Arvot ja uskonnot -rasti

Rauhan ja rakkauden huone

Uusi maailmankuva -oppimisseikkailun alkuasetelmana olivat seuraavat tiedot: ajankohta, kellonaika, ikäryhmät, tilat sekä teema: uusi maailmankuva. Oppimisseikkailun varsinaista aihetta hiottiin useamman kuukauden ajan. Lopulta oppimisseikkailu toteutui Agentti 375 -agenttipelinä, jossa oppilaat toimivat agenttikokelaina. Pelissä Agentti 375 etsi Kaisan, hieman sekavan tiedenaisen, kanssa kassakaapin puuttuvaa avauskoodia – agenttikokelaat avustivat tehtävässä. Koodit löytyivät neljältä erilaiselta pisteeltä, jotka lähestyivät Uusi maailmankuva -teemaa eri näkökulmista.  Pisteiden aiheet olivat luonto ja ympäristö, historia, uskonnot ja arvot sekä suomen kieli. Meidän pisteemme teemana olivat uskonnot ja arvot, ja pisteen nimenä Rauhan ja rakkauden huone. Tosin sana rakkaus oli nimestä aluksi kadoksissa, ja sen tilalla oli kysymysmerkki; huoneen nimen oikea muoto paljastui oppilaiden avustuksella.rauha ja rakkaus 1

Rauhan ja rakkauden huoneessa suoritettava tehtävä jalostui kokonaisuudeksi vähitellen.  Pohdimme kevään aikana, kuinka saisimme yhdistettyä erilaiset maailmankatsomukset, eettiset arvot, monimuotoisuuden arvostamisen sekä jonkinlaisen maailmassa vallitsevan pluralismin keskenään. Olimme alusta alkaen varmoja siitä, että halusimme välittää tehtävästä oppilaille sen ajatuksen, että jokaisella on oikeus elää omien arvojen ja katsomusten mukaan, mutta samalla muiden arvoja ja katsomuksia kunnioittaen. Lopulta huoneen idea lähti kehittymään kultaisesta säännöstä (kultainen sääntö löytyy monista katsomuksista, mutta on myös neutraali, eettinen ohje) sekä sanoista sopusointu, rakkaus, rauha ja tasa-arvo.

r ja r 2

Rauhan ja rakkauden huoneessa oppilaat kohtasivat Sopun ja Sointun, jotka olivat pukeutuneet täysin mustiin vaatteisiin sekä mustiin naamioihin. Agentti 375 oli lähettänyt Sopulle ja Sointulle kirjeen, josta selvisi tuleva tehtävä:

”kootkaa palapeli ja kääntäkää se ympäri. Sen toisella puolella pitäisi olla puuttuva sana. ÄLKÄÄ UNOHTAKO KERTOA SOPULLE JA SOINTULLE, MITÄ PUUTTUVA SANA TARKOITTAA!!!”

Palapeli koostui kuudesta symbolista, niiden nimistä sekä symbolien selityksistä. Symbolit olivat sekä katsomuksellisia että neutraaleja: Om-tavu, iktys, Ying&Yan, rauhanmerkki, ääretön ja kahdeksanpuolainen kärrynpyörä. Kun palapeli oli koottu oikein, sen takaa paljastui sana rakkaus, jonka  merkitystä oppilaat joutuivat selittämään. Rakkaus oli samalla huoneen nimestä puuttuva sana sekä osa kassakaapin koodia.

rr 3

Meidän mielestä oppilaille annettu tehtävä oli onnistunut. Se sopi kaikille oppimisseikkailuun osallistuneille 4.–6. vuosiluokille. Huomasimme, että ikäluokasta huolimatta helpointa ja vaikeinta olivat samat symbolit; kaikki tunnistivat ensimmäisinä rauhanmerkin sekä Ying&Yan –symbolin, kun taas pohdintaa jokaiselle ryhmälle aiheuttivat Om-tavu sekä iktys. Helpotimme tehtävää tarpeen vaatiessa erilaisilla vihjeillä. Esimerkiksi alkukristillinen, kalanmuotoinen symboli iktys löytyi vaikeuksista nopeasti seuraavalla vihjeellä: ”Jeesus sanoi opetuslapsilleen: minä teen teistä ihmisten kalastajia.”

Ikäluokkien väliset erot tulivat ilmi erityisesti rakkaus-sanan selityksissä. Siinä missä nelosluokkalaiset puhuivat rakkaudesta itseään ujostelematta, viidesluokkalaiset ja kuudesluokkalaiset tarvitsivat hieman enemmän kannustusta, että uskalsivat ilmaista itseään. Vanhemmat ikäluokat olettivat herkemmin rakkauden liittyvän vain kahden ihmisen väliseen ihastumiseen ja rakastumiseen, mutta pienen keskustelun jälkeen hekin muistivat rakkauden olevan myös paljon enemmän – he myönsivät rakastavansa ruokaa, perhettä, eläimiä ja ystäviä. Yksi oppilas totesi rakastavansa Euro Shopper -energiajuomaa.

4

Oppimisseikkailun punaisena lankana kulkivat osallistavan pedagogiikan elementit. 4.-6. vuosiluokille suunnatun oppimisseikkailun ajatuksena ei ollut noudattaa perinteistä kouluopetusta, vaan ajaa oppilaat leikin ja yhdessä tekemisen avulla aidon ja ymmärtävän oppimisen lähteelle. Tarkoituksena ei ollut antaa oppilaille valmiita vastauksia vaan rohkaista heitä muodostamaan itse omat käsitykset oppimisseikkailun teemoista. Oppiminen seikkailun aikana oli loppujen lopuksi informaalia. Tietenkin tehtäviin liittyi myös asiantuntevaa opetusta sekä yleisesti tunnettua maailman tietoa, mutta tavoitteena oli jättää tilaa oppilaiden omille ajatuksille. Pelin ratkaisu oli oppilaiden käsissä.(Kangas & Vesterinen & Krokfors 2014, 17.)

Oppimisseikkailusta jäi käteen tulevalle aineenopettajalle hyvää kokemusta. Oli hienoa oivaltaa käytännössä, miten erilaisia kaikki ryhmät olivat. Kolmen päivän aikana kohtasimme yhteensä 24 pientä oppilasryhmää, joissa jokaisessa oli oma ryhmädynamiikkansa. Koimme kehittyvämme päivä päivältä paremmiksi ohjaajiksi ja heittäytyjiksi. Ensimmäisenä päivänä tutustuimme omaan pisteeseen, toisena päivänä rutinoidumme toimintaan, kun taas kolmantena päivänä pohja oli jo niin vakaa, että heittäytyminen oli entistä luontevampaa. Improvisaatiotaitommekin olivat parhaimmillaan viimeisenä päivänä. Tämän oppimisseikkailun parissa projektinhallintataidot ovat parantuneet ja stressinsietokyky on vahvistunut. Jouduimme neuvottelemaan koko tiimin voimin kompromisseista yhdessä ja erikseen löytääksemme parhaimman muodon oppimisseikkailulle. Oli ilo työskennellä sitoutuneen ja opetuksesta kiinnostuneen ryhmän kanssa.

Tämä oppimisseikkailu ja meidän pisteemme siinä toteuttavat erinomaisella tavalla uudessa, vuonna 2016 voimaan tulevassa, perusopetuksen opetussuunnitelmassakin näkyvää ilmiöpohjaista oppimista. Itse asiassa, myös meille opiskelijoilla oppimisseikkailun suunnittelu ja toteutus oli ilmiöpohjaista oppimista. Pisteemme tarkoituksena oli tutustuttaa oppilaat tunnettuihin maailman erilaisissa katsomuksissa – uskonnollisissa sekä uskontoneutraaleissa – näkyviin symboleihin; myös tämä mukailee uutta perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Yhteiskuva_DSC_4380

 

Kirjallisuuslähteet

Kangas & Vesterinen & Krokfors 2014: Johdanto: Oppimispelit lapsen maailman, pelitutkimuksen ja osallistavan pedagogiikan risteyskohdassa. Teoksessa: Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa –  Leena Krokfors, Marjaana Kangas ja Kaisa Kopisto (toim.). Tampere: Vastapaino.

 

Teksti: Suvi Kotkaranta & Hanna Hallikas

Kuvat: Linda Tammisto ja Mika Federley