurempiin linjoihin alumnit ovat olleet tyytyväisiä.

Osa on työskennellyt jo opintojen aikana, mutta työt ovat painottuneet pääasiassa viikonloppuihin ja loma-aikoihin. Oman alan työt ovat painottuneet voimakkaammin vasta opintojen loppuvaiheeseen.

Opiskeluaikana muodostuneet verkostot ovat osoittautuneet tärkeiksi ja hyödyllisiksi myös työelämässä, sillä monet opiskeluaikaiset tuttavuudet tulevat vastaan myös työelämässä eri yhteyksissä.

Osa alumnihaastateltavistamme oli ollut hyvinkin ahkerasti mukana opiskelijajärjestötoiminnassa, kun taas osalla osallistuminen oli vähäistä. Ahkerasti mukana toiminnassa olleet suosittelevat toimintaan osallistumista, sillä ne ovat hyviä paikkoja verkostoitua ja auttavat työelämässä. Alumnit, jotka osallistuivat opiskelijajärjestötoimintaan vain vähän, osallistuisivat nyt paljon enemmän, jos voisivat valita.

Kuva: Anna Kaarakainen