Toisella kerralla pääsimme sukeltamaan syvemmälle teemakarttojen maailmaan, ja harjoittelimme kahden teeman esittämistä samalla kartalla. Tällä tavoin saadaan kartalle enemmän informaatiota ja voidaan paremmin vertaille ilmiöiden suhteita toisiinsa. Tässäkin tavassa on kuitenkin omat kikkansa ja ongelmansa, jotka on hyvä tiedostaa ennen teemojen lätkimistä karttapohjalle. On esimerkiksi mahdollista tehdä kaksi päällekkäistä koropleettikarttaa niin, että toisessa kuvataan luokat värisävyillä ja toisessa pisteillä tai viivoilla. Tällöin on hyvä pitää luokkien määrä mahdollisimman pienenä, jotta kartasta ei tule vaikealukuista.

Harjoituskerran varsinaisena tehtävänä oli valita annetuista väestöä koskevista tilastoista kaksi mieluiten toisiinsa liittyvää teemaa ja esittää ne mahdollisimman siististi kartalla. Itse ongelmoin pitkään sen kanssa, mitkä teemat valitsisin. Harkitsin pitkään rikosten määrän esittämistä graduated-teemakartalla, mutta kohtasin samanlaisia ongelmia kuin Tiia Seeve eli erot olivat monissa maakunnissa liian isoja esitettäväksi tällä tavalla ja lopulta luovuin ajatuksesta. Päädyin sen sijaan tekemään kartan Pohjois-Savon maakunnasta, teemoina yritystoimipaikkojen lukumäärä ja toimialat.

Yritystoimipaikkojen lukumäärää koskevat tilastot sisältävät Tilastokeskuksen datassa kaikki kunnan yritykset, jotka työllistävät yli puoli henkilöä ja joiden liikevaihto ylittää tietyn rajan, joka määritellään vuosittain. Toimialat sisältävät alkutuotannon, jalostuksen, palveluiden ja muiden alojen työpaikat kunnittain. Koska toimialat yhdessä muodostavat 100 % työpaikoista, ne saa mukavasti ja helposti esitettyä piirakkadiagrammilla. Ainoat muutokset MapInfon piirakassa piti tehdä värivalintoihin, jotka ovat default-asetuksilla kirkuvan räikeät ja häiritsevät, eivätkä myöskään kuvasta ilmiöitä kovin hyvin. Vaihdoin siis värit hieman sopivampiin, kuten alkutuotannon värin vihreään ja jalostuksen harmaaseen. Yritystoimipaikat päätin esittää koropleettikarttana piirakoiden alla. Ongelmana on kuitenkin, että koropleettikartassa ei ole kovin järkevää käyttää absoluuttisia lukuarvoja. Suhteutin toimipaikkojen määrän väkilukuun niin, että taulukon arvot kertovat nyt paikkojen määrän per tuhat asukasta. Tarkastin syntyneen aineiston jakauman vielä viime kerralla tutuksi tulleella histogrammi-sivustolla ja tällä kertaa kvantiilijako toimi oikein hyvin, sillä jakauma oli siistin vino.

Pohjois-Savon maakunnan valinta oli oikeastaan puhdasta laiskuutta. Kuten Meri Korhonenkin tehtävää tehdessään huomasi, piirakat eivät aina ole paras ratkaisu teemakarttoihin;

“– miten ympyrä- ja pylväsdiagrammit mahtuvat Uudenmaan pikkuruisiin kuntiin. No, eivät kovin hyvin: ympyrädiagrammit joko peittivät kuntarajat kokonaan alleen tai olivat niin pikkuruisia, ettei niistä saanut tolkkua. Kuvasta oli vaikea saada selkeän näköistä, koska ympyrät olivat aivan vierivieressä.”

Pohjois-Savo puolestaan sopii niihin täydellisesti, sillä kaikki kunnat ovat suhteellisen isoja ja sopivan muotoisia piirakoille. Myös kuntien nimet mahtuivat kaikki siististi kartalle.

Kuva 1. Yritysten määrä suhteutettuna väkilukuun ja toimialojen osuudet kunnittain Pohjois-Savossa

Kun teemat oli päätetty, itse kartan tekeminen oli jo huomattavasti helpompaa kuin edellisellä kerralla. Huomasin myös muiden blogeja ja karttoja tarkastellessani, että layout-ikkunan kehykset on mahdollista tehdä näkymättömiksi, ja pienen googlailun jälkeen onnistuinkin siinä. Lopputulos on ainakin omasta mielestäni paljon aiempaa karttaa siistimpi.

Kartan tulkinnassa laiskuuteni maakunnan valinnassa kostautuikin sitten hieman, sillä tunnustan tietäväni melko vähän Pohjois-Savosta, mikä kieltämättä hankaloittaa alueellisten ilmiöiden ymmärtämistä. Myös hypoteesini kartasta meni melko lailla pieleen, sillä oletin, että Kuopiossa yritysten osuus olisi ollut huomattavasti isompi, onhan kaupungeissa myös enemmän palveluja ja kuten Tilastokeskuksen taulukosta käy ilmi, yrityksiä on ylivoimaisesti eniten juuri palvelualoilla. Toki Kuopiossa on absoluuttisesti eniten yrityksiä, mutta huomattavasti vähemmän suhteessa väkilukuun. Sama tilanne on alueen muissa väkirikkaissa kunnissa, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Iisalmessa.

Mielenkiintoista on myös se, että eniten yrityksiä suhteessa väkilukuun näyttäisi olevan kunnissa, joissa alkutuotannon osuus on melko iso, Maaningan kohdalla jopa 31 %. Yksi syy on mahdollisesti se, että tällaisissa kunnissa on paljon pieniä perheyrityksiä, kuten maatiloja, mikä nostaa tilastoja. Pohjois-Savon liiton sivujen mukaan maa- ja metsätalous ovat erityisen olennaisia alueella, mikä voi myös nostaa alkutuotannon yritysten merkitystä. Sivustolla mainittu teollisuuden merkitys korostuu tosin vain muutamassa kunnassa, kuten Varkaudessa, Leppävirralla ja Vieremässä. Sillä ei näytä olevan yhtä suurta merkitystä yritysten määrään, mikä luultavasti johtuu siitä, että toisin kuin alkutuotannon yritykset, teollisuuden yritykset ovat isompia, joten niitä ei mahdu alueelle yhtä paljon.

lähteet:

Korhonen, M. (2014). Toinen oppitunti: lisää informaatiota kartalle. <https://blogs.helsinki.fi/mtpkorho/2014/01/22/toinen-oppitunti-lisaa-informaatiota-kartalle/> 26.1.2014.

Pohjois-Savon liitto (2014). Elinkeinot. <http://www.pohjois-savo.fi/fi/pohjois-savo/elinkeinot/index.php> 26.1.2014.

Seeve, T. (2014). Kurssikerta 2 osa 1: Tuplateemat. <https://blogs.helsinki.fi/setiseti/2014/01/24/kurssikerta-2-tuplateemat/> 26.1.2014.

Tilastokeskus (2009). Työssäkäyntitilasto.

Tilaskokeskus (2010). Yritysrekisteri.

Tilastokeskus (2011). Katsaus yrityksiin, toimipaikkoihin ja konserneihin. <http://www.stat.fi/til/syr/2011/syr_2011_2012-11-26_kat_001_fi.html> 26.1.2014.

Ensimmäisellä kerralla harjoittelimme MapInfon käyttöä. Ensimmäisen periodin aikana pääsimme jo vähän tutustumaan ohjelmaan, mutta tällä kertaa työskentely ei enää sisältänyt yhtä paljon hiusten repimistä ja toivotonta pään hakkaamistan seinään. Ainakin itse hahmotin jo paremmin mm. workspacen, tablen ja eri karttaikkunoiden tarkoituksen. Ilman opettajaa työskentely toi toki omat haasteensa, mutta muiden kurssikavereiden kanssa tuskastelu auttoi huomattavasti. Osittain myös toisessa periodissa harjoiteltu Corel Draw -ohjelman käyttö helpotti hieman, toisaalta ohjelmien eroja on välillä hankala pitää mielessä, mikä aiheutti välillä turhautumista.

Tunnin alkupuolisko käytettiin erinäisten MapInfon toimintojen harjoitteluun, jotta ohjelma tulisi tutuksi ja luontevaksi käyttää. Harjoiteltiin muun muassa eri tasojen, ikkunoiden ja tietokantojen käsittelyä ja karttakohteiden muokkausta. Tässä huomasi helposti eron paikkatieto-ohjelman ja piirto-ohjelman välillä, sillä Corelilla työskennellessä oli tottunut siihen, että kohteita voi muokata miten haluaa. MapInfossa taas tiedot on sidottu sijaintiin, joten niitä ei voi muokkailla aivan miten sattuu.

Kuva 1. Histogrammi havaintojen jakaumasta

Kurssikerran toinen tehtävä oli koropleettikartan tekeminen. Pohjaksi sai valita joko Helsingin kaupunginosineen tai Suomen kunnat. Tietokannasta sai valita jonkin väestöön liittyvän ilmiön, joka soveltuu koropleettikartalla esitettäväksi. Itse tutkin korkeakoulutettujen osuutta koko Suomen alueella. Karttaa tehdessä tuli huomioida kartan ulkonäön ja luettavuuden lisäksi aineiston luokitteluun. Sitä oli onneksi harjoiteltu jo jonkin verran edellisessä periodissa, mikä helpotti huomattavasti työtä.  Saimme kuitenkin käyttöömme verkosta löytyvän histogrammisivun, joka muodostaa histogrammin käyttäjän antamasta aineistosta. Näin pystyi tarkastelemaan havaintojen jakaumaa, mikä on olennaista luokittelutavan valinnassa. Oma aineistoni oli alkupäästä vinosti jakautunut ja loppupäässä hieman hajanainen, sillä sieltä erottuivat muutama yksittäinen erittäin korkea arvo, kuten kuvasta 1 näkyy. Tämä aiheutti hieman ongelmia luokittelulle, sillä muuten hyvin toimiva kvantiilijako olisi luonut ylimmästä luokasta liian laajan, jolloin korkeimmat koulutuksen keskittymät olisivat hukkuneet täysin. Niinpä muokkasin itse luokkia. Loin kvantiililuokittelulla neljä luokkaa, joista ylimmän jaoin vielä kahtia niin, että ylimpään luokkaan tuli vain muutama havainto, mutta kaikkein korkeimmin koulutetut kunnat korostuivat paremmin. Muokkasin vielä jonkin verran ohjelman ehdottamia värivaihtoehtoja niin, että ylimmän luokan ja muiden luokkien välille tuli selvä ero.

Kuva 2. Korkeasti koulutettujen sijoittuminen Suomessa

Kartta osoittaa selvästi, että korkeasti koulutetut ovat kohdistuneet tietyille alueille, pääasiassa isoihin kaupunkeihin. Isoin keskittymä löytyy pääkaupunkiseudulta ja sen lähikunnista. Samoin kartalta erottuvat muutkin isot kaupungit, kuten Turku ja Tampere. Jos verrataan karttaa yliopistojen sijaintiin Suomessa, huomataan, että korkeasti koulutetut sijoittuvat erityisesti yliopistokaupunkeihin ja niiden lähettyville. Niiden ulkopuolella koulutusaste on melko tasaisen matala. Keskittymistä näkyy myös Etelä- ja Länsi-Suomeen, kun taas erityisesti Itä- ja Keski-Suomessa korkeasti koulutettuja on selvästi vähemmän.