Maataloustieteiden kandiohjelman työelämähaastattelut (MAAT-004)

Kirjoittajat: Aleksi Kukkeenmäki, Anni Penttilä, Sampo Kankfelt, Eetu Ikäheimonen, Vikke Schildt, Moona Luoma

Asiat, jotka tuntuvat nyt arkisilta, saattavat olla hyvin merkityksellisiä tulevaisuudessa. Elämän alkuvaiheessa ja erityisesti opiskeluaikana luodut kontaktit kantavat monesti elämässä eteenpäin. Muodostuneista verkostoista saattaa olla hyötyä esimerkiksi työuralla ja myöhemmässä järjestö- ja puoluetoiminnassa. Vaihtoehtoisesti opiskeluajan tuttavuuksista saattaa muodostua oma aviokumppani ja lapsiesi isä tai äiti. Verkostojen merkitystä kartoittaaksemme haastattelimme Helsingin yliopiston maataloustieteiden koulutusohjelmasta valmistuneita. Tulokseksi saimme paljon yhdistäviä tekijöitä ja lämpimiä muistoja opiskeluajoista ja niiden vaikutuksesta myöhempään elämään.

Miten haastateltavat olivat päätyneet maataloustieteisiin ja mihin toimintaan siellä liittyneet mukaan

Monet sampsalaiset ovat henkeen ja vereen maalaisia, ja se myös näkyi alumnien historiassa. Suurin osa meidän haastateltavistamme oli kotoisin maaseudun rauhasta, ja tilataustaa oli melkein kaikilla. Viikki ei ehkä ollut ensimmäinen ajatus, kun alettiin suunnitella opintoja, mutta omat sukujuuret ohjasivat monilla maataloustieteitä kohti. Vaikka muutama poikkeus joukosta löytyi, niin mielenkiinto ohjasi kaikkia samaan suuntaan. Järjestötoiminta oli lähellä kaikkien haastateltujen sydäntä. Alumnien joukosta löytyi niin entisiä järjestösihteereitä kuin myös Sampsa-lehden entinen päätoimittaja.

Mihin urapolku on johtanut ja minkälaisten vaiheiden kautta

Kun lähes kaikki haastattelemamme alumnit olivat maalta kotoisin, heillä on tilataustan vuoksi ollut paljon kiinnostusta maatalouden ja maaseudun asioihin, jotka ovat johdattaneet heitä työurillaan. Maataloustieteiden opiskelijoille tyypillisesti työurien ensimmäiset harjoittelu- ja työpaikat ovat olleet vahvasti kytköksissä maatalouteen, kuten lomitukseen, tutkimustilan töihin, maatalouskauppaan ja kotitilan jatkamiseen. Myöhemmin alumnit ovat jakautuneet useille eri aloille ja eri työtehtäviin maatalouden, puutarhatalouden, maatalouskaupan ja neuvonnan tehtäviin. Haastateltavien urapolkuihin liittyi myös paljolti eri alumnien työurien pituus: osalla työuraa oli takana lähes viisi vuosikymmentä, osalla työura on vasta alkutaipaleella.

Miten alumnit ovat hyödyntäneet verkostoja ja muita opiskeluaikana oppimiaan asioita

Kaikki haastattelemamme alumnit ovat enemmän tai vähemmän yhteydessä vanhoihin opiskelukavereihinsa ja kollegoihinsa. Verkostoja on syntynyt jo opiskeluaikoina järjestötoiminnasta, ja verkoston laajentuminen jatkuu läpi työelämän. Erityisen hyödyllisinä verkostoina on koettu opiskelukaverit ja työelämän yhteistyökumppanit. Kysyimme myös kandidaatin- ja maisterintutkielmien hyödyllisyydestä verkostojen luomisessa, ja saimme hyvin yksimielisen vastauksen: kandia ja gradua ei koettu erityisen hyödylliseksi yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Verkostot sen sijaan ovat haastateltavien mukaan tärkeitä ja auttavat selviytymään työelämässä: on kiva soittaa eri alan yrityksiin, kun on joku tuttu vastassa.

Miten nämä verkostot näkyvät tulevaisuudessakin

”Monia ystävyyssuhteita läpi elämän”: verkostoituminen on ollut täydentävä ja olennainen osa opiskeluaikoja, mikä on myös toiminut kantavana voimana työelämässä ja eläkkeellä. Haastattelimme useita maatalouden parissa toimivia alansa rautaisia ammattilaisia. Heistä muodostamamme yhteisen näkökulman perusteella teemme johtopäätöksen opiskeluajan verkostojen vahvasta ja tärkeästä roolista niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Ihmiset on luotu toisiaan varten, ja syntyneet suhteet ovat epäilemättä rikkaus, jota kannattaa vaalia!

Kirjoittajat: ryhmän 13 jäsenet

Haastattelimme muutamaa maa- ja metsätaloustieteellisen tiedekunnan alumnia. Tässä blogikirjoituksessa avaamme hieman heidän mietteitään urasuunnittelusta, sen toteutumisesta ja työtyytyväisyydestä.

Kannattaako urasuunnittelu?

Opiskelujen aikana painotetaan usein uran suunnittelua, mutta kaikki alumnit eivät kuitenkaan olleet pohtineet uraansa tarkasti etukäteen. Kovin tarkkoja suunnitelmia ei välttämättä kannata tehdä, vaan mennä tarjoutuvien tilaisuuksien mukaan. Työuralle mahtuu monenlaisia vaiheita, ja mahdollisuuksiin kannattaa suhtautua avoimesti. Kiinnostuksen kohteet saattavat myös vaihtua elämän varrella. Esimerkiksi työpaikan vaihtoa kannattaa miettiä, jos oma työ ei tunnu hyvältä. Myöskään uudelleenkouluttautumista ei kannata pelätä, sillä se voi avata paljon uusia mahdollisuuksia.

Kiinnostuksen kohteet voivat muuttua

Ideat ja kiinnostuksen kohteet myös kehittyvät ja muovautuvat ajan myötä. Uran alkupuolella suunnitelmat saattavat olla hieman erilaisia, mutta kymmenen vuoden päästä tavoitteet ja suunnitelmat voivat olla toisenlaiset. Eräs haastatelluista alumneista koki saavuttaneensa tavoitteet hieman odotettua paremmin, ja tämän myötä työtyytyväisyys on saavutettu.

Yksittäisillä opiskeluaikaisilla valinnoilla, kuten kurssivalinnoilla, ei ole juurikaan merkitystä, vaan tärkeämpää on saavuttaa perusymmärrys siitä, mistä tietoa löytää ja miten siihen tulee suhtautua. Etukäteen ei myöskään voi tietää, mistä tiedosta voi olla tulevaisuudessa hyötyä, joten myös yleissivistys on tärkeää. Yksittäistä kurssia tai tietoa tärkeämpää ovat olleet tutkimusaiheistaan innostuneet ihmiset, jotka saavat myös muut innostumaan alastaan.

Ole avoin haasteille, verkostoidu

Opiskeluaikana kannattaa ottaa monenlaisia töitä vastaan ja olla mahdollisimman avoin uusille haasteille. Muun muassa gradun kirjoittamisen ja yliopiston maatalousharjoittelun aikana saadut kontaktit ovat olleet alumneille tärkeitä. Vaikka opiskeluaikainen verkostoituminen on tärkeää, ei sekään ole kaikki kaikessa. Myös työelämän aikana ehtii rakentamaan verkostojaan.

Työtyytyväisyys – onko sitä?

Haastattelemamme alumnit olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Eräs alumni kertoi saavuttaneensa työtyytyväisyyden tavoitteissa onnistumisen myötä. Työtyytyväisyyttä voi olla myös se, että saa tehdä itselle mielenkiintoisia asioita ja oppia joka päivä jotain uutta. Mielenkiintoinen työpaikka löytyy vain kokeilemalla, ja uran varrelle mahtuu myös vähemmän omalta tuntuvia työtehtäviä.

Kirjoittajat: Heini Mämmi, Paula-Maija Suominen, Veera Löytty, Venla Hämäläinen ja Ville Kauppinen

Viikin agronomikoulutus tuo hyvän osaamispohjan työelämään moninaisella kurssitarjonnallaan. Agronomikoulutuksen käyneet alumnit vastasivat heidän oman opintosuuntansa kurssien olleen erityisen tärkeitä omaa työtehtäväänsä ajatellen, ja kaikki yleishyödyllinen tieto on vienyt aina osaamista eteenpäin. Myös jotkut spesifit taidot, kuten laboratoriotyöskentely ja ohjelmistojen käyttö, ovat tulleet työelämässä tarpeeseen, vaikka niiden käyttötaidon on oppinut tavallaan muun opiskelun ohella. Kaikki opinnot eivät kuitenkaan välttämättä ole olleet mieluisia opiskella. Lainaten yhtä haastateltavaa alumniamme: ”Opiskeluaikoina opitut asiat voi oikeastaan jakaa kolmeen osaan:

1. 1. Kurssilla opitut tiedot
   2. Kurssilla kärsimällä opitut taidot
   3. Opiskelijaelämässä saadut kontaktit ja taidot

Kurssilla joutuu kärsimään kaikenlaisia ryhmätöitä, esitelmien kasaamisia, esiintymisiä ja tiedon hankintaa. Niitä kun tekee tarpeeksi, niin hommaan turtuu ja laatu paranee. Tiedon hankintataidot ja terve kritiikki on se, mikä erottaa Viikin käyneen maataloustieteilijän muista alan ihmisistä. Nuorella työntekijällä on se etu, että jossain vaiheessa opiskelijakavereista tulee työkavereita. Siihen lisäksi, kun tuntee vielä yliopiston, kaikkien harjoittelupaikkojensa sekä yritysvierailukohteittensa ihmisiä, niin verkostot ovat jo varsin laajat.”

Alumnien mielestä opiskelujen aikana kannattaa valita mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kursseja. Kursseja kannattaa erityisesti valita oman mielenkiinnon mukaan eikä vain tarvittavien opintopisteiden vuoksi. Yliopistolla on kuitenkin laaja valikoima erilaisia kursseja, joten kannattaa valita niitä myös oman tieteenalan ulkopuolelta. Luennoilta saatu tieto on tärkeässä asemassa, sillä suomenkielistä materiaalia ei aina ole saatavilla, eikä kaikki englanninkielinen tieto sovellu täällä käytäntöön. Yksittäisistä aihealueista alumnit mainitsivat tärkeiksi maaperätieteen sekä projektikurssin, josta on ollut hyötyä myös CV:ssä.

Oman alan töitä on löytynyt hyvin valmistumisen jälkeen, mutta työn perässä saattaa joutua muuttamaan tai käymään monissa haastatteluissa. Osa työpaikoista on vaatinut paljon kokemusta tai virkoihin on valittu agronomeja, jotka ovat alun perin maalta kotoisin.

Työpaikka on voinut aueta myös harjoittelun kautta tai isommasta firmasta toimimalla ensin pienemmällä nimikkeellä, josta on voinut sitten edetä. Valmistumisen jälkeen on voinut olla mahdollisuus jatkaa tutkimusryhmässä kirjoittaen samalla väitöskirjaa. Kaikkia työpaikkoja tulisi vain rohkeasti hakea ja ottaa vastaan määräaikaisia töitä, koska vakituisia työpaikkoja voi olla hankalampi saada.

Noin puolet haastatelluista alumneista on löytänyt nykyisen työpaikkansa avoimen haun kautta, toinen puoli haastatelluista jäi työskentelemään harjoittelupaikkaansa tai siihen tutkimusryhmään, jossa teki gradunsa. Kaikki haastateltavat painottivat verkostoitumisen roolia työpaikan löytämisessä: harjoittelujen ja muiden opiskeluaikaisten verkostojen katsottiin olevan hyödyksi ensimmäisten työpaikkojen saamisessa, ja työsuhteiden aikana luotujen verkostojen katsottiin auttavan työuralla eteenpäin.

Alumnien vinkkeinä opiskelijalle olivat, että kannattaa hyödyntää opintotarjontaa mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Moni koki hyötyneensä siitä, että on opiskellut muitakin kuin vain oman opintoaineen kursseja, jotta saa mahdollisimman laajan osaamisen. He myös korostivat tutustumista mahdollisimman moniin ihmisiin opiskelun ohella, koska ovat kokeneet, että suhteista on paljon hyötyä myöhemmin niin työpaikan saannissa kuin muutenkin työelämässä.

 

 

Kirjoittajat: Anton Koso, Henriikka Lemmelä, Laura Mustakallio, Mauri Yli-Liipola ja Tuomas Uusi-Laitila

Agronomikoulutus Viikissä avaa mahdollisuuksia monenlaisiin tehtäviin tulevaisuudessa. Koulun alumnit kertoivat koulutusta arvostettavan työelämässä, mutta ilmaisivat selkeästi, että valmistumiseenkin on tarpeen valmistautua. Moni kommentoi omia opintojaan toivoen mahdollisuutta opiskella enemmän taloustieteitä. Niiden ymmärtäminen on olennaista johtajaviroille, joissa myös toiminnan taloudellinen vastuu on toimitusjohtajalla. Omiin opintoihin laaja-alaisesti sisällytetyt opinnot auttaisivat parhaiten agronomia monipuolisten työelämämahdollisuuksien maailmassa. Verkostoitumisesta ei kuitenkaan tarvitse ottaa paineita. Opintojen ohessa pakostakin tutustuu muihin opiskelijoihin esimerkiksi ryhmätöiden merkeissä. Paras on, kun jokainen löytää oman määrän, miten paljon on hyvä verkostoitua. Työpaikan saaminen on kiinni osaamisesta ja omasta asenteesta eikä siitä, tunteeko haastattelijan jo entuudestaan. Verkostoituminen on prosessi, joka jatkuu myös työelämässä.

Kaikkia tietoja ja taitoja työelämään ei saa opinnoista, ja siitä ei pidä stressata. Työpaikkoja on miltei yhtä paljon kuin agronomeja, jolloin kaikkien taitojen hallitseminen on mahdotonta. Työ tekijäänsä opettaa, ja työ muotoutuu tekijänsä näköiseksi. Vaikka perehdytys työhön jäisi vähäiseksi, työyhteisö on usein hyvähenkinen. Työyhteisöstä saa tukea, kunhan muistaa pyytää apua. Toisaalta tyhjiin saappaisiin hyppäämisen voi kokea positiivisena, sillä silloin saa luoda jotain aivan uutta ja tehdä työtä itselle sopivalla tavalla. Haastateltavat alumnit painottivat, että agronomin koulutus antaa hyvän pohjan työelämään, ja loput opettaa itse työ.

Skribenter: Lucas Lindelöf, Martin Enell, Iida Pyykkönen, Elin Enholm och Gustav Nyholm

Det gemensamma temat i våra alumnintervjuer har varit att undersöka agronomens framtid och samtidigt jämföra den med hur situationen såg ut tidigare. Våra frågor har handlat om utsikterna inom branschen då alumnerna kom in i arbetslivet, hur de tror att arbetsutsikterna ser ut i framtiden och hur vi som studerande kan förbättra våra egna odds inför det kommande arbetslivet. De tillfrågade alumnerna gav lite olika svar eftersom de kommit ut på arbetsmarknaden vid olika tidpunkter. Deras arbetssituationer och intresseområden varierade också.

Den allmänna bilden hos de intervjuade var att det var relativt enkelt att få jobb då de kom ut på arbetsmarknaden. Vissa påpekade dock att arbetssökandet var lite mer utmanande, speciellt i glesbebyggda områden där arbetsplatserna är färre. Samtliga tror att det kommer vara svårare att få jobb i framtiden. Motiveringarna bland de tillfrågade varierade – en teori var att agronomer särskilt inom ekonomisektorn minskar, eftersom de lätt kan ersättas av tradenomer eller ekonomer. Med tanke på den rådande klimatdebattens anklagelser mot köttproduktionen förutspåddes även ett minskat behov av husdjursvetare till följd av en eventuell minskning i mängden produktionsdjur. Trots den dystra prognosen lyftes också en del möjligheter upp, till exempel det utökade globala samarbetets möjliga upphov till nya arbetsplatser och bredare forskningsresultat.

För att lättare få jobb i framtiden rekommenderar alumnerna naturligtvis att man under studietiden bygger upp goda nätverk, både inom det egna studieområdet men även tvärvetenskapligt. Ett annat gott råd var att skaffa arbetserfarenhet under studietiden, framförallt inom det egna ämnesområdet samt att göra praktik på olika ställen. Att tänka i helheter och följa med i branschens aktuella diskussioner konstaterades också vara viktigt. Även språkstudier rekommenderades, framförallt om man i framtiden vill jobba inom internationella organisationer eller företag.

Kirjoittajat: Ville Lukkarila, Nelli Pitkänen, Jussi Väätäinen ja Saku Juvonen

Mikäli vaikuttaminen ja valta kiehtovat, saatat olla oikealla alalla

Maataloustieteen kandiopiskelijoiden ryhmä lähestyi alamme suurimpia johtajia haastattelun merkeissä, aiheena yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot alalla ja opiskeluaikana.

Haastattelemamme neljä alumnia edusti alan etujärjestöjen ja päätäntäelinten  korkeinta johtoa; mukaan lukeutui myös Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava, joka puolestaan käyttää valtaansa opetuksellisin keinoin.

Vaikuttamisen merkitys

Muuttuva maailma tuo mukanaan uusia tuulia myös maatalouden saralle.
Kuluttajakenttä ja politiikka ovat pirstaloituneet aatteellisiin ryhmiin, joissa jokainen uskoo omien toimiensa oikeellisuuteen. Vaikuttaminen on siirtynyt verkkoon, jossa jokainen saa itselleen räätälöityä, uskomuksiaan ja ajatuksiaan tukevaa materiaalia.

Mikä onkaan perinteisen vaikuttamisen merkitys tänä päivänä?

Valppaiden mestariemme suusta kuultuna merkitys on suuri ja vain kasvaa. Maatalousala on jälleen murroksessa, niin ilmastonmuutoksesta kuin arvomaailmojen kehityksestä johtuen.

Alan kehittäminen vaatii suuria linjavetoja lainsäädännöllisellä tasolla, muutosten toimeenpano edellyttää neuvontaa käytännön toimista, ja muutoksiin varautuminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat vahvasti sidoksissa tutkimukseen. Maatalouspolitiikkaan ja ekonomiaan suuntautuville opiskelijoille verkostoitumisen tärkeys korostuu, sillä vastavalmistunut markkina-agraari voikin jo ilmoittautua suoraan viestintätoimiston lobbaajalistalle.

Vallan kahvaan kiinni?

Vaikutusvallan ja kuulijakunnan jakautuessa on hyvä pohtia, miten valtaa pääsisi itse kukin käyttämään. Maatalousopiskelijoille tähän on helppo vastaus: Sampsan toiminta kehittää, ja 4/4 alumnia suosittelee ensisijaisesti opiskelijajärjestön kautta vaikuttamista, josta onkin luontevaa ponnistaa suuremmille kentille tulevaisuudessa.

Suomen rajatkaan eivät tule vastaan, EU:n sisällä virkamiehiä ja -naisia tarvitaan jatkuvasti lisää, kun uudet tuulet tuovat mukanaan lisää byrokratiaa. Nokkela opiskelija näkee tässä hyvän sauman erikoistua maatalouspolitiikan osaajaksi ja siten jakaa viisauttaan valtaistuimelta käsin.

Verkostot ja opiskelijapiirit

Tavallisen kansalaisen vieraantuessa tieteellisestä totuudesta voikin olla helpompaa keskustella omiensa joukossa. Viisaat alumnit muistuttavat meitä yhteistyön merkityksestä, korostaen poikkitieteellistä osaamista. Eikä pelkällä pänttäämisellä pärjää, vaan kriittisyys tietoa ja vaikuttamisyrityksiä kohtaan kulkee käsi kädessä asiantuntijuuden kanssa. Uutta pitää oppia ja omaksua, mutta kaikkea ei sovi uskoa. Luennoilla ei kuulemma myöskään kannata käydä liikaa, vaan rohkeasti nukkua pitkään, mikäli verkostoituminen C-talon alakerrassa on venähtänyt auringonnousuun asti.

maaTALOUS

Bisnestähän tässä tehdään, niin on hyvä muistaa rahan merkitys. Jos talousteorioiden opiskelu tuntuu raskaalta, kannattaa vähintäänkin tutustua Viikin ekonomisteihin, niin voi aina kilauttaa kaverille tiukan paikan tullessa. Eli vahva suositus on omaksua edes peruskäsitteet taloudesta, vaikka intohimon ajamana silmissä siintäisivät vain lehmät, lampaat, perunat ja musta multa.

Kirjoittajat: Juho Kyöstilä, Kalle Koivunen, Paula Heiskanen ja Sonja Markkanen

Kuinka opinnot vastaavat työnkuvaa? Millainen oli polku nykyiseen ammattiin? Haastattelimme kolmea maataloustieteiden asiantuntijaa sekä kasvibiologia selvittääksemme mahdollisia uravaihtoehtoja ja sitä, kuinka opinnot niihin vaikuttivat. Meidän kirjoittajaryhmämme muodostuu neljästä eri opintosuunnan (moduulin) opiskelijasta, jotka ovat päätyneet Viikkiin opiskelemaan eri lähtökohdista; olit siis maajussinpoika maakunnasta tai paljasjalkainen stadilainen, Viikki toivottaa sinut tervetulleeksi!

Maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan hakeudutaan eri syistä: yhdellä on tavoitteena sukutilan jatkaminen, toista kiinnostaa puhtaan kotimaisen ruoan tuottaminen ja sen sopeuttaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin, kolmas voi kokea eläinten tai tekniikan olevan lähellä sydäntään.

Tilataustaisilla alumneillamme oli huomattavasti selvemmät tulevaisuuden työnäkymät kuin muista taustoista saapuvilla. Alumnit pitivät tilataustaa hyvänä pohjana opiskeluun, ja yleisesti kotitila työllistääkin useita valmistuneita agronomeja. Tilatausta ei kuitenkaan ole ehto agronomiksi opiskeluun. Muista taustoista tulleilla alumneilla olikin tilataustaisia avoimemmat tulevaisuudennäkymät, eivätkä he luoneet liikaa paineita tulevaisuudelle, vaan luottivat mieleisen työn löytymiseen.

Kaikki haastateltavamme painottavat verkostoitumisen tärkeyttä. Se voi merkittävästi auttaa työuran aukenemista, ja myöhemmin esimerkiksi yhteistyökumppaneiden löytäminen on paljon helpompaa, kun on tuttu ihminen vastassa. Joskus matkassa voi olla myös ripaus tuuria tai sattumaa, tuleva työpaikka voi yllättäen poiketa paljonkin suunnitellusta. Alumnit painottivat myös maatalousharjoittelun suorittamista ulkomailla; maatalous on maailmalla hyvin erilaista kuin kotimaassa, joten harjoittelusta voi tarttua monta uutta ideaa ja kokemusta mukaan Suomeen.

Suoritettuasi maatalous-metsätieteiden maisterin tutkinnon olet saanut kattavan koulutuksen, jonka avulla voit työllistyä vaikkapa maatalousyrittäjäksi, ruokinnansuunnittelijaksi tai moneen muuhun ammattiin! Itselleen kannattaa keksiä oma juttu, jolla erottua työnhaussa muiden agronomien joukosta, esimerkiksi aktiivinen ainejärjestötoiminta. Haastateltavamme ovat kaikki päätyneet miellyttävään työhön ja kokevat opintojen antaneen riittävät eväät työnkuvaa varten. Ainoana poikkeuksena oli yliopisto-opettaja, joka aikoo hankkia lisää pedagogista koulutusta opetuksensa tueksi ja parantamiseksi.

İViva La Viikki! Tule kokemaan tajuntasi räjäyttävä opiskelukokemus yhdessä meidän kanssamme!

Kirjoittajat: Pia Peltonen, Alexia Mikkola, Otto Erälinna ja Iisakki Kulhua

Moni opiskelija pyörittää mielessään yhtä tiettyä kysymystä useasti opintojen aikana – minne työllistyn ja mikä minusta tulee isona? Joku voi heti opintojen alussa tietää tarkalleen mitä haluaa, toisella voi mieli muuttua opintojen edetessä, ja joku ei välttämättä tiedä vielä valmistuttuaankaan. Neljä agronomin alkua päätti haastatella neljää alumnia heidän urahaaveistaan ja niiden toteutumisesta.

On OK olla tietämättä

Haastatelluilla oli hyvin erilaiset urapolut: joku oli saavuttanut mitä halusikin, jollain oli alkuperäinen haave kariutunut kokonaan ja yksi teki vielä töitä oman haaveensa eteen. Mukaan mahtui myös alumni, joka ei valmistuttuaankaan tiennyt mitä haluaisi tehdä eikä tarkasti osaa kertoa sitä vieläkään. Tästä teimme yhteenvedon: opintojen aikana on OK olla tietämättä omaa urahaavettaan yksityiskohtaisen tarkasti. Tärkeämpää on seurata omia mielenkiinnon kohteitaan ja luoda kontakteja sellaisiin työnantajiin, jotka vastaavat omaa mielenkiinnon kohdetta. Oma urahaave voi ja todennäköisesti tarkentuu työelämän myötä. Koimme lohduttavaksi myös sen, että omaan työhönsä ja urapolkuunsa voi olla tyytyväinen, vaikka alkuperäinen uratoive kariutuisikin.

Ikuinen oppiminen pätee vieläkin

Alumneilta tiedusteltiin heidän kokemuksiaan lisäkouluttautumisesta ja kaikki neljä olivat osallistuneet sellaiseen: osa omasta aloitteestaan, osa työnantajan toimesta. Lisäkoulutukset koettiin hyödylliseksi ja osan mielestä jopa välttämättömiksi omalla uralla etenemiseksi. Myös työnantajat ovat nähneet lisäkouluttautumisen positiivisena asiana ja ovat suostuneet kustantamaan työntekijän oma-aloitteisiakin lisäkoulutuksia. Näin ollen opintojen aikana saatu kehotus ylläpitää omaa osaamista työelämässäkin pätee edelleen.

Alumnien vinkit opintojen ajalle

Alumnit kehottivat urahaaveensa tietäviä olemaan maltillisia, sillä toiveet täyttävä työnkuva ei välttämättä tule eteen heti. Tärkeisiin kursseihin kannattaa panostaa ja opintoja lukea sopivassa määriin laajasti, jotta opinnoista jää takataskuun ’’suunnitelma B’’, mikäli oma urahaave ei toteudu tai se ei olekaan mielekäs. Ole avoin, sillä urahaaveet voivat aina muuttua. Ole aito ja utelias, pidä annetut lupaukset sekä panosta esiintymis- ja puhetaitojen kehittämiseen. Seuraa alasi trendejä ja verkostoidu: faktat purevat ihmisiin parhaiten ja oma vuosikurssisi on verkostosi ydin, josta on hyvä lähteä laajentamaan. Alumnit kannustavat myös niitä opiskelijoita, jotka eivät ole vielä varmoja omasta urahaaveestaan, yrittämään rohkeasti ja hakemaan kesätyöpaikkoja erilaisista yrityksistä lisäkokemuksen kartuttamiseksi – josko sieltä löytyisi oman urapolun alku.

Kirjoittajat: Mikael Karhula, Joni Vihavainen, Esa-Matti Välimaa, Jaakko Ilkka ja Suvi Kaskela

Maatalousala osana ratkaisua ilmastonmuutoksen haasteissa

Vaikka maatalouden haasteet nousevatkin usein keskustelussa esille, on maataloudella myös ratkaisevan tärkeä rooli tulevaisuuden kestävän ruoantuotannon ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen suhteen. Maatalousalan monipuolinen koulutus tarjoaa työkaluja globaalien ongelmien ratkaisuun, ja meillä alan ammattilaisina on mahdollisuus osaltamme osallistua kestävän tulevaisuuden luomiseen.

Kuinka siis ottaa kaikki irti opiskeluista?

Vaikka Viikistä saakin hyvät valmiudet työelämään, jokaisessa työpaikassa joutuu opiskelemaan lisää; työelämän sanotaan olevan jatkuvaa oppimista. Maatalousopintojen lisäksi taloustieteiden, yrittäjyysopintojen ja oikeustieteiden opiskelusta on koettu olevan hyötyä työelämässä. Varsinkin talouden parissa työskentelevät kokivat oikeustieteen opiskelun tärkeäksi. Opiskeluiden tärkein puoli on ollut se, että niistä on saanut hyvän viitekehyksen ja ajatusmalleja haasteiden ratkaisemiseen. Ja koska verkostoituminen on tärkeää, kannattaa jo opiskeluaikana osallistua aktiivisesti esimerkiksi oman ainejärjestön tapahtumiin. Verkostoaan on hyvä kasvattaa työharjoitteluista ja kesätöistä saaduilla kontakteilla. Koulun kautta tapahtuva harrastustoiminta tuo varmasti myös lisää kontakteja. Kaikesta tästä voi olla arvaamattoman paljon hyötyä tulevaisuudessa.

Mieti urapolkuasi

Usein ensimmäinen työpaikka määrittää uran suunnan. Kannattaa siis jo opiskeluaikana tutustua potentiaalisiin työnantajiin ja pohtia, mitä haluaa valmistumisen jälkeen tehdä. Kun mietit tulevaa urapolkuasi jo opiskeluaikana, voit paremmin kerryttää tarvittavaa osaamista ja siirtymä työelämään sujuu vaivattomammin.

Kirjoittajat: Lauri Arkkola, Maiju Kurtti, Marikki Lammi ja Jasmin Lehti 

Maataloustieteen opiskelijoina halusimme kuulla opintojen hyödyistä ja työelämään siirtymisestä jo valmistuneilta agronomeilta. Blogikirjoitusta varten haastattelimme neljää vastavalmistunutta maatalousalan osaajaa, jotka tällä hetkellä työskentelevät kasvinsuojelututkijana, eläinten hyvinvointiasiantuntijana, kasvintuotannon asiantuntijana ja freelancer-toimittajana. Saimme mielenkiintoisia ja hyödyllisiä vastauksia, joissa esille nousivat muun muassa maatalousharjoittelun hyödyllisyys, talouspuolen osaamisen tärkeys ja työkokemuksen kerryttäminen monipuolisesti erilaisista työpaikoista.

Monet maataloustieteisiin hakevat ovat siinä mielessä poikkeuksellisessa asemassa, että usealta löytyy jo käytännön kokemusta maataloudesta tilataustan kautta. Meidän haastateltavistamme kuitenkin vain yksi oli kotoisin maatilalta, joten tilataustattomuus ei ole este maataloustieteiden opinnoille. Usealle opiskelijalle kandiopintoihin kuuluva maatalousharjoittelu on ensimmäinen kosketus käytännön maatalouteen. Tilataustan puuttumisesta ei koettu olevan mitään haittaa, vaan joissain tapauksissa jopa hyötyä. Tilataustattomat haastateltavamme kokivat, että heillä ei ollut ennakkokäsityksiä toimintatavoista, ja harjoittelusta sai paljon hyödyllistä kokemusta. Toisaalta tilataustallisen alumnimme mielestä kotitilalla opitun käytännön kokemuksen ja rutiinien päälle oli helppo rakentaa uutta tietoa.

Maataloustieteissä kurssit ovat usein hyvin teoriapainotteisia, ja alumnit toivat esille, että kursseilla opittuja asioita olisi ollut kiva päästä harjoittelemaan käytännössä. Yksittäisistä kursseista ei koettu olevan suurta hyötyä, mutta tutkinto kokonaisuudessa antoi hyvät valmiudet työelämään. Alumnimme harmittelivat, etteivät olleet opiskelleet enemmän ekonomian kursseja, koska sen tärkeys on korostunut työelämässä. Toisaalta ennalta ei voi tietää, millaisiin työtehtäviin päätyy tulevaisuudessa, joten kurssivalinnat kannattaa tehdä sen perusteella, mikä oikeasti kiinnostaa. Haastateltavat painottivat, että kaikkea ei voi oppia koulunpenkillä, vaan työelämässä oppiminen jatkuu.

Agronomina on mahdollista työllistyä monipuolisiin työtehtäviin, kuten tutkijaksi, asiantuntijaksi, pankinjohtajaksi, myyntipäälliköksi, toimitusjohtajaksi, maatalousyrittäjäksi tai lehtoriksi. Opintojen aikana kannattaa käyttää hyödyksi mahdollisuudet päästä yritysvierailuille tutustumaan erilaisiin maatalousalan toimijoihin. Tätä kautta voi esimerkiksi tarjoutua mahdollisuus päästä harjoitteluun tai kesätöihin mielenkiintoisiin työpaikkoihin. Kesätöitä kannattaa tehdä monipuolisesti ja hakea erilaisiin työtehtäviin, jotta saa kokemusta itseään kiinnostavista töistä ja työnhakuprosessista.

Alumnien vinkit opintoihin ja työelämään 

Luota omiin kykyihisi ja tiedosta oma arvosi. Ole oma-aloitteinen ja osoita olevasi kiinnostunut työpaikasta. Opettele perustelemaan näkemyksesi ja esimerkiksi työhaastattelutilanteessa se, miksi olet kiinnostunut kyseisestä työpaikasta.