Supporting the employability of international graduates – join the UH International Alumni Network!

One of the hottest topics in Finland currently concerns internationalization. Attracting international talents and integrating them into the labour market and society at large is a key issue and the focus of many strategies. The University of Helsinki (UH) has offered Master’s Degree Programmes in English for a decade already, so we are very aware of the great potential of our international talents. The Career Services at UH have offered support with employability issues throughout the years (see blog)

But what more can UH do to support international students and alumni in building a career in Finland?  We know that one major hindering factor in the job search is the lack of relevant networks in the local society. Information shared through professional networks is essential when integrating into the labour market. Furthermore, we also want our alumni to keep in touch with us after graduating!

With this in mind, we met up with a group of graduates some weeks ago and decided to establish the University of Helsinki international alumni network. The aim of the network is to provide opportunities for students and alumni to meet, to share information and experiences as well as to take part in different activities. Read more about the Alumni Association and what membership entails.

The first get together is set for 22nd March at 5 pm. We will start with a general meeting where we develop the International Alumni Network and upcoming events for this spring and autumn. You are warmly welcome to participate and give your ideas and input! After the meeting alumni and students have an opportunity to network with other alumni at an event organized by the Alumni Association.

Registration for both events is mandatory. The link to registering is found on the event page.

For more information, please contact:

Career Services
Anna Storgårds
careerguidance@helsinki.fi,
02941 28492

Alumni Association
Pia Österman
alumniyhdistys@helsinki.fi
029 412 4494

 

 

 

Korkeakoulutettujen sivutoiminen yrittäjyys kasvussa – vai aiemmin piilossa?

Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen mukaan yrittäjien määrä on vähentynyt vuoden aikana peräti 4,8 prosentilla, 16 000:lla. Syynä tähän muutokseen arvioidaan olevan talouskasvun lisäämä työn kysyntä ja yrittäjien siirtyminen lisääntyneisiin palkkatöihin. (Lue lisää Taloussanomien uutisesta.)

Tästä uutisesta tuli mieleeni, että yliopistoista valmistuneiden uran alussa palkkatyön ohella tapahtuva sivutoiminen yrittäjyys on melko yleistä, toisin kuin päätoiminen yrittäjyys. Tältä näyttää ainakin vuonna 2011 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakyselyn tulosten valossa.

Palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa tapahtuu liikettä. Osa työvoimaan kuuluvista on myös näiden kahden maailman välimaastossa niin tukevasti, että yksilön määrittely jompaankumpaan luokkaan voi olla vaikeaa. Alusta- ja keikkatalouden vaikutuksista työn tekemisen tapaan on toki keskusteltu jo pitkään

Päätoimisten yrittäjien määrässä ei yliopistojen uraseurantakyselyjen valossa ole tapahtunut 2000-luvulla merkittävää muutosta. Noin 3 prosenttia vastaajista on päätoimisina yrittäjinä 5 vuotta valmistumisen jälkeen.

Yrittäjänä ja freelancerina on toiminut merkittävästi useampi. Vuosina 2008, 2010, 2012 ja 2014 kyselyihin vastanneista noin 10 prosenttia oli toiminut viiden vuoden aikana yrittäjänä tai freelancerina.

Uusimmassa syksyn 2016 uraseurantakyselyssä, jonka kohderyhmänä olivat vuonna 2011 valmistuneet, yrittäjänä ja freelancerina toimineiden osuus pomppasi 17 prosenttiin.

Onko muutos todellinen vai kyselyharhaa?

Yrittäjänä toimineiden osuuden kasvu on merkittävä. Näin merkittävän kyselytuloksen muutoksen äärellä pitää pohtia kriittisesti onko muutos todellinen.

Mahdollisia tulosta selittäviä tekijöitä on muutamia.

Taideyliopisto tuli mukaan uraseurantakyselyihin ensimmäistä kertaa vuonna 2016. Taideyliopistosta valmistuneista melkein 80 prosenttia on toiminut yrittäjänä tai freelancerina viiden vuoden ajanjaksolla. Taideyliopistosta valmistuneita vastaajia on kuitenkin sen verran vähän suhteessa vastanneiden kokonaismäärään, että ilman Taideyliopistosta valmistuneita yrittäjänä toimineiden osuus putoaa vain yhden prosenttiyksikön. Tämä ei siis selitä muutosta.

Toinen mahdollinen selitys on se, että kyselyn muotoilua muutettiin seikkaperäisemmäksi vuoden 2016 kyselyssä. Vuosien 2008–2014 kyselyissä valmistuneilta kysyttiin

  • Oletko valmistumisesi jälkeen toiminut yrittäjänä/ ammatinharjoittajana /freelancerina

Tähän kysymykseen pystyi vastaamaan vain kyllä tai ei.

Vuoden 2016 kyselyssä haluttiin lisätietoa tästä ilmiöstä ja lisättiin vastausvaihtoehtoja

  • Oletko valmistumisesi jälkeen toiminut yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina? Valitse parhaiten tilannettasi kuvaava vaihtoehto.
  1. en
  2. Kyllä, suurin osa/koko toimeentuloni koostuu yrittäjänä/freelancerina tehdystä työstä.
  3. Kyllä, suurin osa/koko toimeentuloni koostui aiemmin yrittäjänä/freelancerina tehdystä työstä, mutta nyt olen työsuhteessa.
  4. Kyllä, tein/teen silloin tällöin toimeksiantoja/ freelancesuhteisia töitä, mutta ne eivät ole päätulonlähteeni, sillä olen myös palkkatyössä.
  5. Kyllä, teen toimeksiantoja/freelancetöitä, mutta ne eivät riitä turvaamaan toimeentuloani, en ole palkkatyössä.

Voi olla, että kysymyksen seikkaperäisempi muotoilu vuoden 2016 kyselyssä lisäsi ”kyllä” vastauksien osuutta. Ehkä aiemmin työn ohella toimeksiantoja ja freelancersuhteisia töitä tehneet eivät ole mieltäneet toimintaansa yrittäjyydeksi. Tätä emme varmuudella tiedä.

Sivutoiminen yrittäjyys tunnistettava ilmiönä

Miten näitä tuloksia tulisi sitten lopulta tulkita? Joko sivutoiminen yrittäjyys on aidosti kasvava ilmiö yliopistosta valmistuneiden työuran alussa tai sitten se on ollut aiemmin ilmiönä ainakin osittain piilossa.

Meidän on joka tapauksessa hyvä tiedostaa, että ilmiö on merkittävä ja se vaikuttaa korkeasti koulutettujen työuriin, työllistymiseen, tulonmuodostukseen ja osaamistarpeisiin.

Odotankin innolla käynnissä olevien uraseurantakyselyiden tuloksia. Yrittäjyyskysymyksen muotoilu on onneksi nyt sama kuin viime kyselyssä.

Vuonna 2012 valmistunut ylemmän korkeakoulututkinnon tai farmaseutin tai lastentarhanopettajan tutkinnon suorittanut tai vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittanut, vastaathan oman yliopistosi sinulle lähettämään uraseurantakyselyyn, jos et ole vielä sitä tehnyt. Kysely päättyy tammikuun lopussa.

Miksi uraseurantakyselyyn vastaaminen on tärkeää? Lisää aiheesta aiemmassa blogikirjoituksessani.

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa uraohjauksen asiantuntijana ja vastaa uraseurantakyselyjen toteutuksesta yliopistossa.

Tutustu Helsingin yliopiston uraseurantaraportteihin täällä: https://www.helsinki.fi/fi/urapalvelujen-uraseuranta

Valtakunnalliset uraseurantatulokset löydät Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston sivuilta: https://www.aarresaari.net/uraseuranta

 

Harjoittelupalaute 2017: vinkit opiskelijalle

Lähes kaikilla yliopistomme opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintoihin joko pakollisena tai vapaavalintaisena kuuluva harjoittelu. Harjoittelu on usein ensimmäinen – ja ehkä haastavin – askel oman alan tehtäviin. Urapalvelut pyysi vuonna 2017 harjoittelunsa suorittaneita opiskelijoita antamaan palautetta harjoittelusta. Kyselyllä tavoitettiin enimmäkseen yliopiston tuella harjoitelleita opiskelijoita ja vastauksia saatiin yhteensä 200. Palautetta hyödynnetään harjoitteluprosessien kehittämisessä, minkä lisäksi se tarjoaa vinkkejä myös opiskelijoille, joilla harjoittelu on vielä edessä.

Harjoittelupaikasta tulevaisuuden työpaikka

Harjoittelu on hyvä keino saada jalkaa oven väliin. Kyselyyn vastanneiden työsuhteista 33 % oli jatkunut harjoittelujakson jälkeen. Jo mahdollisia harjoittelupaikkoja kartoittaessa onkin hyvä pohtia, ovatko tehtävät, ala ja työnantaja sellaisia, jotka kiinnostavat myös tulevaisuudessa. Harjoittelun aikana saat olla utelias ja kysellä myös tulevista työllistymismahdollisuuksista työnantajalla. Palvelussuhteen jatkaminen on win-win -tilanne, kun työnantajankaan ei tarvitse käyttää resursseja rekrytointiin ja uuden työntekijän perehdyttämiseen.

Älä unohda piiloharjoittelupaikkoja!

Palautteen antajista 40 % oli löytänyt piilotyöpaikan. Piilotyöpaikalla tarkoitetaan sellaista paikkaa, joka ei ole julkisessa haussa. Piilotyöpaikan voi saada esimerkiksi omien verkostojen kautta tai lähettämällä kiinnostavalle työnantajalle avoimen hakemuksen. Sitran vuonna 2017 tekemän työelämätutkimuksen mukaan vain noin joka neljäs työllistyy julkisesti ilmoitettuun työpaikkaan. Avoimeen hakemukseen kannattaa siis todella panostaa. Piilotyöpaikan etuna on, ettet välttämättä joudu edes kilpailemaan paikasta muiden hakijoiden kanssa.

Tavoitteiden avulla oppimiskokemuksia

Harjoittelussa opiskelija pääsee kehittämään osaamistaan ja työelämävalmiuksiaan. Palautteessa nousivat esiin oman substanssiosaamisen, yleisten työelämätaitojen ja itsetuntemuksen kehittyminen sekä alan ja työnantajan tuntemuksen paraneminen. Parhaimmillaan harjoittelu tarjoaa hyvin laajan oppimiskokemuksen. Oppimisen kannalta on tärkeää asettaa omia tavoitteita harjoittelulle ja käydä ne läpi myös harjoittelun ohjaajan kanssa.

Työnantajia monelta sektorilta

Eniten harjoitteluita tehdään valtiolla (51 %); yrityksissä (22 %) sekä järjestöissä, säätiöissä tai vastaavissa (18 %). Yritysten osuus on oletettavasti suurempi harjoitteluissa, joihin ei käytetä harjoittelutukea. Harjoittelupaikkojen kirjo on laaja, joten kannattaa miettiä, millainen työnantaja kiinnostaa juuri sinua. Jos haluat saada tarkempaa tietoa paikoista, joissa omassa tiedekunnassasi tai koulutusohjelmassasi on harjoiteltu, voit olla yhteydessä urapalveluihin.

Palkkaa asiantuntijatyöstä

Kyselyyn vastanneiden mediaanipalkka oli 1 300€/kk. Harjoittelijan palkkataso on usein matalampi kuin normaalissa työsuhteessa, koska työnantajan odotetaan käyttävän aikaa harjoittelijan ohjaamiseen. Palkan tulisi olla vähintään Kelan työssäoloehdon mukaista (1 189€/kk), mutta korkeampaakin palkkaa suositellaan työn vaativuuden mukaan. Palkattoman harjoittelun tekemistä ei suositella. Muun muassa Akava on linjannut, että palkaton harjoittelu on perusteltua vain harvoissa tapauksissa ja tällöin työn tulisi olla tutustumisluonteista. Voit perustella palkkaamista esimerkiksi sillä, että sinulla on jo tehtävään vaadittavaa osaamista ja tulet tekemään työnantajalle tuottavaa työtä.

  • Tutustu Opiskelijan ohjeiden harjoittelu-osioon.
  • Helsingin yliopiston opiskelijoille suunnatut työ- ja harjoittelupaikat löydät Rekrynetistä.
  • Akavan opiskelijoiden harjoittelubarometri tarjoaa tärkeää tutkimustietoa korkeakouluharjoitteluista.
  • Harjoitteluasioissa voit laittaa viestiä: traineeships(at)helsinki.fi.

Teksti: Sara Pakarinen

Jutun kirjoittaja opiskelee humanistisessa tiedekunnassa ja oli urapalvelut-yksikössä harjoittelijana syksyn 2017.

Mentorointi tsemppaa eteenpäin

Teksti: Ilona Hietanen

Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta, opiskelijoiden ryhmämentorointi

Mentorointi on keino jakaa osaamista joko kokeneemmalta kollegalta tai vertaiselta toiselle. Yliopiston kaltaiseen asiantuntijaorganisaatioon se sopii erityisen hyvin. Syksyllä julkaistu Mentoroinnin käsikirja auttaa alkuun myös ilman ohjelmaa.

Uuden vuoden alkaessa moni innostuu kehittämään itseään. Ammatilliseen kehittymiseen hyvä ja halpa keino on mentorointi, jota yliopistolla on tarjolla moneen lähtöön.

Mentorointiohjelmia järjestetään esimerkiksi akateemisille johtajille, uusille professoreille ja opiskelijoille. Vertaismentorointiohjelmia, joissa vertaiset tapaavat ryhmissä, tarjotaan opettajille sekä Yliopistopalveluiden esimiehille ja asiantuntijoille. Lisäksi jotkin tutkimusryhmät ja verkostot ovat itse käynnistäneet mentorointiohjelmia.

Mitä mentoroinnista sitten oikein saa?

Projektikirjanpitäjä Marju-Kaisa Dammert osallistui vuonna 2017 pilotoituun Ypan asiantuntijoiden vertaismentorointiin.

– Keskustelut eri alojen asiantuntijoiden kanssa luottamuksellisessa ryhmässä olivat todella antoisia. Tapaamisten yhteydessä käydyt harjoitteet avasivat minulle uusia näkökulmia, mitkä näin hyvin inspiroivina ja voimaannuttavina. Mentorointiohjelman myötä sain uusia työkaluja ja toimintamalleja, joita tulen hyödyntämään työssäni. Oli myös mukava huomata miten kaikki ryhmän jäsenet sekä ohjaajat sitoutuivat tapaamisiimme, ryhmälle syntyi heti ensitapaamisesta lähtien hyvä me-henki, hän kertoo.

Kuuden hengen ryhmä kokoontui noin kerran kuussa ja keskusteli etukäteen yhdessä valituista teemoista, joita ohjaajat alustivat eri tavoin. Yhdessä tehtiin myös erilaisia harjoituksia.

Työkirjasta apua omaan prosessiin

Jos ohjelmat eivät innosta tai sovi omaan työhön, mentorin voi etsiä myös itse. Apua prosessiin saa tuoreesta Mentoroinnin työkirjasta, joka kattaa koko mentoroinnin kaaren.

Henkilöstöasiantuntija Jaana Nylund sekä opiskelijoiden mentorointiohjelmaa vetävä uraohjauksen asiantuntija Minna-Rosa Kanniainen halusivat tehdä kirjan, joka sopii kaikkien mentorointimuotojen tueksi, ja joka on vapaasti ladattavana verkosta.

– Tavoitteena oli koota yksiin kansiin tukimateriaalia ja kuvata mentorointia prosessina siten, että työkirjaa voitaisiin hyödyntää sekä osana mentorointiohjelmia että itsenäisesti käynnistyvien mentori-aktori parien tukena. Työkirja on tarkoitettu hyvin käytännönläheiseksi oppaaksi, ei tieteelliseksi tai teoreettiseksi teokseksi, Jaana Nylund kertoo.

Opiskelijoille tukea työelämään siirtymisessä

Opiskelijoiden ryhmämentorointiohjelma on pyörinyt vuodesta 2012 lähtien, ja ohjelmaan osallistuu vuosittain noin 100-130 opiskelijaa eri aloilta. Tuorein ohjelma alkoi marrakuussa ja päättyy toukokuussa.

Ohjelmassa yliopiston alumnit mentoroivat opiskelijoita 2-4 hengen ryhmissä. Käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi omien vahvuuksien ja osaamisalueiden tunnistaminen, erilaiset uravaihtoehdot, työnhaku sekä verkostoituminen.

– Ryhmämuotoisessa mentoroinnissa opiskelijat pääsevät hyödyntämään paitsi mentorin kokemusta myös oman ryhmänsä vertaistukea, Minna-Rosa Kanniainen kertoo.

Lisätietoa opiskelijoiden mentorointiohjelmasta

Kirjoittaja Ilona Hietanen työskentelee sisäisen viestinnän asiantuntijana Helsingin yliopiston viestintä ja yhteiskuntasuhteet -yksikössä

Jokainen vastaus uraseurantakyselyyn on tärkeä

Yliopistot keräävät systemaattisesti tietoa valmistuneiden sijoittumisesta työelämään uraseurantakyselyillä. Tänä vuonna kyselyvuorossa ovat vuonna 2012 valmistuneet ylemmän korkeakoulututkinnon ja lastentarhanopettajan ja farmaseutin tutkinnon suorittaneet ja vuonna 2014 tohtorin tutkinnon suorittaneet.

Saamme kyselyistä todella arvokasta tietoa, jota voidaan käyttää moneen eri tarkoitukseen, kuten opiskelijoiden ohjaukseen, opetuksen ja koulutuksen kehittämiseen ja yliopistosta valmistuneiden työurien tutkimukseen.

Uraseurantatiedon tarve alkaa jo hakuvaiheessa yliopistoon. Yliopistoon opiskelijaksi hakevia kiinnostaa minkälaisiin työtehtäviin erilaisilta koulutusaloilta voi päätyä. Uraseurantatietoa käyttää muun muassa valtakunnallinen Töissä.fi-palvelu, joka on saanut erinomaista palautetta abeilta ja opinto-ohjaajilta.

Vastikään lanseerattu uusi Urapolulla.fi -palvelu hyödyntää uraseurantadataa, Töissä.fi:-palvelua ja tukee omien opinto- ja uravalintojen pohtimista.

Uraseurantatieto on tärkeä resurssi yliopistossa jo opiskelevien urapohdinnoille. Se ei toki kerro oikeita vastauksia yksilölle siitä, mitä hänen pitäisi tehdä. Mutta tieto on kuitenkin arvokas peili omien valintojen pohtimisessa. Minkälaisiin tehtäviin aiemmin valmistuneet ovat sijoittuneet? Minkälaiset asiat ovat olleet tärkeitä heidän työllistymiselleen? Minkälaista osaamista opintojen aikana olisi järkevää kehittää työuran näkökulmasta?

Osaamistarpeet kiinnostavat koulutuksen kehittäjiä

Helsingin yliopistossa on toteutettu iso koulutusohjelmauudistus, jonka yhtenä tavoitteena on vahvistaa koulutuksen työelämäyhteyksiä ja vahvistaa opiskelijoiden saamia valmiuksia työllistyä. Uraseurantatietoa on käytetty koulutuksen ja opetuksen kehittämisessä.

Erityisen suosittu on ollut Tuukka Kankaan kehittämä Osaamistutka-sovellus, jolla voi itsenäisesti analysoida eri osaamisalueiden merkitystä työelämässä – ja peilata näitä tarpeita valmistuneiden näkemyksiin opintojen kehittämästä osaamisesta.

Kiersin viime keväänä yliopiston tiedekunnat läpi raportoimassa uraseurantatuloksia. Kerta toisensa jälkeen pysähdyimme keskustelemaan työelämän osaamistarpeista ja opetuksen kehittämisestä. Opetus- ja tutkimushenkilökunta, koulutusohjelmien johtajat ja johtoryhmät ja tiedekuntien ja yliopiston johto ovat kiinnostuneita uraseurantatiedosta ja arvostavat sitä, että Helsingin alumnit antavat tärkeää tietoa koulutuksen kehittämisen tueksi uraseurantavastauksillaan.

Uraseurantatiedon käyttö esiin viestinnässä

Helsingin yliopisto panostaa tänä vuonna erityisesti uraseurantaviestintään. Haluamme tuoda esiin miten uraseurantatietoa käytetään yliopistossa ja miksi yliopiston opiskelijat, tohtorikoulutettavat ja opetus- ja tutkimushenkilökunta toivovat, että saamme vastauksia uraseurantakyselyihin.

Uraseurantatiedon käytettävyydelle keskeistä on tietenkin aineiston edustavuus ja se, että mahdollisimman moni vastaa kyselyyn.

Hyvä Helsingin yliopiston alumni, anna 20 minuuttia aikaasi ja vastaa kyselyyn. Jokainen vastaus on meille erittäin arvokas. Käsittelemme vastaukset luottamuksellisesti ja raportoimme tulokset tavalla, joka varmistaa ettei yksittäistä vastaajaa voida tunnistaa.

Eric Carver

Kirjoittaja työskentelee Helsingin yliopiston urapalveluissa uraohjauksen asiantuntijana ja vastaa uraseurantakyselyjen toteutuksesta yliopistossa.

Tutustu Helsingin yliopiston uraseurantaraportteihin täällä: https://www.helsinki.fi/fi/urapalvelujen-uraseuranta

Valtakunnalliset uraseurantatulokset löydät Yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston sivuilta: https://www.aarresaari.net/uraseuranta

Varje svar på karriärenkäten är viktigt

Universiteten samlar med hjälp av karriärenkäter systematiskt in information om hur de utexaminerade placerat sig i arbetslivet. I år riktar sig enkäten till dem som avlagt en högre högskoleexamen, en barnträdgårdslärarexamen eller en farmaceutexamen 2012 och till dem som avlagt en doktorsexamen år 2014.

Enkäten ger oss värdefull information som kan användas för flera olika ändamål, såsom studiehandledning, utveckling av undervisning och utbildning samt forskning om utexaminerade studenters karriärer.

Sökande till universitetet behöver karriäruppföljningsinformation redan i ansökningsskedet. De som vill studera vid universitetet är intresserade av hurdana arbetsuppgifter olika utbildningsprogram kan leda till. Karriäruppföljningsinformationen används bland annat av den nationella tjänsten Töissä.fi som har fått utmärkt feedback av abiturienter och studiehandledare.

Den nya tjänsten Urapolulla.fi utnyttjar karriärinformationen via Töissä.fi-tjänsten och är ett stöd för den som funderar på sina studie- och karriärval.

Karriäruppföljningsinformationen är en viktig resurs även när de som redan studerar vid universitetet funderar på sina karriärer. Den ger förstås inte enskilda individer svar på vad de ska göra. Men informationen är ändå ett viktigt verktyg för att hjälpa studenterna fundera över sina val. Hurdana arbetsuppgifter har de utexaminerade? Vad har varit viktigt för deras sysselsättning? Hurdana färdigheter är det bra att utveckla under studierna med tanke på karriären?

Kompetensbehoven intresserar utbildningsutvecklarna

Helsingfors universitet har genomfört en stor reform av sina utbildningsprogram. Ett av målen med reformen är att stärka kontakten mellan utbildningen och arbetslivet samt stärka studenternas sysselsättningsmöjligheter. Karriäruppföljningsinformationen har använts till att utveckla utbildningen och undervisningen.

Osaamistutka-applikationen som utvecklats av Tuukka Kangas har varit särskilt populär. Med hjälp av applikationen går det att självständigt analysera vilken betydelse olika färdigheter har i arbetslivet – och jämföra behoven med de utexaminerades åsikter om vilka färdigheter de utvecklat under studierna.

I våras besökte jag universitetets fakulteter och rapporterade om karriäruppföljningsresultaten. Gång på gång diskuterade vi vilka färdigheter som behövs i arbetslivet och hur undervisningen skulle kunna utvecklas. Undervisnings- och forskningspersonalen, utbildningsprogrammens ledare och ledningsgrupper samt fakulteternas och universitetets ledning är intresserade av karriäruppföljningsinformationen. De uppskattar att universitetets alumner genom sina enkätsvar bidrar med viktig information till stöd för utbildningsutvecklingen.

Karriäruppföljningens betydelse lyfts fram

Helsingfors universitet satsar i år särskilt på kommunikationen om karriäruppföljningen. Vi vill lyfta fram hur karriäruppföljningsinformationen används inom universitetet och varför studenterna, doktoranderna och undervisnings- och forskningspersonalen hoppas att karriärenkäterna besvaras.

För att karriäruppföljningsinformationen ska vara användbar är det mest centrala naturligtvis att materialet är representativt och att vi får så många som möjligt att svara på enkäten.

Bästa alumn från Helsingfors universitet, ge oss 20 minuter av din tid och svara på enkäten. Varje svar är mycket värdefullt för oss. Vi behandlar svaren konfidentiellt och rapporterar resultaten så att det inte är möjligt att identifiera enskilda respondenter.

Eric Carver

Skribenten arbetar vid Helsingfors universitets karriärservice som karriärvägledningsspecialist och ansvarar för karriärenkäterna vid universitetet.

Du kan läsa Helsingfors universitets karriäruppföljningsrapporter här: https://www.helsinki.fi/sv/studier/ut-i-arbetslivet/placering-i-arbetslivet

De nationella karriäruppföljningsresultaten hittar du på universitetens karriär- och rekryteringstjänsters nätverk Aarresaaris webbsidor.

 

Each response to the career monitoring survey counts

Universities systematically collect information about the employment of graduates through career monitoring surveys. This year, the survey focuses on graduates who completed a second-cycle, Master´s level degree, or a Bachelor’s degree in pharmacy or kindergarten teaching in 2012 as well as doctoral graduates of 2014.

The survey provides us with tremendously valuable information with wide applications, such as student guidance, the development of teaching and education, and research on the career paths of university graduates.

Career monitoring information becomes relevant before prospective students even apply to the University. Applicants are interested in the range of employment opportunities provided by the different fields of education. The career survey data is the basis of the national Töissä.fi service, which has been very popular among upper-secondary school leavers and guidance counsellors.

The recently launched Urapolulla.fi service (currently in Finnish only) also takes advantage of the career monitoring survey results. It uses the Töissä.fi data, supporting students in making study and career decisions.

The results of the career monitoring survey constitute a valuable resource for students debating their future careers, although it naturally cannot tell individual people what they should do with their lives. But the results are a useful mirror to help reflect on choices. What kinds of jobs have previous graduates found? What issues have been important for their employment? What kinds of skills should be developed during studies to support a career?

Skill requirements interesting for education development

The University of Helsinki has carried out an extensive degree programme reform, and two of its goals are to increase students’ connections to employers and to help students find employment. Career monitoring data has been used to develop education and teaching.

Tuukka Kangas’ Osaamistutka application (currently in Finnish only) has been particularly popular. It allows students and teaching and research staff to independently analyse the significance of various areas of skill in employment – and to compare these skill requirements with the competences graduates believe their studies developed.

Last spring, I toured the University’s faculties to report on the results of the career monitoring survey. Time and time again, we would stop to talk about the skills graduates need and the development of teaching. Teaching and research staff, directors and steering groups of degree programmes as well as the leadership of faculties and the University are interested in the results of the career monitoring survey and appreciate the University’s alumni providing important information and helping develop education by participating in the survey.

Emphasising career monitoring data in communications

This year, the University of Helsinki is focusing particular attention on communicating about career monitoring. We want to highlight how career monitoring data is used at the University and why its students, doctoral students as well as teaching and research staff hope for a high response rate to the career monitoring surveys.

It is crucial for career monitoring data to be representative, so we must try to get as many responses to the survey as possible.

Dear University of Helsinki alumnus or alumna, please give us 20 minutes of your time and take the survey. Every response is very valuable to us. We process the responses confidentially and report on them in a way that ensures individual respondents cannot be identified.

Eric Carver

The author works at the University of Helsinki’s Career Services as a career counselor and is responsible for carrying out the career monitoring surveys at the University of Helsinki.

Read the University of Helsinki’s career monitoring reports here: https://www.helsinki.fi/en/studying/careers/career-placement

The national career monitoring survey results can be found on the website of the Aarresaari Career Services Network of Finnish Universities:  https://www.aarresaari.net/career_monitoring

“Näe harjoittelu yhtenä etappina urapolullasi” – viisi vinkkiä harjoittelupaikan hakuun

Suunnitteletko työharjoittelua vuodelle 2018? Kaipaatko vinkkejä opintoihin kuuluvan harjoittelun suorittamiseen ja harjoittelupaikan hakemiseen? Jos vastasit jompaankumpaan kyllä, tule yliopiston urapalveluiden järjestämiin harjoitteluinfoihin. Vielä ehdit mukaan Viikin kampuksella pidettäviin infotilaisuuksiin!

Urapalveluiden syksyn harjoitteluinfokiertue käynnistyi Metsätalolla 31.10. järjestetyllä harjoitteluinfolla. Infon osallistujamäärä ylitti kirkkaasti ennakko-odotuksemme: mukana oli arviolta 110 opiskelijaa enimmäkseen keskustakampuksen tiedekunnista. Aihe on siis selvästi ajankohtainen, ja yliopistomme opiskelijoita kiinnostaa työharjoitteluun liittyvä tieto ja harjoittelupaikan hakuvinkit.

Harjoittelu on mukana joko pakollisena tai vapaavalintaisena opintojaksona lähes kaikissa yliopistomme tutkinto-ohjelmissa. Harjoitteluun voi alasta riippuen mennä kandi- tai maisterivaiheessa – osassa koulutusohjelmia vaikka molemmissa.

Yliopisto tukee rahallisesti harjoittelutukijärjestelmällä opiskelijoiden palkallisia harjoittelumahdollisuuksia. Yliopiston harjoittelutuki on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisiin harjoittelupaikkoihin, joissa työnantajalla ei ole mahdollisuutta rahoittaa opiskelijan palkkakustannuksia kokonaan. Harjoittelutuen tarkoitus on mahdollistaa harjoittelu niille opiskelijoille, jotka eivät ole vielä suorittaneet opintoihinsa kuuluvaa harjoittelua.

Lähetystöneuvos Markus Teirin vinkit harjoittelupaikan hakijalle

Osaan harjoitteluinfoista olemme kutsuneet mukaan työnantajavieraita kertomaan eri työnantajien tarjoamista harjoittelumahdollisuuksista. Metsätalolla järjestetyssä tilaisuudessa oli mukana lähetystöneuvos Markus Teir ulkoministeriöstä. Teir on ulkoasiainhallintouransa aikana rekrytoinut lukuisia harjoittelijoita, ja hän jakoi puheenvuorossaan arvokkaita vinkkejä hakemuksen ja CV:n tekemiseen.

Ulkoministeriön lähetystöneuvos Markus Teir vieraili urapalveluiden järjestämässä harjoitteluinfossa 31.10.2017.

  1. Panosta hakemuksen aloitukseen

Yhteen harjoittelupaikkaan saattaa tulla jopa 50 hakemusta. Rekrytoijan aikaresurssit ovat rajalliset, eli yhteen hakemukseen käytettävissä oleva aika on lyhyt. Panosta siis hakemuksesi aloitusvirkkeisiin. Hyvän aloituksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Aloitus määrittää, kiinnostuuko rekrytoija riittävästi lukeakseen hakemuksen loppuun. Kerro heti alussa, miksi haet juuri tähän paikkaan. Tuo esille motivaatiosi ja osaamisesi kyseiseen tehtävään.

  1. Näe harjoittelu yhtenä etappina urapolullasi

Mieti, mikä on pidemmän tähtäimen ammatillinen tavoitteesi ja miten kyseinen harjoittelupaikka auttaa sinua saavuttamaan sen. Kerro se myös rekrytoijalle hakemuksessasi.

  1. Älä toista hakemuksessa samaa, mitä CV:si jo kertoo

Teirin mukaan yleisin hakijoiden virhe on se, että hakemuksen ja CV:n sisällöt toistavat toisiaan. CV:n pitäisi kertoa mitä olet tehnyt, mitä osaat ja mitä olet opiskellut, kun taas hakemus kannattaa muotoilla motivaatiokirjeen tai hissipuheen muotoon.

  1. Kirjoita jokaiseen hakemaasi paikkaan räätälöity hakemus

Kokenut rekrytoija huomaa, jos hakemus ei ole kohdistettu juuri haettavaan paikkaan. Ota selvää harjoittelupaikasta jo hakuvaiheessa ja mieti, miten osaamisesi ja tavoitteesi sopisi juuri kyseiseen harjoitteluun. Käytä myös oma aikasi viisaasti: tee mieluummin yksi hyvä hakemus huolella kuin viisi keskinkertaista. Ilmiselvältä tuntuva vinkki, mutta tässäkin on Teirin mukaan parantamisen varaa: varmista, että hakemuksessasi ei lue väärän työnantajan nimeä.

  1. Oikolue hakemuksesi huolella tai pyydä kaveriasi katsomaan se läpi

Hyvä työ- tai harjoitteluhakemus on tehty huolella eikä siinä ole kirjoitusvirheitä.

Tule mukaan Viikin harjoitteluinfoihin

Harjoitteluinfot Viikissä pidetään ViikkiAreena-tapahtuman yhteydessä 21.11. suomeksi ja 23.11. englanniksi. Suomenkielisessä infossa on mukana ympäristökasvatuspäällikkö Malva Green Luonto-Liitosta. Ilmoittaudu harjoitteluinfoihin.

 

Teksti: Lotta Viljamaa
Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta

Haussa introvertti?

Työnantaja etsii ”energisiä, ulospäin suuntautuneita myyntihenkisiä henkilöitä”. ”Omaat hyvät vuorovaikutustaidot, olet oma-aloitteinen tartu toimeen -tyyppi!”

Työnantaja odottaa ”hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja”. Ideaalihakijan tulisi olla ”tavoitteellisen työotteen omaava aktiivinen ilopilleri”. Vaatimuksena saattaa olla ”sosiaalinen kyvykkyys” tai ”sinun tulisi olla reipas ja ulospäin suuntautuva”. Toinen hakee tiimiinsä ”sanavalmista ja dynaamista osaajaa”.

Nämä kaikki ovat suoria poimintoja työpaikkailmoituksista. Jos tekisin sisällöllisen analyysin ilmoitusteksteistä viime vuosilta, luulenpa, että yksi useimmiten käytetty sana olisi juuri ”vuorovaikutustaidot”.

Mitä näillä kuvauksilla oikeasti haetaan?

Mutta ovatko rekrytoijat oikeasti miettineet, mitä esimerkiksi ”hyvillä vuorovaikutustaidoilla” haettavassa tehtävässä käytännössä tarkoitetaan?

Opettamillani urakursseilla nousee tasaisin väliajoin esille opiskelijoiden huoli siitä, pitääkö kaikkien työelämässä olla ylitsepulppuavan sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita. Vaatimus ekstroverttiuteen ahdistaa.

Yliopistolla tapaan myös ihmisiä, jotka määrittelevät itsensä ”tutkijatyypeiksi” tai ”labrahiiriksi”. He viihtyvät hyvin itsenäisessä tutkimustyössä, mutta kokevat yliopiston ulkopuolisen työelämän vaativan erilaisia taitoja.

Näissä tilanteissa korostan sitä, että vuorovai-kutustaitoja voi oppia ja kehittää kuten mitä tahansa muutakin taitoa. Esiintymistä ja yleisön edessä puhumista voi harjoitella, ja harjoituksen myötä se helpottuu. Omien mielipiteiden ilmaisemista voi treenata omien kavereiden seurassa ja sen jälkeen rohkaistua vaikka luennolla ottamaan kantaa keskusteluun. Itsensä esittelemiseen työnhakutilanteessa on hyvä valmistautua ja omaa hissipuhettaan voi harjoitella vaikka peilin edessä tai videolla.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään taidoista, vaan myös pysyvämmistä ominaisuuksista tai ihmisen luontaisesta temperamentista. Ekstrovertti – introvertti –vertailuasetelma on kaikille tuttu. Joskus tosin unohtuu, että meistä kukaan ei ole mustavalkoisesti jompaakumpaa, vaan ominaisuus vaihtelee janalla, jolla me kaikki sijoitumme johonkin kohtaan.

Elämme vahvasti ekstroverttiyttä arvostavassa kulttuurissa.

Susan Cain ottaa TED-puheessaan vahvasti kantaa sen puolesta, että introverttien lahjoja ja kykyjä pitäisi arvostaa ja tuoda esiin enemmän. Cainin mukaan koulut ja työpaikat sekä muut sosiaaliset ympäristöt on suunniteltu ekstroverttejä ajatellen siitä huolimatta, että noin kolmasosa ihmisistä määrittelee itsensä lähemmäksi introverttia näiden kahden välisellä janalla. Kouluissa opiskellaan entistä enemmän ryhmissä, töissä ratkotaan ongelmia tiimeissä, eikä yliopistollakaan enää pääse karkuun ryhmätöitä.

Luovuutta ja tuottavuutta pidetään usein ”dynaamisten” ja ulospäinsuuntautuneiden henkilöiden vahvuuksina. Kuitenkin maailmanhistoria tuntee monia esimerkkejä erityisen luovista erakoista. Itse asiassa yksinolo on Cainin mukaan luovuuden edellytys.

Myös hyvät johtajat ovat monesti introverttejä. He antavat tilaa muille ja kuuntelevat, eivätkä halua työntää omaa lusikkaansa jokaiseen soppaan.

Cain toteaa, että maailma tarvitsee introverttejä tekemään sitä, missä he ovat parhaimmillaan: lukemaan, ajattelemaan, tutkimaan, kuuntelemaan, analysoimaan, kirjoittamaan, kehittämään ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Ja vuorovaikutustilanteessa tuottamaan ehkä määrällisesti vähemmän, mutta laadullisesti sitäkin tärkeämpiä puheenvuoroja. Puhumaan hiljaa maailmassa, joka on täynnä hälyä.

Cainin puhe kannattaa kuunnella täältä: https://www.ted.com/talks/susan_cain_the_power_of_introverts?language=fi

Vuorovaikutuksen yksi ulottuvuus on vastavuoroisuus.

Mitä vuorovaikutuksessa oikeasti tarvitaan? Aito vuorovaikutus ei tarkoita pelkää sosiaalisuutta tai ulospäinsuuntautuneisuutta. Sen yksi ulottuvuus on vastavuoroisuus. Yhden puhujan monologin sijaan kahden ihmisen välinen keskustelu on parhaimmillaan aitoa dialogia, jonka piirteitä Päivi Kupias kuvaa näin:

Kuuntelu: Aidosti kuunteleva henkilö on läsnä ja keskittyy kuuntelemaan mitä toinen sanoo. Omaa mielipidettä, näkökulmaa tai sanottavaa siirretään hieman kauemmaksi ja keskitytään puhujan sanottavaan.

Itsensä suoraan ilmaiseminen: Suora puhe on aidon dialogin haasteellisin tehtävä. Se tarkoittaa oman aidon itsensä ilmaisemista riippumatta, mitä muita vaikuttavia tekijöitä tilanteessa on.

Taito odottaa: Dialogissa maltti on valttia. Asioiden ja ajatusten eteen pitää pysähtyä ja purkaa itsestäänselvyyksiä.

Kunnioitus: Toisen ihmisen kunnioittamisen lähtökohtana voidaan pitää oivallusta siitä, että oma näkökulmamme on rajallinen, ja muilta ihmisiltä voi oppia itselle uutta, jos vain malttaa kuunnella.

( http://www.tevere.fi/julkaisut-ja-artikkelit/91-tevere/artikkelit/145-aito-vuorovaikutus-ja-dialogisuus)

Kuullostavatko nämä perus-ekstrovertin vahvuuksilta? Vai olisiko niin, että myös introverteilla on näihin asioihin hyvinkin paljon annettavaa?

Ehkä ongelma onkin se, että ajattelemme vuorovaikutustaidoista rekrytointi- ja työnhakukontekstissa liian suppeasti. Helpoiten sanasta tulee mieleen juuri se kaikista aktiivisin päällepäsmäröijä, kun oikeasti taitavin vuorovaikuttaja onkin ehkä joku toinen.

 ”Vulnerability is Power – haavoittuvuudessa on voimaa”

Jari Saarenpää kirjoitti taannoin hienon kirjoituksen, jossa määrittelee (Andrew Sobeliin viitaten) vuorovaikutustaitojen osa-alueiksi integriteetin eli johdonmukaisuuden sekä haavoittuvuuden.

(http://luontaisettaipumukset.fi/2016/05/30/vahvat-vuorovaikutustaidot-tekevat-kaikista-voittajia/ )

Jari kehottaa meitä seuraavaan: ”pyydä anteeksi, myönnä olevasi väärässä, kerro mitä tunnet – ei pelkästään mitä ajattelet, pyydä apua, myönnä epäonnistuminen, käytä huumoria – vitsaile itsestäsi, pyydä neuvoa, kerro ongelmistasi ja jaa henkilökohtaisia asioita”. Nämä asiat eivät välttämättä edellytä erityisen ulospäinsuuntautunutta luonnetta – päinvastoin. Joskus puheessakin laatu korvaa määrän. Ja nöyryys voikin yllättäen olla väittelytaitoa suurempi voima.

Tämä kaikki saattavat kuullostaa tutulta, jos olet tutustunut erilaisiin elämäntaito-oppaisiin ja vaikkapa parisuhdevinkkeihin. Mutta miten saisimme tämän laajemman näkemyksen vuorovaikutustaidoista myös näkymään työpaikkailmoituksissa ja nämä asiat vahvuuksikseen tunnistavien työhakemuksissa?

Ja kas – etsiessäni aiempia lainauksia työpaikkailmoituksista silmiini osui myös toisenlainen kuvaus. Joku toivoo, että ”sinulla on äärimmäisen kehittynyt kuuntelemisen taito ja sitä tiettyä nöyryyttä otteessasi”. Ehkä muutos on tuloillaan?

 

Koulutus kannattaa sekä hyvinä että huonoina aikoina

Vuonna 2011 Helsingin yliopistosta valmistuneista 84 prosenttia oli koulutustasoa vastaavassa tai vaativammassa työssä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Haastava 2010-luvun työmarkkinatilanne on vaikuttanut valmistuneiden työuraan: peräti kolmannes on kohdannut työttömyyttä viiden vuoden aikana.

Tiedot käyvät ilmi tänään 3.5.2017 julkistetusta yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden Aarresaari-verkoston tekemästä uraseurantakyselystä, jossa selvitettiin vuonna 2011 valmistuneiden ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden työllistymistä. Vastaukset kerättiin syksyllä 2016 ja mukana olivat kaikki yliopistot Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta.

Tässä uutisessa mainitut luvut ovat Helsingin yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden kyselyyn vastanneiden tuloksia. Helsingin yliopiston uraseurantaraportti ja oppialaryhmien tuloksiin keskittyvät tiedekuntaraportit löytyvät täältä.

Akateeminen työttömyys kääntynyt laskuun

Korkeasti koulutettujen työttömyys on kasvanut sekä absoluuttisesti että suhteellisesti vuoden 2008 finanssi/eurokriisin jälkeen. Keskeisin työmarkkinatilanteen heikkenemistä selittävä tekijä on talouden voimakas supistuminen vuonna 2009 ja sen jälkeen pitkään jatkunut heikkona jatkunut talouden kehitys.

Marraskuussa 2016 korkeasti koulutettujen työttömyys kääntyi kuitenkin laskuun ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen.

Koulutusasteen ja työllisyysasteen positiivinen yhteys ei ole kuitenkaan kadonnut vaikeina aikoina mihinkään. Korkeasti koulutettujen työttömyys on ollut koko ajan selkeästi vähäisempää kuin muun väestön.

Syksyllä 2016 uraseurantaan vastanneista työssä oli 85 prosenttia ja työttömänä neljä prosenttia. Pieni osa vastaajista työskenteli apurahalla (2 %) ja opiskeli päätoimisesti (2 %). Perhevapaalla oli kyselyhetkellä kuusi prosenttia vastaajista (3 % työsuhteesta ja 3 % ilman työsuhdetta). Yhteensä 90 prosenttia vastaajista oli työssä, työskenteli apurahalla tai oli työstä perhevapaalla.

Valmistumisen jälkeen työttömänä oli ollut kolmannes. Keskimäärin työttömyysjaksoja oli 1,9. Työttömyysjaksojen yhteenlasketun keston mediaani oli kuusi kuukautta ja keskiarvo 11 kuukautta viiden vuoden aikana.

Vähiten työttömyyttä oli ollut oikeustieteellisestä, farmasian, lääketieteellisestä sekä eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta valmistuneilla. Bio- ja ympäristötieteellisestä ja humanistisesta tiedekunnasta valmistuneesta noin puolella oli ollut valmistumisen jälkeen työttömyysjaksoja.

Suurin osa koulutustasoaan vastaavassa työssä

Vastanneista työssä olevista 84 prosenttia toimi koulutustasoaan vastaavassa tai vaativammassa työssä. Peräti 15 prosenttia kertoi työnsä olevan koulutustasoa vaativampaa. Kahteen kolmasosaan työpaikoista edellytyksenä oli ollut korkeakoulututkinto.

Yliopistossa oppimiaan asioita hyödynsi työssään jatkuvasti lähes 60 prosenttia ja noin kolmannes osittain/ajoittain.

Saman työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä oli valmistumisensa jälkeen ollut lähes 40 prosenttia vastanneista. Keskimäärin työnantajia oli ollut viiden vuoden aikana 2,4. Kolmasosa vastaajista oli vastaushetkellä yksityisen työnantajan palveluksessa ja 41 prosenttia kunnan tai valtion palveluksessa.

Uraseurantakyselyyn vastanneiden keskiarvopalkka oli 3 772 euroa kuukaudessa.

Neljännes kokeillut yrittäjyyttä tai freelancerin töitä

Yrittäjänä tai freelancerina oli toiminut lähes neljännes. Huiman kaulan muihin verrattuna ottavat eläinlääketieteellisestä valmistuneet. Heistä noin kaksi kolmasosaa on työskennellyt yrittäjänä tai freelancerina.

Seuraavaksi eniten yrittäjinä tai freelancereina toimineita löytyi humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden joukosta, 37 prosenttia.

– Yrittäjänä ja freelancerina toiminen valmistumisen jälkeen on selkeästi kasvava ilmiö, kun analysoidaan yhdessä viittä edellistä uraseurantakyselyä. Sivutoiminen yrittäjyys on selkeästi yleisempää kuin päätoiminen, uraohjauksen asiantuntija Eric Carver urapalveluista sanoo.

Tyytyväisyys tutkintoon laskenut – työelämätaitojen rooli kasvaa

Noin 60 prosenttia oli tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta. Tyytymättömiä oli kuusi prosenttia. Tiedekuntien ja oppialaryhmien väliset erot olivat merkittäviä.

Tutkintotyytyväisyys on laskenut hieman edelliseen syksyllä 2014 tehtyyn kyselyyn verrattuna. Myös työn koulutustasovastavuus oli hieman laskenut edelliskyselyyn verrattuna. Keskeisin selittävä tekijä on työmarkkinatilanne.

– Moni valmistunut on kokenut haasteita työmarkkinoilla. Sitä ei pidä väheksyä. Itse pidän uraseurantakyselyn tuloksia taloustilanteeseen ja työmarkkinatilanteeseen nähden kuitenkin melko hyvinä. Valtaosa vastaajista on viiden vuoden aikana päätynyt koulutustasoa vastaaviin tehtäviin ja on tyytyväinen tutkintoonsa työuran kannalta, Carver arvioi.

Hieman huolestuttavaa on se, että vain kolmannes vastaajista oli täysin samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Koulutus antoi riittävät valmiudet työelämään” kanssa. Jos hieman samaa mieltä vastanneiden osuus huomioidaan, päästään yhteensä 63 prosenttiin. Alakohtaiset erot ovat tässäkin merkittäviä.

Helsingin yliopiston koulutusohjelmauudistuksessa on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota työelämävalmiuksiin. Eri ohjelmissa on mietitty, mitä taitoja alalta valmistuvat tulevaisuudessa tarvitsevat. Kaikissa uusissa kandi-, maisteri- ja tohtoriohjelmissa saa työllistyvyyttä tukevia asiantuntijavalmiuksia, kuten projektinhallinta-, koordinointi- ja neuvottelutaitoja.

– Sekä kandi- että maisteriohjelmiin kuuluu myös työharjoittelua tai työelämäprojekteja. Tärkeätä on, että opiskelijat pääsevät jo opiskeluaikana luomaan verkostoja vahvasti, kertoo vararehtori Sari Lindblom.

Työelämään orientoivat opinnot tulivat osaksi tutkintoja edellisessä suuressa tutkintouudistuksessa vuonna 2004, jolloin siirryttiin kaksiportaisiin tutkintoihin. Uraseurantakyselyn tulosten valossa tutkintoihin kuuluvat urakurssit, harjoittelu, työelämän kumppaneiden kanssa tehtävät projektikurssit ja vuonna 2012 aloitettu ryhmämentorointi ovat tärkeitä myös tulevaisuudessa.

Kyky viestiä omasta osaamisesta tärkeää

Uraseurantakyselyssä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa työllistymiseen vaikuttavista tekijöistä. Vaikuttavimmat tekijät olivat:

  • Kyky kertoa omasta osaamisesta (erittäin tärkeä tai tärkeä 62 prosentille vastaajista)
  • Muu työkokemus (56 %)
  • Tutkinnon aineyhdistelmä (42 %)
  • Kontaktit/suhdeverkostot (42 %)
  • Harjoittelu (38 %)

Valmistumisensa jälkeen toista korkeakoulututkintoa on suorittanut kymmenesosa ja tieteellisiä jatko-opintoja lähes joka viides.

Kyselyssä vastaajia Helsingin yliopistosta oli 917. Vastausprosentti oli 38.

Teksti: Kati Salmivaara
Kuva: Ari Aalto
Uutinen on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston intranet Flammassa 3.5.