Ansioluettelo, hissipuhe, työnhakuräppi – sanoita osaamisesi

Mikä neuvoksi, kun edessä ei ole selkeää urapolkua? Miten päässä pyörivät sekalaiset ajatukset työllistymismahdollisuuksista saa järjestykseen? Millä tavalla omasta osaamisesta kannattaa viestiä?

Keskustelin asiasta VTT Petro Poutasen kanssa Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuman yhteydessä Tiedekulmassa. Poutanen kirjoittaa parhaillaan kirjaa työelämän luovuudesta, opettaa asiantuntija- ja tiedeviestintää Helsingin yliopistossa sekä toimii viestintäalan yrittäjänä.

Poutanen kehottaa pohtimaan unelmiensa työtehtävää, listaamaan oman osaamisen pääkohdat ja hahmottelemaan erilaisia urapolkuja.

– Mieti kiinnostavia työnantajatahoja ja millaista osaamista ne tarvitsevat sekä miten sinä pystyisit niitä auttamaan. Seuraava vaihe on pohtia, miten lähestyt kutakin potentiaalista työnantajaa.

Urapolkujen miettimisprosessia voi toteuttaa esimerkiksi seuraavien kolmen kysymyksen avulla:

  1. Mitä sellaista osaan, jota työnantajataho tarvitsee?
  2. Miksi osaamiseni on niin tärkeää, että työnantajataho tarvitsee juuri minua?
  3. Miten konkreettisesti työskentelen ja tuotan hyötyä työnantajatahon spesifiin tarpeeseen?

Potentiaalisia työnantajia kannattaa lähestyä vasta, kun osaa muotoilla napakat vastaukset edellä mainittuihin kysymyksiin, painottaa Poutanen.

– Erilaisia kysymysmalleja on toki maailma täynnä. Johtavana ajatuksena on, että osaa kertoa itsestään kiinnostavasti ja sanoittaa loogisesti mitä osaa tehdä ja mitä haluaisi tehdä.

On siis osattava viestiä selkeästi oman työskentelynsä tuloksellisuudesta. Työnhakumarkkinoilla ei kainostelu kaunista.

– Kannattaa harjoitella myyntipuhettaan rohkeasti jonkun kanssa, jotta saa palautetta ja uusia ajatuksia. Omaa osaamistaan markkinoidessa tulee tiedostaa puutteensa, vaikka keskittyisikin vahvuuksien esittelemiseen.

Osaamistaan tulisi miettiä säännöllisesti, vaikka olisikin työelämässä. Poutasen mukaan ”työnhakuräppi” kannattaa pitää ajan tasalla, koska harva meistä pysyy koko uraansa saman työnantajan palveluksessa samoja tehtäviä tehden.

– Miksi teen mitä teen, ketä se auttaa ja mitä vaikuttavuutta työlläni on? Näitä voi kysellä itseltään, vaikka ei hakisikaan uusia töitä. Vähintään tulee tietoiseksi siitä, miksi menee joka aamu töihin.

Tarinallisuus on aina vetovoimaisempaa kuin pelkkä osaamisalojen listaaminen. Moni muistaa huolehtia ansioluettelonsa päivittämisestä ja jopa LinkedIn-profiilin ylläpidosta, mutta vanha kunnon hissipuhe jää usein pohtimatta.

– Sosiaalisen median aikakaudella meillä ei ole vain sitä perinteistä paperista ansioluetteloa. Meistä on jatkuvasti jonkinlainen preesens verkossa. Se voi olla Twitter-tili, kuvagalleria Instagramissa tai LinkedIn-profiili. Eri kanavissa voi sanoittaa osaamistaan eri tavoin, vaikka perusviesti kannattaakin pitää yhtenäisenä.

Miten kiinnostavia työnantajia sitten kannattaa lähestyä? Tartunko puhelimeen ja pyydän tapaamista vai onko tapaamiskulttuuri siirtynyt täysin some-kanaviin?

Poutanen pohtii hetken ja toteaa, että suomalaisen tapaamiskulttuurin tila ja mahdolliset muutokset sosiaalisen median myötä olisikin mielenkiintoinen tutkimuskohde.

– Työnhaku on nykyään vähän kuin deittailua, täydellisen parin etsintää. Periaatteessa mikään ei estä meitä vaikkapa soittamasta ja sopimasta tapaamista ihan kenen tahansa kanssa. Tämä mahdollisuus kannattaa hyödyntää.

Poutaselta tulee myös vahva suositus tapaamistilanteeseen.

– Kun pyydät saada käyttää jonkun henkilön aikaa, niin pysy sovitussa aikataulussa. Tee tapaaminen vastapuolelle helpoksi.

Tärkeää on muistaa, että useimmiten tapaamisista ei seuraa mitään sen kummempaa.

– Kannattaa olla tyytyväinen siihen, että sai tavata sen ihmisen, jutella ja verkostoitua. On ainakin yhtä kokemusta rikkaampi, vaikka ei uutta työtä saisikaan.

Harva meistä saa tarjottimella unelmiensa työpaikan, mutta sattumaa voi auttaa.

– Onnellisten sattumien mahdollisuuden lisääminen on keskeistä elämässä. Se on mahdollista lähettämällä rohkeasti työhakemuksia ja tapaamalla ihmisiä. Aina jokin joskus johtaa johonkin.

Lopuksi sain Poutaselta muutamia ideoita tapahtumakonsepteista. Syksyllä 2017 avattavassa uudessa Tiedekulmassa päästään toivottavasti toteuttamaan erilaisia opiskelijoiden, tutkijoiden, alumnien ja työnantajatahojen verkostoitumistilaisuuksia. On syytä virittää työnhakuräppiä oikealle taajuudelle.

Petro Poutanen vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 12.10.2016. Tapahtumasarjan viimeisellä kerralla keskiviikkona 23.11. klo 13–15 Tiedekulmassa on juttuseuraksi tarjolla MTV3:n uutistoimittaja Janne Hopsu. Lämpimästi tervetuloa!

Teksti ja kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta

Petro Poutanen vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 12.10.2016. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Petro Poutanen vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 12.10.2016. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Verkostoidu, ota selvää ja seuraa somessa

Kuva

Järjestöt tarjoavat vapaaehtoistoiminnan lisäksi yhä enemmän mahdollisuuksia palkkatyöhön. Järjestösektori onkin kasvava työnantajataho, jonka työpaikoista käydään kiivasta kilpailua.

Miten kannattaa toimia, jos haluaa työskentelemään johonkin järjestöön? Kysyin asiaa järjestökenttää tuntevalta FT Anna Moringilta, joka työskentelee projektipäällikkönä Monimuotoiset perheet -verkoston koordinoimassa Kaikkien perheiden Suomi -hankkeessa.

– Urakehitys järjestöissä ei aina ole lineaarista. Tehtävänkuvat saattavat vaihtua nopeasti ja samalla nimikkeellä voi eri järjestöissä työskennellä hyvinkin erilaisten tehtävien parissa. Muutamiin asioihin kannattaa erityisesti panostaa, kun hakee järjestöön töihin.

Moring tiivisti työnhakuvinkkinsä kolmeen kohtaan:

1. Verkostoidu

Tutustu rohkeasti henkilöihin, jotka ovat tekemisissä niiden asioiden kanssa, joiden pariin haluat itse työllistyä. Määrätietoinen verkostoituminen avaa valtavat määrät yllättäviäkin mahdollisuuksia. Järjestöpuolella rekrytoinnit tapahtuvat usein niin, että tehtäviin valitaan ihmisiä, jotka tunnetaan jotain kautta entuudestaan. Rekrytoinneissa painottuu se, että valittavan henkilön osaaminen ja sitoutumistaso tiedetään jo valmiiksi sopivaksi.

2. Ota selvää järjestön toiminnasta

Perehdy hyvin järjestöön ennen kuin lähetät työhakemuksesi. Lue järjestön verkkosivut, etsi tietoa järjestön arvopohjasta ja toimintamuodoista. Jututa rohkeasti järjestön vapaaehtoistoimijoita ja työntekijöitä, jotta saat selville, millä tavalla siellä toimitaan. Tuo hakemuksessasi esiin tietosi järjestöstä ja kohdenna oman osaamisesi esittely järjestön arvomaailman ja toiminnan mukaisesti.

3. Seuraa järjestöjä sosiaalisen median kanavissa

Sosiaalisen median kanavista etenkin Facebook, Instagram ja Twitter tarjoavat oivan lähteen järjestöjen toiminnan tarkasteluun. Näiden kanavien seuraaminen opettaa näkemään, mitä järjestöissä tapahtuu ja miten ne viestivät asioistaan. Samalla saat nopeasti tiedon, kun itseäsi kiinnostava järjestö on rekrytoimassa työntekijää. Järjestöt harvemmin ilmoittavat työpaikoistaan lehtimainoksin tai muita maksullisia kanavia pitkin. Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa mahdollistaa myös sen, että teet itsesi tutuksi järjestön toimijoille jo ennen työnhakua.

Helsingin yliopiston urapalvelut yksikön toteuttama Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuma 26.10.2016 Tiedekulmassa. Päivystävänä alumnina Anna Moring. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Anna Moring (vas.) jakamassa työnhakuvinkkejään opiskelijoille Tiedekulman kahvipöydässä.

Anna Moring vieraili Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 26.10.2016 juttelemassa järjestösektorista kiinnostuneiden opiskelijoiden kanssa. Kahden tunnin kahvittelun aikana tuli todettua muun muassa se, että järjestöpuolella työnkuvat ja urapolut ovat hieman erilaisia kuin tyypillisesti yritysmaailmassa.

– Oli hienoa päästä kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia ja toiveita tulevaisuuden urapoluistaan. Kävimme läpi järjestöjen toimintatapoja, työnkuvia ja rekrytointikulttuuria.

Kahvilassa tapahtuva rento jutustelu tarjoaa myös mahdollisuuden reflektoida omia ajatuksiaan ja omaa toimintaansa.

– Opin itse ajatuksen ammatillisesta idolista. Jos tietää henkilöitä, jotka työskentelevät tehtävissä, joihin itsekin haluaa, niin kannattaa yrittää selvittää millaisia polkuja pitkin he ovat työhönsä päätyneet. Idolin jalanjälkiä ei toki voi suoraan seurata, mutta suuntaa niistä voi omiin askeleisiin ottaa.

Lue lisää Anna Moringista 375 humanistia -sivustolta.

Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumasarja jatkuu tänä syksynä vielä kaksi kertaa. Päivystävänä alumnina 9.11. klo 13-15 Tiedekulmassa on kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtaja Mari Koli. Viimeisellä kerralla 23.11. juttuseuraksi on tarjolla MTV3:n uutistoimittaja Janne Hopsu. Lämpimästi tervetuloa!

Teksti ja kuvat: Riitta-Ilona Hurmerinta

Helsingin yliopiston urapalvelut yksikön toteuttama Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuma 26.10.2016 Tiedekulmassa. Päivystävänä alumnina Anna Moring. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Anna Moring juttelemassa opiskelijoiden kanssa järjestösektorille työllistymisestä. Moring vieraili Päivystävänä alumnina Helsingin yliopiston urapalvelut-yksikön ja Alumniyhdistyksen toteuttamassa Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 26.10.2016.