Author: Suvi M Tikka

The University of Helsinki opened a pilot version of a new multidisciplinary sustainability course in the fourth period. In the course students learned about the complexity and multidisciplinarity of sustainability issues and got tools to understand their role as an individual and an expert in the field to answer these challenges. 

Students were also participating in multidisciplinary teams to solve sustainability challenges on a topic of their own choosing. We interviewed two groups about their course experience. 

Worm compost for kindergartens 

Helmi Kohonen and Jukka Kivelä came to the course to get a more holistic view of sustainability science. Kohonen said that the course gave her an opportunity to include sustainability science, which she was really interested in, to her degree, even though it was not initially part of her degree program.  Kohonen and Kivelä found the course also useful, as it encouraged them to think about their own emotions, attitudes and values regarding sustainability. 

-It is really challenging and even uncomfortable to notice your own routine-like behaviors and mind obstacles. I found it really useful that the course also gave  an opportunity for my own  personal reflection, Kohonen says. 

The group of Kohonen and Kivelä presented an idea of bringing up worm compost to kindergartens. The compost would provide an opportunity to use the produced food waste already at site in front of kids, and to produce soil amendment for own small scale vegetable garden. Through play, children would learn to think about biowaste as an important resource, understand the cycle of nature,  and become pioneers of circular economy.  

-For children, worms are interesting creatures and earthworm composting is an ideal way to give environmental education. It is easy to implement and gives a lot of fun opportunities to adapt new skills and knowledge, the team summarizes their idea. 

Kohonen and Kivelä conclude that  their group work process was successful, despite the challenges posed by working remotely.  The group chose their topic collective, by combining the areas of expertise and interests of all team members. They also felt that the team members completed one another, which enabled everyone to bring their own expertise and skills to the project.  

 

Picture: Helmi Kohonen 

Invasive species are unwanted winners of climate change 

Anniina Hämäläinen, Oona Koskenvesa, Anna Ahdekivi and Mari Kolkki came to the sustainability course to learn more about the questions surrounding sustainability and to gain a broader understanding of the theme that goes beyond what they have learned in the courses of their degree majors. They found the course interesting also because of its interdisciplinarity and the opportunity it provided to work together with students from various fields. 

When choosing the topic for their group work, they wanted to turn the idea of ​​climate change sufferers on its head. Thus, they asked an opposing question: who are the beneficiaries of climate change? The answer for them was – well of course invasive species. 

As a solution to the problems caused by invasive species, the group presented an invasive species phone application, which could be used to report observations of invasive species.  The application would also provide a platform to search  areas for voluntary weed control and to tell others about the already weeded  areas. The group also proposed a general permit for removing invasive species, because at the moment it is necessary to ask permission of the land owner to remove invasive species. The general permit would make the process of removing species easier and faster. In addition, the state could start up a deposit-refund system,  which would operate like the Finnish bottle recycling system. After participating to the invasive species weed control  training, people would be granted with a small compensation from removing invasive species. 

The group told that their group work was very effective. Their diverse backgrounds brought very different knowledge and expertise the work, which was integral for coming up with a solution to the challenge. 

The next pilot will open for students in the fall  

In the course feedback, around 80 % of the students were completely or mostly satisfied to the course, and about 77 % would recommend it for others as well. Students also gave a lot of development ideas, which will be  used to improve the course material. In addition, few completely new study modules are now opened in the course’s MOOC  area. 

Several amazing elevator pitches were also produced  by students as a part of their groupwork. Watch a video by Jenna Kuivalainen, Pinja Jääskeläinen, Meri Konttila and Emma Tuomisto about the ways to solve the biodiversity crisis in Finnish forests. Video is in Finnish.  

Sustainability course will be organized next time in the autumn 2021 period 2. 

Helsingin yliopisto avasi uuden monitieteisen kestävyyskurssin pilottiversion nelosperiodissa. Kurssilla opiskelijat tutustuivat kestävyyskysymysten kompleksisuuteen ja monitieteiseen kestävyystyöskentelyyn ryhmätöiden muodossa. Lisäksi kurssilla pohdittiin omaa roolia tulevana asiantuntijana ja yhteiskunnan jäsenenä kestävyyskysymysten ratkaisemiseksi. 

Osana kurssia opiskelijat toteuttivat monialaisen ryhmätyön, jossa ratkaistiin tämän hetken isoja kestävyysongelmia. Kysyimme kahdelta opiskelijaryhmältä heidän kokemuksestaan kestävyyskurssista. 

Matokomposteja päiväkoteihin 

Helmi Kohonen ja Jukka Kivelä kertoivat tulleensa kurssille saamaan kokonaisvaltaisempaa näkemystä kestävyystieteestä. Kohonen kertoi, että hän oli kokenut kurssin mahdollisuutena päästä tutustumaan itselleen mielenkiintoiseen aiheeseen, vaikka se ei häneen omaan pääaineeseensa muuten kuuluisi. Kohonen ja Kivelä kokivat hyödyllisenä kurssin omaa toimijuutta käsittelevän osuuden.  

-Omien toimintamallien ja esteiden tiedostaminen on usein haasteellista ja myös epämukavaa. Oli hyvä, että kurssi antoi tilaa myös tämän pohdinnalle, sillä ne voivat aiheuttaa esteen omalle toimijuudelle, Kohonen kertoo. 

Ryhmätyöskentelyn lopputuloksena syntyi idea perustaa matokomposteja päiväkoteihin. Matokomposteilla päiväkodeissa syntyvä biojäte voitaisiin kompostoida ja lopputuote käyttää maanparannusaineena päiväkodin omalla kasvimaalla, näin lapset oppivat näkemään koulussa syntyvän biojätteen tärkeänä resurssina. He alkavat myös ymmärtämään luonnon kiertokulkua ja kasvavat huomaamattaan kiertotalouden edelläkävijöiksi.    

-Lapsista madot ovat mielenkiintoisia luikertelevia pikku otuksia. Lierokompostit päiväkodeissa onkin leikin varjolla tapahtuvaa ympäristökasvatusta parhaimmillaan. Se on helppo toteuttaa ja hauskaa matalankynnyksen toimintaa, tiivistää kestävyyskurssin Lierot-ryhmä. 

Kohonen ja Kivelä kokivat, että kurssin monialainen työskentely onnistui hyvin, vaikka etätyöskentely tuottikin omat haasteensa tiimin ryhmäytymiselle. Kurssityön aihe syntyi yhdistämällä kaikkien ryhmätyötiimin jäsenten osaamisalueita ja kiinnostuksen kohteita. Jäsenten osaamisen ja kokemuksien he kokivat täydentävän toisiaan.  

Kuva: Helmi Kohonen  

Vieraslajit ovat ilmastonmuutoksen epämieluisia voittajia 

Anniina Hämäläinen, Oona Koskenvesa, Aliisa Lindbohm, Anna Ahdekivi ja Mari Kolkki tulivat kestävyyskurssille, sillä he halusivat oppia kestävyysteemoista lisää ja laajemmin kuin vain omien pääaineidensa teemojen kautta.  Kurssissa kiinnosti myös sen poikkitieteellisyys ja mahdollisuus päästä työskentelemään yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa. 

Valitessaan ryhmätyölleen aihetta he halusivat kääntää ajatuksen ilmaston muutoksen kärsijöistä päälaelleen ja kysyä päinvastaisesti ketkä ovat ilmastonmuutoksesta hyötyjiä – no tietysti vieraslajit! 

Ratkaisunaan vieraslajiongelmaan ryhmä esitti puhelimeen asennettavaa vieraslajisovellusta, jolla vieraslajihavainnoista voitaisiin raportoida vaivattomasti. Sovellus tarjoaisi lisäksi alustan etsiä sopivia alueita vapaaehtoisille kitkentätalkoille ja kertoa muille jo toteutuneista kitkennöistä. Ryhmä ehdotti ratkaisuna myös yleistä vieraslajien kitkentälupaa, jolloin kitkentöjä voitaisiin toteuttaa ilman maanomistajalta pyydettyä lupaa, mikä tekisi kitkentöjen toteuttamisesta vaivattomampaa. Valtio voisi lisäksi perustaa vieraslajien kitkennän palkkiojärjestelmän, joka toimisi pullopanttijärjestelmän tapaan. Halukkaille järjestettäisiin vieraslajipassi-koulutuksia, joiden jälkeen heille myönnettäisiin kitketyistä vieraslajeista valtion myöntämää pientä korvausta.   

Ryhmä kertoi työskentelynsä onnistuneen kurssilla erittäin hyvin. Heidän hyvin erilainen osaamistaustansa toi hyvin erilaista tietämystä kestävyyshaasteen ratkaisemiseksi. 

Seuraava pilottiversio aukeaa syksyllä uusille opiskelijoille 

Loppupalautteessa opiskelijoista kurssiin oli täysin tai enimmäkseen tyytyväisiä noin 80 % kurssin loppuun suorittaneista, ja noin 77 % suosittelisi sitä myös muille. Positiivisen palautteen lisäksi opiskelijoilta saatiin paljon kehittämisideoita, joiden perusteella kurssia kehitetään. Kurssialueelle on nyt lisätty lisäksi aivan uusia opintokokonaisuuksia. 

Kurssityönä valmistui myös useita hienoja hissipuheita. Katso Jenna Kuivalaisen, Pinja Jääskeläisen, Meri Konttilan ja Emma Tuomiston video keinoista ratkaista Suomen metsien biodiversiteettikriisiä. 

Seuraavan kerran Kestävyyskurssi järjestetään syksyn 2021 toisessa periodissa. 

 

Jokaisen pitää laajentaa tietopohjaansa kestävästä kehityksestä. Olipa intohimosi kulttuuri, politiikka tai ympäristönsuojelu, ratkaisujasi tarvitaan enemmän kuin koskaan. Helsingin yliopisto avaa uuden monitieteisen kestävyyskurssin pilottiversion nelosperiodissa, 15.3.-7.5.2021. Kurssin ensimmäisen pilotoinnin aikana kurssisisältöjä vielä kehitetään, joten sinulla on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa siihen millaista kestävyysopetus yliopistossa on tulevaisuudessa. 

Kurssilla tutustutaan kestävyyskysymysten kompleksisuuteen ja monitieteisyyteen, sekä niiden eettisiin ja filosofisiin ulottuvuuksiin. Kurssilla ohjataan pohtimaan omaa roolia tulevana asiantuntijana ja yhteiskunnan jäsenenä kestävyyskysymysten ratkaisemisessa sekä tarjotaan työkaluja omalle toimijuudelle. Lisäksi kurssilla tutustutaan, miten kestävyysmurrosta voidaan edistää eri näkökulmista, joita ovat esimerkiksi luonnonjärjestelmien turvaaminen, ilmastonmuutos ja oikeudenmukainen energiasiirtymä sekä kestävä ja terveellinen ruokajärjestelmä. 

Kurssi on verkkokurssi, ja se järjestetään mooc.helsinki.fi -alustalla. Moduulit koostuvat lukemistosta, videoista sekä oppimista tukevista verkkoaktiviteeteista, kuten ryhmäkeskusteluista, tiedonanalysointitehtävistä, testeistä ja projektityöskentelystä. Pilottiversio on 3 opintopisteen laajuinen ja osallistujien määrä on rajattu.  

Tule rakentamaan kestävää tulevaisuutta! Lue kurssin tarkka kuvaus ja ilmoittaudu Weboodissa! Tarkemmat kurssin suoritusohjeet lähetetään pilotointiin ilmoittautuneille sähköpostitse ennen kurssin alkua. Pilottiversio on Helsingin yliopiston opiskelijoille, mutta avaamme lähitulevaisuudessa kurssialueen materiaalit selailtavaksi itseopiskeluun. 

Everyone needs to expand their knowledge base on sustainable development. Whether your passion is culture, politics or environmental protection, your solutions are needed more than ever. The University of Helsinki will start a new multidisciplinary course in the fourth period (15.3.-7.5, 2021). The course content will be developed during the pilot, so you will have a unique opportunity to develop the course and influence the future of sustainability education at the University.   

The course will introduce you to the complexity and multidisciplinarity of sustainability issues, along with their ethical and philosophical dimensions. The course will guide you to consider your role as a future professional and a member of society in solving sustainability issues, and provides you with tools for your own work. In addition, the course explores different perspectives of sustainability, like protecting different natural systems, climate change and fair energy transitions, and sustainable and healthy food systems. 

The course is an online course and is organized on the mooc.helsinki.fi platform. The modules consist of online activities such as readings, videos, group discussions, data analysis tasks, quizzes, and project work. The pilot version is worth of 3 credits and the number of participants is limited.  

Please note, that in the pilot version some of the learning materials are in Finnish. 

Sustainable future is needing you! Read the course description and register in Weboodi!  More detailed instructions for completing the course will be sent to those who have registered for piloting by e-mail before the start of the course. The pilot version is for students at the University of Helsinki, but in the near future we will open the materials in the course area for self-study.