Opiskelijapalaute on osa kestävää kestävyyskurssia

Kestävyyskurssin suunnittelussa ja toteutuksessa on mukana yli 150 yliopistolaista: henkilökuntaa eri tehtävistä, tutkijoita, asiantuntijoita sekä opiskelijoita kandivaiheesta maisteri- ja tohtoriopiskelijoihin.

Kestävyyskurssia tehdään Helsingin yliopiston opiskelijoita varten. Tämän vuoksi opiskelijoilla onkin erityinen rooli kurssin kehitystyössä.

Kurssin kehitystyöstä kiinnostuneita opiskelijoita on mukana testikäyttäjien ryhmässä, jonka tehtävänä on kokeilla, kommentoida, arvioida ja esittää parannusehdotuksia työryhmissä luotuihin oppimateriaaleihin. Palautteen kerääminen on samanaikaista yhdessä kehitystyön kanssa, joten opiskelijoiden arvokas asiantuntemus opiskelusta saadaan heti käyttöön.

Haastattelimme blogiin kolmea kurssin testikäyttäjien ryhmässä mukana olevaa opiskelijaa kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista. Mikä kestävyydessä ja tässä kurssissa on heidän mielestään tärkeää?

Tuuli Lahin

Olen ihmismaantieteen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija, ja olen kiinnostunut muun muassa kulutuksesta ja jätteenkäsittelystä.

Milloin kuulit kestävästä kehityksestä ensimmäistä kertaa?

Kestävä kehitys tuli sanana mun tietoisuuteen ehkä vuosina 2014-2017 lukio-opinnoissa, mutta sen oikea merkitys ja sovellukset avautui minulle vasta yliopisto-opintojen alussa.

Mikä oli viimeisin kestävä tekosi?

Ensimmäisenä tulee mieleen se, että satuin onneksi löytämään uudet kengät ja takin kirpparilta, ennen kuin lähdin etsimään niitä kaupoista.

Mikä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tuntuu sinusta tärkeimmältä? Miksi?

Näitähän on vaikea pistää tärkeysjärjestykseen, koska ne on niin linkittyneitä toisiinsa. Muutos yhdessä aiheuttaa myös muutoksia muissa. Mutta jos yksi tärkein tulisi valita, nostaisin tasa-arvoon liittyvät ‘5. Gender equality’ sekä ’10. Reduced inequalities’ esille. Tasa-arvon edistäminen niin globaalisti kuin alueellisestikin antaisi liikkumavaraa kohti muiden tavoitteiden saavuttamista.

Minkä sinä kokisit erityisen tärkeäksi kestävän kehityksen kurssissa? 

Sen, ettei kurssi keskittyisi liikaa eräänlaiseen pöhinään. Kestävää kehitystä viljellään nyt joka asiaan, mutta sanana se on todella avoin ja merkityksetön. Olisi tärkeää, että opiskelija oppii myös kyseenalaistamaan ‘kestävää kehitystä’, ja erottaa esimerkiksi ns. viherpesun oikeasta kestävyydestä.

Albert Lenkiewicz

Olen Albert Lenkiewicz, 32-vuotias musiikin maisteri, joka opiskelee nyt biologiaa toista vuotta ja aikoo suuntautua ekologiaan.

Milloin kuulit kestävästä kehityksestä ensimmäistä kertaa?

Ensimmäiset selkeät muistikuvat ovat 2000-luvun alusta lukio-opintojeni yhteydessä. Voi olla, ettei joko opetussuunnitelmassa tai sitten maaseudulla vielä 90-luvulla asia ollut niin ajankohtainen. Vuonna 2018 aikuislukiossa biologian oppimäärää täydentäessäni kestävää kehitystä painotettiin selvästi, ja nykyisin käsite tulee vastaan hyvin usein mm. mediassa ja muissakin yhteyksissä, kuten yliopistolla. Tuntumani on, että kestävästä kehityksestä puhutaan jatkuvasti enemmän ja näkyvämmin.

Mikä kestävyyteen liittyvä tapahtuma viime vuosien ajalta on ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Muistan vuoden 2015 uutisoinnin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmasta Agenda2030. Ohjelma sisältää paljon konkretiaa ja se on laadittu mielestäni siten, että se on ymmärrettävissä, vaikkei kestävästä kehityksestä paljon tietäisikään. Kansainvälisenä toimintaohjelmana sillä voi olla erityistä vaikuttavuutta, ja muistankin sen herättäneen jo silloin minussa toiveikkuutta.

Mikä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tuntuu sinusta tärkeimmältä? Miksi?

Koska ekologina tavoitteet ilmastonmuutokseen vaikuttamisesta (nro 13) sekä vesi- ja maaelämän suojelemisesta (nro 14 & nro 15) ovat kaikki yhtä tärkeitä ja mahdottomia asettaa tärkeysjärjestykseen, päätänkin vastata numeron 17, ”Partnerships for the goals”. Globaalien ongelmien ratkaisemiseksi vaaditaan globaalia yhteistyötä ja vain sitouttamalla valtioita, yrityksiä ja tavallisia ihmisiä – ylipäänsä kaikkia toimijoita – yhteisiin tavoitteisiin voidaan saavuttaa ratkaisuja, jotka toimivat erilaisista maailmankatsomuksista ja yhteiskunnista riippumatta kaikkialla globaalisti.

Minkä sinä kokisit erityisen tärkeäksi kestävän kehityksen kurssissa?

Kurssin laatimisessa mukana olevien opiskelijoiden kesken nousi esiin hienoja ja tärkeitä tavoitteita, joiden toivon heijastuvan kurssissa. Päällimmäisenä tavoitteena juuri minä koen juuri tällä kirjoitushetkellä sen, että kestävän kehityksen kurssilla olisi edes jokin konkreettinen vaikutus, liittyipä se tiedon lisääntymiseen, kriittiseen tarkasteluun tai – mikä toivottavinta – elämäntapojen muuttumiseen kestävämmiksi. Tämä muutoksenhalu on linjassa kestävän kehityksen periaatteen mukaisten muutostarpeiden kanssa.

Katariina Sipilä

Olen ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija elintarviketieteistä, pääaineena yleinen elintarviketiede ja -teknologia.

Milloin kuulit kestävästä kehityksestä ensimmäistä kertaa?

Ensimmäisen kerran kuulin kestävästä kehityksestä varmaankin ala-asteella, käsitellessämme roskien lajittelua. Varsinaisesti kestävän kehityksen merkityksestä ymmärsin yläasteella tai lukiossa biologian tunneilla. Tällöin käsiteltiin kestävän kehityksen eri osa-alueita ja sen eroja maapallolla.

Mikä kestävyyteen liittyvä tapahtuma viime vuosien ajalta on ollut sinulle erityisen merkityksellinen?

Kestävässä kehityksessä minua kiinnostaa erityisesti elintarvikkeet, ravitsemus ja vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Elintarvikeala on hyvin kasvava ja sillä on suuret vaikutukset ympäri maailmaa. Ihmisten suhtautuminen ja tieto ruokaa kohtaan muuttuu koko ajan. Tärkeää on informoida kuluttajia elintarvikkeista ja vähentää ruokahävikkiä jokaisella ruokaketjun alalla. Minusta oli hienoa, että Nobelin rauhanpalkinnon sai Maailman ruokaohjelma (WFP), koska se lisää ihmisten tietoa ruoan epätasaisesta jakautumisesta maailmalla.

Mikä oli viimeisin kestävä tekosi?

Oma viimeaikaisin kestävä teko liittyi juurikin ruokaan. Ostin kaupasta kotimaisia raaka-aineita, kierrätin ruokajätteet ja valmistin lounaan itsekerätyistä suppilovahveroista. Omasta mielestäni ruoan nautintoa lisää, kun tietää mistä raaka-aineet ovat tulleet.

Mikä YK:n kestävän kehityksen tavoitteista tuntuu sinusta tärkeimmältä? Miksi?

YK:n kestävän kehityksen tavoitteista omasta mielestäni tärkein on ilmastotoimet sekä maailmanlaajuinen yhteistyö. Eri maat tarvitsevat toisiaan ilmastonmuutoksen estämiseksi, koska ei riitä että yksi pieni maa tekee kaikkensa ollakseen kestävästi kehittyvä jokaiselta kantilta, jos muut maat elävät varojensa yli. Maiden pitää tehdä yhteistyötä tiedon ja taidon levittämiseksi. Kun yhdessä on sovittu säännöt ja keinot kestävään kehitykseen niitä on usein helpompi noudattaa ja seurata. Ilmastotoimet ja maailmanlaajuinen yhteistyö sisältää minun mielestäni muutkin kestävän kehityksen tavoitteet. Esimerkiksi ilmastotoimena voidaan pitää kuinka viljellään ympäristöystävällisesti ruokaa (veden määrä, lannoitteet, torjunta-aineet), valmistetaan se uusiutuvan energian avulla ja huolehditaan että pakkaus on kierrätettävä.

Minkä sinä kokisit erityisen tärkeäksi kestävän kehityksen kurssissa?

Kestävän kehityksen kurssissa koen tärkeäksi sen, että tietoja ja taitoja otettaisiin konkreettisesti käytäntöön. Monista asioista puhutaan hetkellisesti, mutta sitten ne taas unohtuvat. Kestävän kehityksen kurssin asiat pitäisivät olla jokapäiväisiä ja niitä pitäisi pystyä kehittämään myös tulevaisuudessa. Toivon, että kurssi kattaa eri alat monipuolisesti ja että samanlaisia asioita opetettaisiin muuallakin maailmassa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *