Neljän suora: mentoroinnin tähtiteemat

tähdetHelsingin yliopiston ryhmämentorointiohjelman mentorit tapasivat toisiaan viime viikolla välitapaamisen merkeissä. Paikalla olleiden mentoreiden ryhmät olivat kokoontuneet yhteisen käynnistystilaisuuden jälkeen 3-5 kertaa, ja valtaosin kokemukset ovat olleet hyvin myönteisiä. Suurin osa ryhmistä toimii aktiivisesti ja itseohjautuvasti, ja kaikenlaista on ehditty jo tehdä.

Opiskelijoiden tarpeiden pohjalta ryhmissä on käsitelty erilaisia teemoja. Näistä neljä ovat nousseet esille ohjelman jokaisella kierroksella, niin tänäkin vuonna.

1) Ensimmäinen tähtiteema on työnhakutaidot. Lähes joka ryhmässä oli pidetty ”CV-klinikkaa” tai ainakin pohdittu millainen on hyvin tehty CV. Miten LinkedIn-profiili kannattaa muotoilla, ja mistä löytyy hyvät neuvot video-CV:n rakentamiseen. Miten pärjää työhaastattelussa? Näitä kaikkia on pohdittu yhdessä mentorin kanssa.

2) Toinen tähtiteema, joka toistuu vuodesta toiseen on se, mistä töitä löytyy? Mihin minun tutkinnollani voi mennä, millaisia työpaikkoja on olemassa ja mistä ne kuuluisat piilotyöpaikat löytää? Lääkkeenä tähän monet ryhmät ovat vierailleet eri työnantajilla, ja yksi tärkeä oppi on ollut verkostoitumisen merkitys osana työnhakua.

3) Kolmas tähtiteema oman osaamisen tunnistaminen ja sen arvo? Omien vahvuuksien löytäminen voi olla yllättävän vaikeaa. Yhtä lailla tärkeää on heikkouksien tunnistaminen. Miten käyttäytymistieteilijä tekee töitä insinöörin kanssa? Yhtenä keinona tähän ryhmissä on peilattu osallistujien keskinäistä osaamista ja onnistumisia, tai käytetty esim. persoonallisuustestejä.

4) Neljäs teema ei ole yhtään sen helpompi. Mitkä ovat omat ”elämää suuremmat” tavoitteeni? Mitä oikeastaan haluan, ja johtavatko askeleeni nyt oikeaan suuntaan? Vastauksien löytäminen isoihin kysymyksiin on helpompaa ryhmän sekä mentorin tuen avulla, ja kun tavoitteet selkiytyvät, kaikkiin muihinkin teemoihin voi samalla löytyä selkeämmät sävelet.

Jokainen mentori käsittelee teemoja omalla tavallaan, ja tuo niiden lisäksi omaa osaamistaan ryhmän käyttöön. Kirjo onkin laaja: työlainsäädäntöä, ajanhallintaa, jatko-opintojen suunnittelua ja työssä jaksamista.

Ryhmissä on jaettu hyviä ja huonoja uutisia luottamuksellisessa ilmapiirissä. Kirsikkana kakun päällä onkin ryhmässä muodostuva vertaistuki ja kokemus siitä, etten ole yksin kysymysteni ja epävarmuuksieni kanssa. Joskus pelkkä jakaminen riittää.

Ohjelma päättyy yhteiseen päätöstilaisuuteen 26.4. ja haku seuraavalle kierrokselle aukeaa opiskelijoiden osalta taas lokakuussa.

Lue lisää ohjelmasta: https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/
Löydä mahdollisuutesi –ryhmämentorointi video:

Mistä koostuu markkinoiva hakemus?

työnhakuinfo (2)Urapalvelujen työnhakuinfo (14.3.) keräsi päärakennuksen salin täyteen aktiivisia opiskelijoita kuuntelemaan ja kyselemään työnhausta.

Kysymyksiä sateli hakemuksen rakenteesta, sisällöstä ja ulkonäöstä. Kuinka pitkä hakemuksen tulee olla?  Miten konkreettisin esimerkein tuodaan osaamista esille? Miten herättää huomiota? Kysymyksiin vastasi uraohjaaja Minna-Rosa Kanniainen urapalveluista.

Lähtökohta työnhaulle on oma osaaminen, kiinnostus ja tavoitteet omalle uralle. On tunnettava itsensä ja osaamisensa pystyäkseen välittämään kuulijalle tai lukijalle omat intressinsä. Hakemustekstissään kannattaa pyrkiä konkreettisuuteen ja tuoda kokemustaan esiin esimerkein ja verbein.

– Täytyy pitää mielessä, että yleensä hakemuskirjeen vastaanottaja ei tunne sinua ja rivien välissä ei edelleenkään lue mitään, korosti Minna-Rosa.

Osaamisen ja kertyneen kokemuksen pohtiminen ja sanoittaminen ennen varsinaista työnhakua on tärkeää – tämän jälkeen on huomattavasti helpompi suunnistaa omien mahdollisuuksiensa perään työmarkkinoilla.

Perinteillä on perustelunsa

Uusia tapoja hakea työtä on syntynyt erityisesti sosiaalisen median myötä, mutta perinteisille asiakirjamalleille on kuitenkin perustelunsa.

– Kun pyydetään lähettämään vapaamuotoinen hakemus, se on kaikkea muuta kuin vapaamuotoinen. Työtä on haettu käsitöillä ja runomitalla, mutta silloin on todella oltava varma ja tunnettava, että vastaanottaja on samalla aaltopituudella, kertoi Minna-Rosa.

Perinteinen malli hakemuksesta pätee vielä niin vastauksena työpaikkailmoitukseen kuin avoimena hakemuksena. Avoimen hakemuksen kirjoittamiseen joutuu vain näkemään enemmän vaivaa, koska työnantaja ei ole valmiiksi määritellyt tarvitsemaansa osaamista vaan se on tehtävä itse.

Työhakemuksen lukemisellekin oma traditionsa, alun täytyy olla niin kiinnostava, että se luetaan loppuun.

Tärkein kappale kirjoitetaan ensimmäiseksi, ja sen tulisi sisältää tieto siitä, miksi työpaikkaa on hakemassa eli tuoda esille oma motivaationsa. Työnantajalle motivaatio on usein kokemustakin arvokkaampaa. Tähän kappaleeseen tulisi ladata vahvimmat argumenttinsa siitä, miksi olisi juuri kyseiseen tehtävään ja työpaikkaan sopiva henkilö.

– Tyypillisin aloitus on, että ”Olen 24-vuotias x:n opiskelija ja olen erittäin kiinnostunut tarjoamastanne paikasta”. Valitettavan usein aloitus tyssää vain kiinnostuksen ilmaisemiseen perusteluitta.

Toinen kappale tuo esiin kokemuksen ja osaamisen linkitettynä haettavaan tehtävään, ja kolmannessa kappaleessa voi tuoda esiin omaa personallisuuttaan ja omia luonteenvahvuuksiaan– taaskin haettavaan tehtävään peilaten. Kannattaa varoa pelkkien adjektiivilistojen kirjoittamista ja käyttää verbejä kuvaamaan itseäään. Jos väittää olevansa markkinointihenkinen tai tehokas, kannattaa miettiä, miten tuo ominaisuus minussa näyttäytyy tai mitä olen tuon ominaisuuden ansiosta saavuttanut?

Pituuden osalta hakemuksen tulee mahtua yhdelle A4-sivulle. Liian raskaita ja pitkiä kappaleita kannattaa myös välttää.

Lue lisää:

  • Urapalvelujen Piilotyöoppaasta löydät perusmallit CV:n ja hakemuksen rautalankamalleihin. Vaikka omista papereistasi muotoilisitkin ulkoasultaan persoonallisempia, nämä mallit ovat hyvä pohja sisällön muokkaamiselle.
  • Urapalvelujen Flamman Opastusta työnhakuun -osioon on koottu materiaalia työnhausta.

Tieteestä toimintaa -verkosto julkaisi opiskelijoille oppaan projektityöskentelystä

Opas projektityöskentelyyn

Urapalvelujen koordinoima Tieteestä toimintaa -verkoston Opas projektityöskentelyyn julkaistiin helmikuussa. Opas on tarkoitettu opiskelijoiden käytettäväksi projektikursseilla. Opettajat voivat luonnollisesti hyödyntää opasta uusien ja olemassa olevien projektikurssien suunnittelussa.

  • – Tärkeinä pitämiämme asioita on koottu oppaassa yhteen tiedostoon. Opettajan työtä opas helpottaa, koska perustietoa projektityöskentelystä ei jokaisen tarvitse etsiskellä itse ja eri paikoista. Toki jokainen opettaja hyödyntää opasta tai sen osia omalla tavallaan opetuksessaan, joka pitää suunnitella tapauskohtaisesti, kertoo agroteknologian yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen, jonka ajatuksesta opas syntyi.

Oli tarve saada oppimateriaalia opiskelijoille maataloustieteen uudelle projektikurssille.

– Paljon hyvää kirjallisuutta on olemassa tästä aihepiiristä, mutta olemassa olevista julkaisuista emme löytäneet täysin itselle sopivaa. Siksi teimme oman. Ehkä tässä oli mukana vähän sitäkin tunnelmaa, että ”jokainen haluaa kuoria oman banaaninsa”, Kymäläinen sanoo.

Tieteestä toimintaa -verkoston koordinoinnista vastaavan, uraohjauksen asiantuntija Eric Carverin aloitteesta oppaan käyttötarkoitusta laajennettiin siten, että se soveltuu projektikurssien oppimateriaaliksi laajemminkin koko yliopistolla.

Kolmanneksi kirjoittajaksi opasprojektiin lähti osa-aikaisena pedagogisena yliopistonlehtorina maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa työskennellyt Minna Lakkala. Projektitutkijana käyttäytymistieteiden laitoksella työskentelevällä Lakkalalla on monivuotinen kokemus yhteisöllisten opetusmenetelmien ja digiteknologian opetuskäytön kehittämisestä ja tutkimisesta.

Kimmo Kamppari toimi Tieteestä toimintaa -verkoston koordinaattorina syksyllä 2015 Helsingin yliopiston urapalveluissa ja siinä roolissa osallistui oppaan sisältöjen kirjoittamiseen ja kommentointiin sekä kokonaisuuden viimeistelyyn.

Opas projektityöskentelyyn on vapaasti ladattavissa Helsingin yliopiston yhteiset oppimateriaalit -sivulta Heldasta: http://hdl.handle.net/10138/160099

Tieteestä toimintaa -verkoston projektikurssiwikissa on lisämateriaalia kurssien suunnittelun tueksi: https://wiki.helsinki.fi/display/Projektikurssit/Projektikurssit (yliopiston sisäinen wiki-alusta).

Tieteestä toiminta -verkosto edistää projektikurssipedagogiikan kehittämistä ja levittämistä Helsingin yliopistossa. Verkoston toimintaa koordinoi urapalvelut. Oppaan kirjoittajat ovat olleet verkoston toiminnassa mukana sen perustamisesta 2014 alkaen.

Oppaan kirjoittajat ja toimituskunta:

  • Riitta Kymäläinen, agroteknologian yliopistonlehtori, maatalous-metsätieteellinen
  • Eric Carver, uraohjauksen asiantuntija, urapalvelut
  • Minna Lakkala, pedagogisena yliopistonlehtori, maatalous-metsätieteellinen
  • Kimmo Kamppari, suunnittelija, urapalvelut

Kuntasektori työllistää korkeasti koulutettuja

kuntarekryKuntien ja kuntayhtymien henkilöstön koulutustaso on korkea – yli puolella kuntien 430 000 työntekijästä on korkeakoulututkinto. Myös keski-ikä on kuntatyöntekijöillä varsin korkea, ja vuosittain 16 000 – 17 000 eläköityy, joten töitä riittää sektorilla vielä tulevaisuudessakin. Urapalvelujen järjestämässä tilaisuudessa Työelämä tutuksi: töihin Suomen suurimpaan monialakonserniin? (8.3.) esiteltiin kunta-alan tarjoamia mahdollisuuksia ja rekrytointiväyliä.

Kuntasektorilta löytyy yli 7000 ammattinimekettä, joilla työskennellään, ja korkeakoulutetuille löytyy perinteisten sosiaali- ja terveysalan sekä koulutustoimen lisäksi töitä mm. viestinnän, talouden, hankintojen, lainopillisten, HR-tehtävien ja erilaisten kehittämistehtävien parista.

Opiskelijana kunta-alan töihin pääsee parhaiten käsiksi erilaisten harjoitteluiden ja sijaisuuksien kautta. Harjoittelupaikkaa hakiessaan kannattaa olla itse aktiivinen.

Omista kokemuksistaan kertoivat Anne-Mari Nivukoski ja Marianna af Hällström Kuntarekrystä, molemmille harjoittelupaikka kunta-alalta avautui oman aktiivisuuden kautta.

  • Halusin harjoittelemaan Lohjan kaupungille ja sinnikkäästi soittelin useamman kerran harjoittelupaikan perään. Vaikka ensimmäisellä kerralla paikka ei avautunut, muutaman yrityksen jälkeen sellainen löytyikin. Harjoittelun jälkeen sain vakituisen pestin Lohjan kaupungilta. Kuntatyö on paljon mielenkiintoisempaa ja monitahoisempaa kuin miltä se ulkopuolelta näyttää.

Harjoittelupaikkaa etsiessään, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan sen yksikön esimieheen, jonne haluaisi työllistyä. Suuremmat kunnat, kuten Helsinki, yleensä ilmoittelevatkin harjoittelupaikoista, mutta pienemmissä kunnissa paikka voi vaikka syntyä yhteydenoton perusteella. Lähiesimiehet tuntevat tarpeen aina parhaiten. Kunnan yleiseen sähköpostiin hakemusten lähettäminen harvemmin tuottaa tulosta.

Toinen erinomainen mahdollisuus päästä käsiksi kunnan töihin ovat sijaisuudet. Täyttämällä Kuntarekry.fi-palvelussa Keikoille kuntiin -avoimen työhakemuksen voi ilmoittaa kiinnostuksensa keikkatöihin. Lomakkeella voi valita alueen ja alan, jolla haluaa työskennellä. Ensimmäistä keikkaa edeltää haastattelu, mutta tämän jälkeen voi saada työtarjouksia tekstiviestipalvelun tai keikkakalenterin kautta. Keikkatöitä tulee yleensä kausiluontoisesti tarjolle varsinkin terveydenhuollossa, päivähoidossa sekä opetustoimessa. https://www.kuntarekry.fi/fi/tyopaikka/1002

Pienemmissä kunnissa uran aloittaminen ja uralla eteneminen saattaa olla helpompaa kuin suurissa kaupungeissa, joissa kilpailu paikoista on kovaa ja hakijoita on paljon. Suomi on iso maa, ja tällä hetkellä Suomessa on kuntia 313 ja kuntayhtymiä noin 140, jotka toimivat itsenäisinä työnantajina.

Palkoissakin kunnat pärjäävät aivan hyvin, keskimäärin palkka on yli 3000 euroa. Kt.fi sivulta ja alustuksesta löydät enemmän tietoa palkkatasosta eri aloilla.

Kesätyöpaikkojakin kannattaa vielä hakea, haulla kesä löytyy vielä 409 avointa paikkaa. Haetuimpia ovat paikat työt kirjastoissa ja päiväkodeissa, mutta sosiaali- ja terveysala työllistää eniten

Tutustu Kuntarekry.fi-palveluun. Palvelu mahdollistaa avointen paikkojen etsimisen lisäksi oman profiilin tallentamisen ja paikkavahdin asettamisen.

Kannattaa muistaa, että Helsingillä, Vantaalla ja Espoolla on omat rekrytointijärjestelmänsä, ja näiden kaupunkien paikat löytyvät omista järjestelmistä.

www.kuntarekry.fi
www.helsinkirekry.fi
www.tyonhaku.espoo.fi

www.tyonhaku.vantaa.fi

Paljon infoa kunnista työnantajana ja muuten kunnista löytyy portaalista: www.kt.fi

Kuntarekryn materiaalit tilaisuudesta:
http://www.helsinki.fi/urapalvelut/materiaalit/Kuntarekry_080316.pdf

 

Myyttejä EU-rekrytoinneista kumoamassa

yhteiskuva bannerilla

EU-uralähettiläät

Eilen (3.3.) urapalvelujen ja Helsingin yliopiston uralähettilään järjestämässä Työelämä tutuksi: EU-uran monet mahdollisuudet -tilaisuudessa pyrittiin kumoamaan myyttejä, jotka sitkeästi yhdistetään EU- uraan ja rekrytointiin.

”Turha hakea kun ei kuitenkaan sitten työllisty”

Kilpailut ja rekrytointi on muuttunut vuoden 2010 jälkeen. Edelleen kilpailun läpäisseet joutuvat listalle, mutta listalla päässeiden rekrytoituminen EU-tehtäviin on nykyisin 90 prosentin luokkaa. Työpaikan etsimisessä pitää olla itse aktiivinen, mutta siihen saa tukea Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa, ja laureaateilla on pääsy EU:n sisäiseen portaaliin, jossa avoimista paikoista myös ilmoitetaan. Heillä, jotka eivät vuoden sisällä rekrytoidu, on usein omia esteitä siirtymiselle EU-töihin.

”Suomalaiset eivät pärjää kilpailuissa luonteensa vuoksi”

Sitkein myyteistä on, että suomalaiset eivät sisäänpäin kääntyneen kansanluonteensa vuoksi pärjää kilpailussa, joka viime vaiheessaan edellyttää ryhmätyötä, paneelin edessä esiintymistä ja kysymyksiin vastaamista. Suomalaiset pärjäävät vertailussa kuitenkin kohtalaisen hyvin. Ja omia kokemuksiaan tilaisuudessa avasi kolme vuotta Euroopan parlamentin lehdistöyksikössä työskennellyt lehdistötiedottaja Niina Saloranta.

  • Totta kai jännitti, mutta niin jännitti kaikkia muitakin. Koko ryhmä arviointikeskuksessa tsemppasi toisiaan. Ei tarvitse olla yli-ihminen pärjätäkseen kilpailussa.

Ohjeina annettiin, että kannattaa vähän enemmän olla ulospäin suuntautunut, puhua ja hymyillä kuin mitä ehkä normaalisti tekisi, mutta olla kuitenkin aito itsensä.

Kilpailu on kolmivaiheinen ja kolmanteen vaiheeseen eli arviointikeskukseen pääsee noin kaksinkertainen määrä hakijoita kuin lopulta laureaateiksi valitaan. Ensimmäinen vaihe on tietokonepohjainen testi, joka sisältää monivalintatehtäviä. Tehtävät testaavat tekstin ymmärtämistä, numeerista ja abstraktia päättelyä. Nämä voi suorittaa omalla äidinkielellään. Tästä vaiheesta eteenpäin päässeet saavat tehtäväkseen sähköpostikorin. Sähköposti simuloi aitoa ongelmaa, jonka eteen voisi työssään joutua. Ja ongelma on ratkaistava vastausvaihtoehtojen pohjalta. Tämä suoritetaan EU:n virallisilla työkielillä, jonka itse saa valita.

Kilpailujen alkuvaiheen tehtäviä voi ja kannattaa harjoitella etukäteen. Tehtävissä toistuvat samat kaavat, ja harjoittelemalla niistä on mahdollista päästä jyvälle. Aikarajoilla ja nopeudella on suuri merkitys alkuvaiheessa. Tärkeintä on selvittää itselleen, mitä oikeastaan kysytään. Tekstin ymmärtämisosiossa pitää kiinnittää huomiota nyansseihin. Numeeriset tehtävät ovat prosenttilaskuja, mutta tärkeintä on ymmärtää, mistä prosentit pitää laskea. Esimerkkejä tehtävistä löydät Noora Saarisen esityksestä ja EPSOn sivuilta: http://europa.eu/epso/apply/sample_test/index_en.htm

”EU uralle päästäkseen on osattava täydellistä ranskaa”

Tällä hetkellä EU:n viralliset työkielet ovat englanti, ranska ja saksa. On osattava kahta EU-kieltä, joista toinen on yksi EU:n virallisista työkielistä. Tuomioistuimissa käytetään ranskaa, ja sinne työllistyäkseen sitä on osattava. Ranskan osaaminen toki tekee elämästä Brysselissä mukavampaa, kun ympäristö ja osa kollegoita ovat ranskankielisiä.

”Jos en ole opiskellut EU-asioita, ei kannata hakea”

EU-uralle voi hakeutua hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Suomessa ollaan enemmänkin kiinnostuneita koulutuksen substanssista kuin Euroopassa, jossa sillä on vähemmän merkitystä kuin itse tutkinnolla.

  • Euroopan parlamentin lehdistöyksikössä työskennellään hyvin erilaisin koulutustaustoin. Minullakaan ei ollut toimittajataustaa tai viestinnän koulutusta, vaan olin opiskellut Lapin yliopistossa kansainvälisiä suhteita, kertoi Niina Saloranta.

Esimerkeiksi nostettiin kirkko- ja taidehistoria, joilla on avautunut EU-ura.

On hyvä tietää perustiedot EU:n toimielimistä ja niiden suhteista, mutta kilpailuissa ei enää testata nippelitietoa EU:sta. EU-uralle hakeutumiseen pätevät aivan samat säännöt kuin muutenkin työnhakuun, on hyvä ottaa selvää ja tietää perusfaktat organisaatiosta, johon on hakeutumassa töihin.

”Uralla ei etene ellei ole suhteita tai jäsenkirjaa”

Jäsenkirjalla voi olla merkitystä EU-parlamentin ryhmien avustajien tehtävissä, mutta ei EU:n toimielimissä. Myöskään suhteita ei tarvitse olla.

”Palkat EU:ssa eivät ole enää kilpailukykyisiä”

Aloittelevan virkamiehen palkka liikkuu 5000 euron kieppeillä, joten se on aivan kilpailukykyinen suomalaisen palkkatason kanssa.

”EU on byrokraattinen ja vanhanaikainen työpaikka”

  • EU ei ole vieläkään Apple, mutta muutostakin on tapahtunut, mm. etätyö alkaa olla mahdollista, kertoi erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren, Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa.

Jo alkuvaiheessa aloittelevan virkamiehen kanssa tehdään yhdessä urasuunnitelma, EU:lla on omat urapalvelut. Ketään ei jätetä yksin. Liikkuvuudesta eri virastojen välillä huolehditaan.

”Työn ja perhe-elämän yhdistäminen EU-tehtävissä on vaikeaa”

EU työpaikkana sopii perheille oikein hyvin. Lapsille löytyy hyvä päivähoito ja suomalainen koulu. Yleensä mukana muuttavan puolisonkin on mahdollista työllistyä. Työ on joskus hektistä, mutta työnsä voi myös hoitaa päivän aikana tehokkaasti, ja viettää illat perhe-elämää.

Hallitus ei tee mitään suomalaisten tukemiseksi EU-uralla”

Suomen hallituksella on intressi, että EU:n toimielimissä työskentelee myös suomalaisia, ja valtioneuvosto tukee hakijoita, jotka pääsevät kilpailuissa arviointikeskus-vaiheeseen saakka. Tuolloin kannattaa itse olla yhteydessä Valtioneuvoston kansliaan, EU-asioiden osastoon. Näille henkilöille pyritään järjestämään valmennusta viimeistä osiota varten.

Valtioneuvoston sivuilta löytyy myös suomenkielistä materiaalia ja oppaita kilpailusta sekä viroista: http://vnk.fi/eu/virat
Työelämä tutuksi: EU uran monet mahdollisuudet -tilaisuuden (3.3.2016) asiantuntijoita olivat: