Mapping America on yhdysvaltalainen sivusto, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella erilaisilla teemakartoilla väestölaskennan tuloksia koko maassa “korttelin” tarkkuudella. Palvelussa voi tarkastella esimerkiksi tummaihoisten sijoittumista, vuokrien tasoa tai koulutettujen asuinpaikkoja. Palvelussa ei pääse kuitenkaan kovin yksityiskohtaiseen tietoon, vaan tarkimmillaan kartat näyttävät 25 ihmisen pisteitä.

Vahvuudet:
Palvelu on ilmainen ja kaikille avoin. Tietoa on kattavasti koko maasta ja eri ilmiöistä. Sivusto on melko yksinkertainen ulkoasultaan, mikä tekee siitä helposti lähestyttävän ja ymmärrettävän. Kartat ovat siistejä, mukavan näköisiä ja helppoja tulkita. Lisäksi alueista saa lisätietoa viemällä hiiren niiden päälle.

Heikkoudet:
Tieto ei ole kovin tarkkaa. Sen lisäksi, että tieto ei ole yksityiskohtaista,  pistekartoissa pisteet on jaettu tasaisesti alueille, eikä varsinaisten asujien mukaan. Palvelua ei siis oikein voi käyttää tutkimuksessa tai tietolähteenä. Kartat ovat valmiiksi tehtyjä, joten niillä ei myöskään ole mahdollista tarkastella esimerkiksi useampia ilmiöitä samanaikaisesti. Muutenkin palvelun toiminnot ovat melko yksinkertaisia. Tarkempaa tarkastelua varten kaipaisi esimerkiksi mahdollisuutta vaikuttaa luokitteluun tai saada edes tarkkoja tilastotietoja. Tiheillä kaupunkialueilla, esimerkiksi oletusnäkymän New Yorkissa, pisteet hieman hukkuvat toistensa sekaan, jolloin niitä on hieman hankalampi tulkita. En tiedä kuinka paljon Yhdysvallat keräävät väestölaskennoissa tietoa kansalaisistaan, mutta olin yllättynyt, että palvelusta ei esimerkiksi löytynyt tietoa eri uskontokunnista; voisi kuvitella, että siitä ainakin kerätään koulutuksen ja tulotason ohella tietoa.

Mahdollisuudet:
Palvelu toimii hyvin, kun halutaan saada hieman yleiskuvaa tarkempi käsitys alueiden väestöstä. Esimerkiksi vuokrien hintoja ja niiden muutosta esittelevät kartat voivat auttaa muuton suunnittelussa. Palvelu voisi olla myös apuvälineenä esimerkiksi jonkin avustusjärjestön toiminnan suunnittelussa, jos halutaan selvittää, missä köyhimmät tai maahanmuuttajavaltaisimmat alueet sijaitsevat ja järjestöllä ei muuten ole pääsyä väestödataan. Julius Krötzl ehdottaa myös, että koulutettua työvoimaa etsivät yritykset voisivat hyödyntää palvelua toimipaikkoja perustettaessa. Myös opetuskäytössä palvelua voisi hyödyntää tutustuttamalla opiskelijat paikkatietoon ja alueelliseen tutkimukseen. Kartat ainakin ovat helposti lähestyttäviä, ja kuten Natalia Erfving toteaa blogissaan, yhteys Facebookiin ja Twitteriin voi lisätä kiinnostusta nuorilla. Palvelu tarjoaa myös mielenkiintoisen mahdollisuuden tarkastella muiden käyttäjien Twitterissä julkaisemia karttoja, mikä voisi ideaalissa tilanteessa tarjota hienon mahdollisuuden yhteisölliseen oppimiseen.

Uhat:
Jessica Järvinen toteaa, että palvelu saattaa edistää segregaatiota ja vahvistaa varsinkin huonoja mielikuvia alueista. Vilkaisulla on helppo nähdä, missä päin esimerkiksi New Yorkia asuu paljon tummaihoisia tai köyhiä, mikä varmasti vaikuttaa monilla ihmisillä muuttopäätökseen. Asiaan liittymättä en myöskään oikein ymmärrä, miksi New York Timesin tasoisella lehdellä on tarve vahvistaa tarkoituksellisesti rotuajattelua laittamalla palvelun alkunäkymäksi eri etnisten ryhmien sijoittuminen New Yorkissa. Ihmiset vetävät kuitenkin hyvin helposti omaa ajatteluaan tukevia johtopäätöksiä.

Palvelu eroaa merkittävästi suomalaisten tavasta tarjota väestödataa hyvin tarkasti, mutta vain erikseen pyydettäessä. Suomalaisen järjestelmän etuna on varsinkin tiedon tarkkuus ja tuoreus, sekä soveltuvuus tutkimuskäyttöön. Toisaalta data on hankalasti hahmotettavaa ja varsinkin “maallikolle” huonosti saavutettavissa ja ymmärrettävissä. En siksi lähtisi kovin vahvasti vertailemaan näiden kahden palvelun paremmuutta toisiinsa nähden, sillä ne vastaavat hyvin erilaisiin tarpeisiin. Paras ratkaisu voisikin ehkä olla niiden rinnakkaiselo. Suomessakin voisi olla hyödyllistä, jos löytyisi kaikille avointa dataa hieman yleistettynä esittelevä palvelu, joka olisi helppokäyttöinen, ja toisaalta Yhdysvalloissa varmasti olisi kysyntää tarkalle tilastotiedolle, vaikka sitten rajatulle joukolle.

Lähteet:

Erfving, N. (2014). Kurssikerta 7: Ajatuksia Internetin paikkatietosovelluksesta “Every City, Every Block”. <https://blogs.helsinki.fi/nataliae/2014/02/21/kurssikerta-7-ajatuksia-internetin-paikkatietosovelluksesta-new-york-times-every-city-every-block/>. Luettu 30.3.2014.

Järvinen, J. (2014). Mapping America: Every City, Every Block ja SWOT-analyysi. <https://blogs.helsinki.fi/jessicaj/2014/02/23/mapping-america-every-city-every-block-ja-swot-analyysi/>. Luettu 30.3.2014

Krötzl, J. (2014). SWOT-analyysi: Mapping America. <https://blogs.helsinki.fi/krotzl/2014/03/25/swot-analyysi-mapping-america/>. Luettu 30.3.2014.