Kirjatako CV:hen IT-taidoista ja Internetistä?

Mielenkiinnolla seurailen, miten CV:ssä merkitään IT-taidot. Siitähän ei niin kauan aikaa ole, kun CV:hen kirjattiin, että osaa käyttää sähköpostia ja Internetiä isolla iillä. Jos halusi, saattoi briljeerata sillä, mitä kaikkia sähköpostiohjelmia oikeastaan osasikaan.

Nyt kuvio on jo tovin ollut muutoksessa. Perusofficepaketin käyttäjät pohtivat, laittaako mitään tietotekniikkaan liittyen – etenkin, jos erityistaitoja ei ole – ja edistyneemmät käyttäjät taas pohtivat, millä tavalla ohjelmia järkevimmällä tavalla lajittelisi. Kannattaisiko ATK-osaamistaan listata kuin kielitaitoa? Ja jos teknistä osaamista on enemmänkin, niin pitäisikö koko IT-kohta laajentaa niin, että puhuttaisiinkin teknisistä taidoista ja listattaisiin paitsi tietokoneohjelmia myös esim. laboratoriossa hankittua teknistä osaamista.

1059

Digitaalisiet taidot

Euroopan Unioni on tänä vuonna päättänyt tarjota meille ratkaisua tähän pulmaan. Se on osana europassi-järjestelmää tuottanut kielitaitopassiin verrattavissa olevan kehikon digitaalisista taidoista. Digitaalisen osaamisen osa-alueet ovat kehikon mukaan tietojenkäsittely, viestintä, sisällön luominen, turvallisuus ja ongelmanratkaisu. Taitotasoja on kolme: peruskielitaito (tässäkin siis verrannollisuus kielitaitoon), itsenäisen kielenkäyttäjän kielitaito ja taitavan kielenkäyttäjän kielitaito.

Suoraan ei kehikossa oteta kantaa sosiaaliseen mediaan, mutta digitaalisiin viestintätaitoihin liittyy esimerkiksi skypen ja verkkopankin käyttö. Taitavan kielenkäyttäjän kielitaitoon kuuluvat myös blogit, mikroblogit ja sosiaaliset verkostot.

Ihan ei kehikko ratkaise CV:n tekijän dilemmaa. Toisaalta tilaa on vähän ja toisaalta rekrytoija ei ehkä hahmota, mitä hakija tarkoittaa, jos tämä ilmaisee olevansa itsenäinen kielenkäyttäjä vaikkapa digitaalisissa turvallisuustaidoissa. Oman taitotason arvioimista kehikko kuitenkin helpottaa, ja sillä perusteella CVhen voi nostaa myös olennaisia asioita omasta osaamisestaan. Ja ehkäpä CV:n IT- / ATK-taidot tosiaan voisi päivittää otsikolle digitaaliset taidot.

Some-osoitteet ovat yhteystietoja

Toki on hyvä muistaa, että CVssä on muitakin paikkoja, jossa voi (piilo)viestiä omaa digitaalista osaamistaan. Skype- ja LinkedIn-osoitteet ja Twitterin @käyttäjätunnus ovat yhtä lailla yhteystietoja kuin puhelinnumero tai katuosoitekin. Tällöin hakija myös antaa rekrytoijalle luvan käydä katsomassa esimerkiksi LinkedIn-profiilia. Aktiivinen sometus voi toki myös näkyä muuallakin hakemuksessa, vaikkapa muu toiminta –otsikon alta.

PS. Linkki digitaalisten taitojen itsearviointiin löytyy osoitteesta https://europass.cedefop.europa.eu/fi/resources

Ryhmämentorointi avaa uusia uramahdollisuuksia

Urapalvelujen koordinoima ryhmämentorointiohjelma käynnistyy marraskuussa. Opiskelijat voivat hakea mukaan ohjelmaan 30. lokakuuta mennessä. Mukana on jo 39 mentoria.

Ryhmämentoroinnin idea on mentorin johdolla yhdessä jakaen pohtia opiskelijoita askarruttavia kysymyksiä, jotka voivat liittyvät oman uran suunnitteluun, omiin vahvuuksiin, työnhakuun, erilaisiin uramahdollisuuksiin ja työmarkkinoiden odotuksiin.

Aiemmilla kerroilla mukana olleet opiskelijat ovat kokeneet saaneensa itseluottamusta ja rohkeutta, uusia kontakteja ja verkostoja sekä ideoita uusista uramahdollisuuksista.

Katso video:

Urapalvelujen tekemä video Löydä uramahdollisuutesi – ryhmämentorointi avaa mentoroinnin moninaiset hyödyt.

– Me harjoittelimme ihan käytännössä, mitä työnhaku yrityksissä on ja miten työnantaja rekrytoijana ajattelee ja arvioi opiskelijoita – aika konkreettisiakin asioita, kertoo viime kaudella mentorina toiminut johtaja Otto Mattsson Kauppalehdestä.

Tukea myös vertaisilta

Ryhmämentoroinnin vahvuus on siinä, että osallistujan tukena ei ole ainoastaan mentori, vaan myös muut samojen kysymysten kanssa painivat opiskelijat. Mielipiteiden ja näkemysten jakaminen vertaisten kanssa on koettu antoisaksi.

– Ryhmämentoroinnissa tutustuu omiin opiskelijakavereihinsa paljon syvällisemmin, ja heidän kanssaan voi keskustella erilaisista työmahdollisuuksista – ja kaikilla on omat ideansa, kertoo ryhmämentorointiin ennen kansanedustajaksi valitsemistaan osallistunut Ozan Yanar.

Urapalvelujen tuottama video Löydä uramahdollisuutesi – ryhmämentorointi avaa mentoroinnin moninaiset hyödyt.

Miten mukaan?

Opiskelijoiden haku on nyt käynnissä ja päättyy 30.10.2015. Tänä vuonna mukana ovat seuraavat tiedekunnat ja laitokset:

humanistinen, käyttäytymistieteellinen, valtiotieteellinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta sekä tietojenkäsittelytieteen laitos, maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos sekä bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ympäristötieteen opiskelijat (Lahden ympäristökampus).

Lähde rohkeasti ja ennakkoluulottomasti mukaan! Lue lisää ja ilmoittaudu.

Pistä itsesi likoon ja hae ryhmämentorointiin!

”Pistä itsesi likoon ja ole oma itsesi. Löydä oma juttusi ja kun löydät, pyri tavoittelemaan se” – on ohje jonka Ozan Yanar oppi ryhmämentoroinnissa ja pätee yhä hänen nykyisessä työssään kansanedustajanakin.

Ozan_Yanar

Ozan Yanar osallistui ryhmämentorointiin lukuvuonna 2013-2014. Hänen mentoriryhmäänsä kuului mentori, joka toimi  opiskelijoiden ja työeläman välisenä linkkinä, ja neljä saman alan opiskelijaa, jotka muodostivat vertaistukiryhmän, jossa oli mielekästä miettiä itseä askarruttavia asioita. Ryhmässä Ozan tutustui syvällisemmin opiskelijakavereihinsa keskustellessaan heidän kanssaan työmahdollisuuksista ja kiinnostuksen kohteista. Nämä hedelmälliset ryhmäkeskustelut voitiin linkittää yhdessä mentorin kanssa työelämän todellisuuteen. Mentorin kokemus työelämästä on korvaamatonta tietoa työelämään siirtyvälle opiskelijalle.

Ryhmämentorointiohjelmaan osallistuminen kerryttikin Ozanille paljon itseluottamusta ja uskoa siitä, että kyllä minäkin pystyn ja onnistun. ”Pitää olla aidosti rohkea, ennakkoluuloton ja oma-aloitteinen. Tulee ottaa rohkeasti yhteyttä jos haluaa päästä juuri siihen työpaikkaan”. Erityisen tärkeää Ozanin mielestä on ottaa selvää asioista. ”Tulee olla aktiivinen, sillä monet polut ovat mahdollisia.”

Yhtä ja ainoaa urapolkua ei yhdellekään koulutusohjelmalle löydy. Ozanin mahdollisuudet ovat laajat ja siksi hän halusi kartoittaa omia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksiaan. ”Kannattaa ottaa selvää kuinka laajat oman alan työmarkkinanäkymät ja mahdollisuudet todellisuudessa ovat,” hän kehottaa. Juuri tähän ryhmämentorointi tarjoaa eväitä laajentamalla tulokulmia ja haastamalla opiskelijat astumaan askelia eteenpäin.

Nyt haemme mentoroitavia marraskuussa alkavaan ryhmämentorointiohjelmaan lokakuun viimeiseen perjantaihin 30.10 asti. Lähde mukaan kartoittamaan tavoitteita sekä oppimaan ja oivaltamaan uutta! Hae mukaan tästä!