Myyttejä EU-rekrytoinneista kumoamassa

yhteiskuva bannerilla

EU-uralähettiläät

Eilen (3.3.) urapalvelujen ja Helsingin yliopiston uralähettilään järjestämässä Työelämä tutuksi: EU-uran monet mahdollisuudet -tilaisuudessa pyrittiin kumoamaan myyttejä, jotka sitkeästi yhdistetään EU- uraan ja rekrytointiin.

”Turha hakea kun ei kuitenkaan sitten työllisty”

Kilpailut ja rekrytointi on muuttunut vuoden 2010 jälkeen. Edelleen kilpailun läpäisseet joutuvat listalle, mutta listalla päässeiden rekrytoituminen EU-tehtäviin on nykyisin 90 prosentin luokkaa. Työpaikan etsimisessä pitää olla itse aktiivinen, mutta siihen saa tukea Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa, ja laureaateilla on pääsy EU:n sisäiseen portaaliin, jossa avoimista paikoista myös ilmoitetaan. Heillä, jotka eivät vuoden sisällä rekrytoidu, on usein omia esteitä siirtymiselle EU-töihin.

”Suomalaiset eivät pärjää kilpailuissa luonteensa vuoksi”

Sitkein myyteistä on, että suomalaiset eivät sisäänpäin kääntyneen kansanluonteensa vuoksi pärjää kilpailussa, joka viime vaiheessaan edellyttää ryhmätyötä, paneelin edessä esiintymistä ja kysymyksiin vastaamista. Suomalaiset pärjäävät vertailussa kuitenkin kohtalaisen hyvin. Ja omia kokemuksiaan tilaisuudessa avasi kolme vuotta Euroopan parlamentin lehdistöyksikössä työskennellyt lehdistötiedottaja Niina Saloranta.

  • Totta kai jännitti, mutta niin jännitti kaikkia muitakin. Koko ryhmä arviointikeskuksessa tsemppasi toisiaan. Ei tarvitse olla yli-ihminen pärjätäkseen kilpailussa.

Ohjeina annettiin, että kannattaa vähän enemmän olla ulospäin suuntautunut, puhua ja hymyillä kuin mitä ehkä normaalisti tekisi, mutta olla kuitenkin aito itsensä.

Kilpailu on kolmivaiheinen ja kolmanteen vaiheeseen eli arviointikeskukseen pääsee noin kaksinkertainen määrä hakijoita kuin lopulta laureaateiksi valitaan. Ensimmäinen vaihe on tietokonepohjainen testi, joka sisältää monivalintatehtäviä. Tehtävät testaavat tekstin ymmärtämistä, numeerista ja abstraktia päättelyä. Nämä voi suorittaa omalla äidinkielellään. Tästä vaiheesta eteenpäin päässeet saavat tehtäväkseen sähköpostikorin. Sähköposti simuloi aitoa ongelmaa, jonka eteen voisi työssään joutua. Ja ongelma on ratkaistava vastausvaihtoehtojen pohjalta. Tämä suoritetaan EU:n virallisilla työkielillä, jonka itse saa valita.

Kilpailujen alkuvaiheen tehtäviä voi ja kannattaa harjoitella etukäteen. Tehtävissä toistuvat samat kaavat, ja harjoittelemalla niistä on mahdollista päästä jyvälle. Aikarajoilla ja nopeudella on suuri merkitys alkuvaiheessa. Tärkeintä on selvittää itselleen, mitä oikeastaan kysytään. Tekstin ymmärtämisosiossa pitää kiinnittää huomiota nyansseihin. Numeeriset tehtävät ovat prosenttilaskuja, mutta tärkeintä on ymmärtää, mistä prosentit pitää laskea. Esimerkkejä tehtävistä löydät Noora Saarisen esityksestä ja EPSOn sivuilta: http://europa.eu/epso/apply/sample_test/index_en.htm

”EU uralle päästäkseen on osattava täydellistä ranskaa”

Tällä hetkellä EU:n viralliset työkielet ovat englanti, ranska ja saksa. On osattava kahta EU-kieltä, joista toinen on yksi EU:n virallisista työkielistä. Tuomioistuimissa käytetään ranskaa, ja sinne työllistyäkseen sitä on osattava. Ranskan osaaminen toki tekee elämästä Brysselissä mukavampaa, kun ympäristö ja osa kollegoita ovat ranskankielisiä.

”Jos en ole opiskellut EU-asioita, ei kannata hakea”

EU-uralle voi hakeutua hyvin erilaisilla koulutustaustoilla. Suomessa ollaan enemmänkin kiinnostuneita koulutuksen substanssista kuin Euroopassa, jossa sillä on vähemmän merkitystä kuin itse tutkinnolla.

  • Euroopan parlamentin lehdistöyksikössä työskennellään hyvin erilaisin koulutustaustoin. Minullakaan ei ollut toimittajataustaa tai viestinnän koulutusta, vaan olin opiskellut Lapin yliopistossa kansainvälisiä suhteita, kertoi Niina Saloranta.

Esimerkeiksi nostettiin kirkko- ja taidehistoria, joilla on avautunut EU-ura.

On hyvä tietää perustiedot EU:n toimielimistä ja niiden suhteista, mutta kilpailuissa ei enää testata nippelitietoa EU:sta. EU-uralle hakeutumiseen pätevät aivan samat säännöt kuin muutenkin työnhakuun, on hyvä ottaa selvää ja tietää perusfaktat organisaatiosta, johon on hakeutumassa töihin.

”Uralla ei etene ellei ole suhteita tai jäsenkirjaa”

Jäsenkirjalla voi olla merkitystä EU-parlamentin ryhmien avustajien tehtävissä, mutta ei EU:n toimielimissä. Myöskään suhteita ei tarvitse olla.

”Palkat EU:ssa eivät ole enää kilpailukykyisiä”

Aloittelevan virkamiehen palkka liikkuu 5000 euron kieppeillä, joten se on aivan kilpailukykyinen suomalaisen palkkatason kanssa.

”EU on byrokraattinen ja vanhanaikainen työpaikka”

  • EU ei ole vieläkään Apple, mutta muutostakin on tapahtunut, mm. etätyö alkaa olla mahdollista, kertoi erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren, Suomen pysyvästä edustustosta Euroopan unionissa.

Jo alkuvaiheessa aloittelevan virkamiehen kanssa tehdään yhdessä urasuunnitelma, EU:lla on omat urapalvelut. Ketään ei jätetä yksin. Liikkuvuudesta eri virastojen välillä huolehditaan.

”Työn ja perhe-elämän yhdistäminen EU-tehtävissä on vaikeaa”

EU työpaikkana sopii perheille oikein hyvin. Lapsille löytyy hyvä päivähoito ja suomalainen koulu. Yleensä mukana muuttavan puolisonkin on mahdollista työllistyä. Työ on joskus hektistä, mutta työnsä voi myös hoitaa päivän aikana tehokkaasti, ja viettää illat perhe-elämää.

Hallitus ei tee mitään suomalaisten tukemiseksi EU-uralla”

Suomen hallituksella on intressi, että EU:n toimielimissä työskentelee myös suomalaisia, ja valtioneuvosto tukee hakijoita, jotka pääsevät kilpailuissa arviointikeskus-vaiheeseen saakka. Tuolloin kannattaa itse olla yhteydessä Valtioneuvoston kansliaan, EU-asioiden osastoon. Näille henkilöille pyritään järjestämään valmennusta viimeistä osiota varten.

Valtioneuvoston sivuilta löytyy myös suomenkielistä materiaalia ja oppaita kilpailusta sekä viroista: http://vnk.fi/eu/virat
Työelämä tutuksi: EU uran monet mahdollisuudet -tilaisuuden (3.3.2016) asiantuntijoita olivat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *