Entä jos en kuvailisikaan itseäni, vaan antaisin muiden kertoa millainen työntekijä olen?

Eilen keskiviikkona Kumpulan Physicumilla järjestettiin Työelämä tutuksi- talentit työmarkkinoilla -tilaisuus, jossa annettiin työnhakuun liittyviä vinkkejä ja vastattiin opiskelijoita askarruttaviin kysymyksiin. Urapalveluiden ja aTalentin yhteistyössä järjestämä tapahtuma antoi allekirjoittaneelle muutaman oivalluksen:

  1. Työhakemuksessa on helppoa sortua ylimalkaisiin fraaseihin, kuten ”olen ulospäinsuuntautunut ja dynaaminen supertekijä”. Tehokkaampaa on kertoa minkälaista palautetta olet saanut aikaisemmissa työpaikoissa. Esimerkiksi ”esimieheni mukaan, olin hyvä tiimipelaaja ja selvisin haastavistakin tehtävistä itsenäisesti”. Tietenkään itsensä kuvailemista ei pidä unohtaa, mutta monipuolisuus hakemuksessa tuskin on haitaksi.
  2. Soittaminen kannattaa tehdä ennen hakemuksen lähettämistä, ei sen jälkeen. Ja lisäksi soitettaessa kannattaa todellakin miettiä mikä on se kysymys johon haluaa saada vastauksen. Soittaminen vain ilmoittaakseen, että laitoin teille nyt hakemuksen ei ole tehokkain tapa viestiä kiinnostuksesta työpaikkaa kohtaan.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

    aTalentin Poola antaa ohjeita hyvään hakemukseen.

  3. Perinteiset työnhakukanavat menettävät merkitystään koko ajan, siksi näkyvyys LinkedIn:ssä ja muissa sähköisissä kanavissa ei ole ainakaan haitaksi. Suurimmilla rekrytointiyrityksillä on omat tietokannat joihin opiskelija voi tallentaa tietonsa. Näitä tietokantoja käytetään mm. hiljaisissa hauissa, joita en välttämättä laiteta ollenkaan julkiseen hakuun. Kannattaa siis päivittää tietonsa rekrytointiyritysten sivuilla myös piilotyöpaikkojen vuoksi.

Lopuksi on syytä sanoa, että yrityksiä, tehtäviä ja hakijoita on monenlaisia. Siten täysin tyhjentävää vastausta siihen kuinka toimia työnhaussa on vaikea antaa. Tietyt perusasiat on hyvä opetella mutta tilaa kannattaa jättää myös omalle intuitiolle.

Katso tilaisuudessa esitetyt diat.

Ryhmämentorointi – työelämätaidot kehittyvät yhteistyöllä

Maanantaina 20. huhtikuuta pidettiin yksi tämän vuoden ryhmämentoroinnin päätöstilaisuuksista Siltavuorenpenkereellä. Paikalla oli opiskelijoita, mentoreita, tiedekuntien koordinaattoreita kuin urapalvelutkin.

Ryhmämentoroinnissa Helsingin yliopiston maisteriopiskelija valitsee mentoreista oman urasuunnitelmansa kannalta parhaan vaihtoehdon ja hakee hänen ryhmäänsä. Haku ryhmämentorointiin on joka syksy ja aloitustilaisuus sekä ensimmäiset tapaamiset pidetään ennen joulua. Mentoreina toimivat yliopistosta valmistuneet alumnit, joilla on kokemusta työelämästä ja näkemystä työelämätaidoista. Jokainen ryhmä (aktorit) ja mentori yhdessä päättävät mentorointiohjelman sisällöstä ja toteuttamistavasta. Tavoitteena on kehittää aktoreiden työelämätaitoja, itsetuntemusta ja verkostoja. Mentorointi edellyttää sekä aktoreilta että mentoreilta sitoutumista puoli vuotta kestävään ohjelmaan.

11169613_10153837480893957_194238585127246633_o

Kauppalehti Tietopalvelujen johtaja Otto Mattsson toimi jo toista kertaa mentorina. Tilaisuudessa Mattsson kertoi näkemyksiään hyvästä mentoroinnista.

Tilaisuudessa puhunut Kauppalehti Tietopalvelujen johtaja Otto Mattsson painotti omille aktoreilleen tavoitehakuisuutta, käytännön tekemistä ja yhdessä oppimista. Mattssonin mukaan työelämässä vaaditaan kykyä tavoitteelliseen toimintaan. Pitää olla jokin tavoite, jota kohti määrätietoisesti pyrkii. Lisäksi parhaiten oppii näkemällä vaivaa ja tekemällä asioita käytännössä sen sijaan, että vain opiskelee asioita teoriassa. Yhtenä ryhmämentoroinnin hyvänä puolena Mattsson näkee ryhmässä oppimisen. Aktorit ovat toistensa parhaita sparraajia ja mentorin tehtävä on ohjata prosessia oikeaan suuntaan.

Mikäli sinua kiinnostaa ryhtyminen mentoriksi tai aktoriksi, ole yhteydessä tiedekuntaasi tai käy osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/.

 

Helena Miettinen AMKE Oy:stä: Olemme saaneet tutustua erinomaisen hienoihin ja idearikkaisiin humanistiopiskelijoihin

Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy:llä on vuosien perinteet yliopisto-opiskelijoiden palkkaamisesta harjoittelijoiksi. Kysyimme kehittämispäällikkö Helena Miettiseltä, miten hän näkee harjoittelijoiden hyödyt yritykselle.

AMKE Oy:n kehittämispäällikkö Helena Miettisellä on pelkästään hyvää sanottavaa humanistiharjoittelijoista.

AMKE Oy:n kehittämispäällikkö Helena Miettisellä on pelkästään hyvää sanottavaa humanistiharjoittelijoista.

Minkä alan harjoittelijoita yrityksessänne on ollut ja millaisia tehtäviä he ovat tehneet?

HM: AMKEssa on ollut humanistiharjoittelijoita vuodesta 2008 saakka. He ovat olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa valtakunnallista Elinikäisen oppimisen kampanjaa. Tehtäviin on kuulunut nettisivujen päivittämistä, markkinointia, myyntiä, artikkelien kirjoittamista, verkostossa toimimista ja yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

Miten harjoittelijat löytyivät?

HM: Harjoittelijat ovat löytyneet humanistiseen tiedekuntaan jätetyn harjoittelupaikkailmoituksen kautta.

Miksi Helsingin yliopiston opiskelija?

HM: Olen ollut töissä Helsingin yliopistossa ja sen lisäksi AMKEn toimisto sijaitsee Helsingissä. Olen halunnut palkata humanisteja, koska luotan heidän hyvään koulutukseensa ja kirkkaisiin ideoihin.

Mitä hyötyä harjoittelusta on yrityksellenne ollut?

HM: Olemme saaneet tutustua erinomaisen hienoihin ja idearikkaisiin humanistiopiskelijoihin. Olemme saaneet heiltä paljon tuoreita näkökulmia ja erinomaista apua työssämme.

Miten ohjaus oli järjestetty?

HM: Opiskelijat ovat toimineet työpareina tehtävässä kampanjassa, sitä kautta heitä on ollut luontevaa ja helppoa ohjata. Opiskelijat ovat olleet myös aika itseohjautuvia ja tavoiteorientoituneita. 

Mitä vinkkejä antaisit työnantajalle, joka harkitsee harjoittelijan palkkaamista / pro gradu -työn teettämistä?

HM: Suosittelen lämpimästi harjoittelijoiden palkkaamista ja pro gradun teettämistä opiskelijoilla. Ihan jokainen organisaatio hyötyy yliopistoyhteistyöstä, opiskelijoiden tuomista raikkaista mielipiteistä ja vankasta tiedepohjasta.

Sosiaalinen media työnhaussa – maksaako nähdä vaivaa?

Jos jollekin on vielä epäselvää miten merkittävä voima sosiaalinen media maailmassa on, kannattaa käydä katsomassa seuraava video:

social

Eikä työnhaku ole poikkeus. Tämä oli Universum Finlandin markkinointipäällikkö Anne Hyttisen pääsanoma perjantaina 17.4. Tiedekulmassa järjestetyssä Työelämä tutuksi-tilaisuudessa. Tilaisuuden järjestäjänä toimi yliopiston urapalvelut. Hyttisen esitys: Sosiaalinen media – oman osaamisen näyteikkuna piirsi hyvin vahvan argumentin sen puolesta, että varsinkin omaa ammatillista profiiliaan luovalle asiantuntijalle sosiaalinen media ja verkko ylipäätään on aivan keskeinen kanava viestiä osaamistaan.

Hyttisen mukaan hyviä työpaikkoja on rajallisesti ja hakijoita paljon. Mikäli uskomme Nalle Wahlroosia, globaalit työmarkkinat tuovat helposti noin miljardi potentiaalista tekijää myös länsimaiden työmarkkinoille. Erottautuminen muista hakijoista on siten tärkeää ja sosiaalinen media yksi hyvä keino.

Hyttisen mielestä sosiaalisen median hyvät puolet ovat nopeus, helppokäyttöisyys, oman brändin viestiminen sekä verkostojen luominen ja ylläpitäminen. Työmarkkinoiden totuus on, että vain noin 20 % työpaikoista tulee julkiseen hakuun. Valtaosa paikoista täytetään hyväksi käyttäen organisaation olemassa olevia kontakteja. Siten verkostoilla on merkittävä rooli työpaikan löytämisessä. Hyttisen mukaan sosiaalisen median avulla voi viestiä omaa osaamistaan sekä ylläpitää yhteyttä oman alan muihin osaajiin. Sillä tavalla voi luoda mielikuvaa omasta osaamisestaan vaikkei olisi tavannut verkostonsa kaikkia jäseniä henkilökohtaisesti.

Mitä sosiaalisessa mediassa sitten pitäisi tehdä? Nykyään erityisesti hakijan persoonalla ja sopivuudella organisaatioon on enemmän merkitystä kuin esimerkiksi koulutuksella. Sosiaalisessa mediassa omaa persoonaa, kuten harrastuksia tai osaamista, voi tuoda paremmin esille kuin pelkällä hakemuksella. Usein käyttämäni esimerkki kertoo akateemisesta ystävästäni, joka sai hyvän työpaikan osittain siksi, että oli etevä kamppailulajeissa. Itse toimistotyöllä ei ollut mitään tekemistä kamppailulajien kanssa, mutta se katsottiin eduksi.

Jos sosiaalisen median käyttö työnhaussa kiinnostaa muttet ole varma miten edetä, kannattaa olla yhteydessä Helsingin yliopiston urapalveluihin.

Tiedätkö miten toimia, jos joudut työnhaussa videohaastatteluun? Entä jos hakemaasi työpaikkaan voi lähettää video-CV:n?

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015

Video-CV Workshop Viikin Think Companyllä huhtikuussa 2015. Kuva: Maria Sojakka aTalent Recruiting Oy.

Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta Helsingin yliopiston urapalveluiden ja aTalent Recruitingin yhdessä toteuttamassa Video-CV Workshopissa Viikin Think Companyllä 14. huhtikuuta. aTalentin Recruitment Coordinator Poola Isomäki alusti tilaisuutta kertomalla, miten kameran edessä tulisi käyttäytyä ja mitä asioita ottaa huomioon mm. kameran asettelun suhteen.

Videohaastattelu on tilanne, jossa haastattelija on etukäteen nauhoittanut tai laatinut kysymykset. Näihin kysymyksiin hakija vastaa kirjautumalla haastattelujärjestelmään ja nauhoittamalla vastaukset annettuihin kysymyksiin.

Video-CV on taas yleisluontoinen kuvaus hakijasta, minkälainen työ häntä kiinnostaa ja missä asioissa hakija on hyvä. Videolla hakijan persoonallisuus pääsee paremmin oikeuksiinsa kuin perinteisellä paperisella CV:llä. Videon sisältöä miettiessä voi käyttää hyväksi esimerkiksi Urapalveluiden julkaisemaa opasta piilotyöpaikan löytämiseksi. Videoidun CV:n tulisi täydentää paperista versiota eikä olla sen referaatti.

Mitään varsinaisia teknisiä vaatimuksia videon tekoon ei ole. Tietokone, jossa on toimiva web-kamera sekä mikrofoni riittävät hyvin. Etukäteen kannattaa tarkistaa molempien toimivan kunnolla.  Myös verkkoyhteys on tarpeen jos videohaastattelu tallennetaan työnantajan järjestelmään.

Tiivistetysti kameran edessä tulisi olla mahdollisimman paikallaan ja katsekontakti pitää kamerassa. Kamera tai läppäri kannattaa sijoittaa silmien korkeudelle ja siten, että puhuja näkyy hartioista ylöspäin. Liian kauaksi asetettu kamera/mikrofoni voivat heikentää äänenlaatua. Muutenkin kuvauspaikan tulisi olla rauhallinen ja taustan mahdollisimman neutraali sekä siisti. Jostain syystä taustalla näkyvä tiskivuori ei kuulemma herätä suuria haluja rekrytoida hakijaa.

Myös äänenkäytöllä on merkitystä. Selkeä artikulaatio ja asioiden painottaminen voivat vaatia kunkin yksilöllisistä tavoista riippuen joko normaalia hitaampaa puhetapaa tai sanojen selkeämpää ääntämistä.

Itse huomasin, että minulle toimivin tapa oli aloittaa video nojaamalla vasemmalla kädellä pöytään, kun kerroin  itsestäni ja koulutustaustastani. Sen jälkeen esitin itselleni kysymyksen ja aloin vastaamaan vapautuneemmin aivan kuin olisin käynyt keskustelua videokameran kanssa. Tässä vaiheessa myös asentoni rentoutui ja olemus muuttui helpommin lähestyttäväksi.

Ainiin ja se aika! Jos haastattelussa on annettu aikaraja niin sitä pitää noudattaa. Haastattelijat saattavat läpikäydä kymmeniä videoituja haastatteluja eivätkä arvosta pitkiä puheita asian sivusta. Hyvä video ei lähtökohtaisesti ole 1-2 minuuttia pidempi.

Videohaastattelun ja video-CV:n tekemistä kannattaa harjoitella etukäteen joko kotona tai urapalveluiden järjestämissä workshopeissa. Lisätietoja löytyy urapalveluiden nettisivuilta sekä facebookista.

Helsinki Walks – kierroksia kaupungin historiaan

”Helsinki Walksin idea on, että jokainen voi hyödyntää akateemista ydinosaamistaan suunnittelemalla Helsinkiin sijoittuvan kaupunkikävelyn oman kiinnostuksensa pohjalta ja vetämällä kävelyitä asiakkaille tilauksen mukaan.”

helsinkiwalks1-1024x681

Historian oppiaineen suojissa heräsi muutama vuosi sitten tarve tuotteistaa historian osaamista. Syntyi yritys nimeltään Helsinki Walks Oy, joka on muutaman vuoden tuottanut Helsingin historiaan liittyviä kiertokävelyitä. Filosofian maisteri Eeva Kotioja ja maisterivaiheen opiskelija Iisa Aaltonen käväisivät Urapalveluissa kertomassa yrityksestä.

”Yrityksen syntymisestä on olemassa useita tarinoita. Kävi vain niin, että usealle historian parissa opiskelevalle ja työskentelevälle tuli tarve tuotteistaa osaamistaan. Syksyllä muutama heistä oli Euroopan historian professorin Laura Kolben Helsinkiä ja tuotteistamista koskevalla kurssilla. Siitä idea lähti etenemään. Nyt mukana on sekä perustutkinto-opiskelijoita, jatko-opiskelijoita, tutkijoita ja henkilökuntaa”, kertovat Kotioja ja Aaltonen.

Helsinki Walksin idea on, että jokainen voi hyödyntää akateemista ydinosaamistaan suunnittelemalla Helsinkiin sijoittuvan kaupunkikävelyn oman kiinnostuksensa pohjalta ja vetämällä kävelyitä asiakkaille tilauksen mukaan. Helsinki Walks markkinoi ja myy kävelyn asiakkaalle sekä maksaa kävelyn vetäjälle sovitun palkkion. Tällä hetkellä valikoimassa on kahdeksan erilaista kaupunkikävelyä ja lisää tulee. Tarvittaessa yritys voi myös laatia asiakkaalle räätälöidyn sisällön kävelylle.

”Puskaradio on osoittautunut tehokkaimmaksi markkinointivälineeksi. Kävelyllä käyneet ovat kertoneet palvelustamme eteenpäin ja näin olemme saaneet lisää asiakkaita”, Kotioja kertoo yrityksen kasvusta.

Kävelyjen sisältöä ei ole tarkoituksella rajoitettu vaan jokainen kävelyn vetäjä on saanut käyttää asiantuntemustaan kävelyn suunnittelussa. Vain kävelyn kesto ja ryhmän enimmäiskoko on etukäteen päätetty.

”Helsinki Walks ei työllistä täysipäiväisesti vaan kaikki ovat mukana tuntiveloituksella. Omistajille yritys on ollut hyvää numeroharjoitusta sekä antanut ymmärrystä yritystoiminnan perusteista. Mutta kävelyjen pitäjille kysymys on ennen kaikkea oman mielenkiinnon ja asiantuntemuksen tuotteistamisesta”, kertoo Kotioja.

Aaltonen ja Kotioja kannustavat opiskelijoita perustamaan omia yrityksiä. Sitä ennen on kuitenkin syytä miettiä mistä löytyy maksavat asiakkaat ja miettiä mikä on se konkreettinen tuote, jonka aikoo myydä.

Lisätietoa: www.helsinkiwalks.fi

Kirjoittaja ja kuva:
Kimmo Kamppari, urapalvelut