Lue, lue ja lue – klassikoiden lisäksi nykykirjallisuus on tunnettava

Helsingin yliopiston urapalveluiden ja Alumniyhdistyksen toteuttama Kahvia ja uravinkkejä -tapahtuma 26.10.2016. Päivystävänä alumnina Mari Koli. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Päivystävä alumni Mari Koli juttelemassa opiskelijoiden kanssa Tiedekulman kahvilassa 9.11.2016. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Kustannusala kiehtoo kielenkäytöstä, kirjoista ja kirjailijoista kiinnostuneita. Kustantamo on edelleen yksi humanistiopiskelijoiden kestosuosikeista unelmatyöpaikkoja pohdittaessa. Millaista osaamista kustannustoimittajalta vaaditaan? Miten voit parantaa mahdollisuuksiasi työllistyä kustantamoon?

Aihepiiriä avasi kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtaja Mari Koli, joka vieraili Päivystävänä alumnina Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa marraskuussa.

– Tyypillisesti kustannustoimittajan koulutustausta on kirjallisuudessa tai suomen kielessä. Myös toimittajakokemuksesta on tehtävässä hyötyä. Ehdoton vaatimus näiden alojen maisterius ei kuitenkaan ole, kertoo Koli.

Kustannusalan heikko markkinatilanne on ollut arkea jo kymmenisen vuotta. Suurin osa kustantamoista on käynyt läpi useita yt-neuvotteluita. Henkilöstömäärä on puoliintunut myös Kolin luotsaamassa Schildts & Söderströmsissä. Uusia työntekijöitä alalle rekrytoidaan harvoin.

– Usein julkinen rekrytointiprosessi jätetään väliin, koska aikaa satojen hakemusten läpikäymiseen ja haastattelukierroksiin ei kerta kaikkiaan ole. Tyypillistä on, että valikoidaan joku entuudestaan tuttu henkilö.

Kustannustoimittajaksi haluavan pitää tehdä itsensä näkyväksi.

– Jos ei pääse esimerkiksi harjoittelupaikan kautta kustantamoon, niin kirjallisuuskritiikkien ja muiden tekstien tuottaminen on suositeltavaa. Alan tunteminen, kirjoitustaito ja oma innostus kannattaa tuoda julkisesti esiin.

Media-alan kriisi on ollut myös kustannusalan kriisi. Vanhat markkinointikanavat eivät toimi enää tehokkaasti, joten vauhtia haetaan sosiaalisesta mediasta. Kirjojen ja kirjailijoiden näkyvyyden sekä kirjamyynnin onnistumiseksi sosiaalisen median kanavat ovat keskiössä kaikilla kustantajilla.

Facebook ja Instagram ovat Kolin mukaan alan tärkeimmät some-kanavat. Lisäksi kirjallisuusblogien asema on vahva. Kustannustoimittajaksi mielivän tuleekin olla sinut some-läsnäolon kanssa.

– Jos rekrytointivaiheessa käy ilmi, että hakija ei ole somessa, niin kyllä se on iso kysymysmerkki. Ulospäinsuuntautuneisuutta vaaditaan, mutta totta kai siinäkin on rajansa.

Kustannustoimittajat ovat Kolin mukaan ns. kulissityöntekijöitä. Tyypillisesti kustannustoimittajaa hävettää, kun kirjailija mainitsee hänet nimellä kirjansa kiitossanoissa.

– Meidän tehtävä ei ole näkyä. Yksittäisen kirjan takana tehdään paljon töitä yhdessä kirjailijan kanssa, mutta kun kirja tulee markkinoille, niin kustannustoimittaja häviää takavasemmalle. Teos on aina kirjailijan tuotos.

Ammattitaitoinen kustannustoimittaja ei tunge kuviin kirjailijan kanssa. Kolin mukaan tämä ammatin vaatima piirre on tärkeä todentaa työhaastatteluissa.

– On taitoa osoittaa kiinnostuneisuutensa olemalla aktiivinen kuuntelija. Hyvä kustannustoimittaja ei ole itse koko ajan äänessä. Kirjallisuusalaa kohtaan pitää olla innostusta syvempää intohimoa. Lisäksi on ymmärrettävä, että tämä on raakaa bisnestä.

Yksi vaatimus on kuitenkin edelleen ylitse muiden.

– Kustannustoimittajaksi mielivän pitää olla lukenut paljon ja nimenomaan nykypäivän kirjallisuutta. Klassikoiden ja kirjallisuushistorian tuntemus on tärkeä pohja, mutta kustannustoimittajan tulee tuntea nykykirjallisuus sekä osata haistaa kuka on seuraava Mika Waltari.

Lopuksi Koli haluaa kannustaa naisia hakeutumaan toimitusjohtajan tehtäviin. Toimitusjohtajan työ on hänen mielestään hyvin tavallista työtä eikä toimitusjohtajalta vaadita erikoisuuskromosomia.

– Naiset ajattelevat usein, että heistä ei ole johtajiksi. Naisten tulisi luottaa rohkeammin itseensä ja osaamiseensa.

Kustantamo Schildts & Söderströmsin toimitusjohtajaksi eli Mari Koliksi haluavien kannattaa hyödyntää seuraavat Kolin vinkit.

– Pitää olla hyvä organisoimaan asioita ja tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä työ sisältää kaikkea kahvinkeitosta kirjojen myyntiin sekä poliittisella tasolla tapahtuvasta lobbaamisesta kassavirtojen tulkintaan. Kauppatieteilijä ei tarvitse olla, mutta perusfaktat talousasioista kannattaa opetella. Esimerkiksi tilikauden tuloksen ja liikevoiton välisen eron ymmärtäminen on erittäin olennaista.

Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumasarja toteutettiin syksyllä 2016. Urapalvelut järjestää myös ensi vuonna erilaisia työelämään liittyviä tapahtumia yhteistyössä Alumniyhdistyksen ja yliopiston alumnitoimijoiden kanssa. Lisäksi suunnittelemme parhaillaan syksyllä 2017 avattavaan uuteen Tiedekulmaan säännöllisiä Think Career -tapahtumia. Tilaa urapalveluiden uutiskirje ja seuraa meitä Facebookissa!

Teksti ja kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta

Opettele, erikoistu ja näytä osaamisesi – laadukasta journalismia tarvitaan

Mitä muuta toimittajalta vaaditaan kuin herkkä uutisvainu ja terävä kynä? Miten journalistista osaamistaan voi tuoda esiin? Ulkomaantoimittajana MTV:n uutisissa työskentelevä Janne Hopsu vieraili Tiedekulmassa vastaamassa media-alasta kiinnostuneiden opiskelijoiden kysymyksiin.

Television uutislähetykset ja aamuisin postiluukusta kolahtava sanomalehti eivät enää täytä uutisnälkää. Digitalisaatio on johtanut siihen, että tietoa pitää saada kaikkina vuorokauden aikoina nopeasti kännykän kautta.

– Onneksi laadukkaan ja luotettavan journalismin kysyntä ei ole kadonnut, toteaa Hopsu.

Toimittajan koulutustaustaan olisi hyvä kuulua journalistiikan tai viestinnän opintoja. Ilman niitäkin voi alalle ponnistaa, mutta silloin vaaditaan erinomaisen kirjoitustaidon lisäksi yleensä jonkin aiheen tai kielen erityisosaamista.

– Yleistoimittaja oli pitkään muodissa. Nyt alalla on taas huomattu, että journalisteilla kannattaisi olla jotain spesifiä osaamista yhdestä tai muutamasta aihealueesta.

Hyvin kirjoitettujen ja muutenkin taitavasti tehtyjen juttujen saaminen julkisuuteen on tärkeää, jotta voi esitellä niitä työnäytteinään. Hopsu kehottaa tarjoamaan ensin tekstejä pienemmille lehdille. Myös podcastien tekeminen tai blogitekstien julkaiseminen yhteiskunnallisesti merkittäviksi kokemistaan aiheista voivat olla aloittelevalle toimittajalle hyviä keinoja herättää kiinnostusta.

Sosiaalisen median kanavissa osaamistaan voi tuoda esiin monin eri tavoin. Samalla pääsee näyttämään hallitsevansa eri välineitä ja julkaisutapoja.

– Toimittajaksi haluavien on ymmärrettävä, miten keskeinen merkitys sosiaalisella medialla on uutisten ja tiedon jakamisessa. Suuri osa uutistoimittajienkin työstä tapahtuu verkossa.

Mediatalojen journalisteilla on erilaisia rooleja ja työtehtäviä. Osa tekee töitä taustalla eikä tekijän kasvot tai nimi tule lainkaan julkisuuteen.

– Tuottajat ja ns. deskityössä olevat toimittajat ovat tärkeässä asemassa. Usein ihmiset eivät tule ajatelleeksi, kuinka paljon erilaista taustatyötä uutistoimituksissa tehdäänkään.

Kirjoittamisen ja puhumisen lisäksi journalistin on hallittava teknisiä välineitä. Työn ohessa pääsee luontevasti laajentamaan osaamistaan. Nykyään toimittaja saattaa hoitaa itsenäisesti juttunsa suunnittelusta julkaisuun asti. Hopsukin tekee keikkoja välillä yksin: haastattelee, kuvaa, editoi ja lähettää jutun maailmalta uutistoimitukseen.

Yli 20 vuoden työskentely uutistoimittajana ei ole vähentänyt Hopsun innostusta työhönsä.

– Parasta ovat ulkomaankeikat, joissa pääsee kansainvälisen uutistapahtuman keskipisteeseen. Lisäksi on ollut hienoa saada kehittää osaamistaan talon sisällä ilman, että on tarvinnut vaihtaa työpaikkaa.

Janne Hopsun vinkit toimittajaksi haluaville:

  • Toimittajan työ on erittäin monikanavaista. Opettele printin, television, radion ja verkkouutisoinnin toimintatavat. Seuraa aktiivisesti sosiaalisen median kanavia, jotta tiedät niidenkin logiikat. Lisäksi tarvitaan motivaatiota opiskella koko ajan uusia asioita ja seurata maailman menoa.
  • Kannattaa erikoistua: syvällisempi tietämys kahdesta tai kolmestakin aihepiiristä takaa paremmat työllistymismahdollisuudet. Myös harvinaisempien kielten ja kulttuurien osaajia tarvitaan toimittajina.
  • Uutismaailma elää 24/7. Tuoreita, hyvin taustoitettuja ja laadukkaasti tehtyjä uutisjuttuja tarvitaan koko ajan. Media-alalla pitää olla joustava työaikojen suhteen. Yksi alan varjopuoli on, että vakituisen työpaikan saaminen ei ole helppoa. Määräaikaisuudet ja itsensä työllistäminen freelancerina on monen journalistin arkea. Kannattaa siis varautua pätkätyöhön, verkostoitua rohkeasti ja opetella oman osaamisensa markkinointia.

Yleisen historian maisteri Janne Hopsu vieraili Päivystävänä alumnina syyskauden viimeisessä Kahvia ja uravinkkejä -tapahtumassa 23.11.2016. Voit lukea lisää Hopsun työurasta ja opintotaustasta 375 humanistia -sivustolta.

Urapalvelut järjestää myös ensi keväänä erilaisia työelämään liittyviä tapahtumia yhteistyössä Alumniyhdistyksen ja yliopiston alumnitoimijoiden kanssa. Lisäksi suunnittelemme parhaillaan syksyllä 2017 avattavaan uuteen Tiedekulmaan säännöllisiä Think Career -tapahtumia. Tilaa urapalveluiden uutiskirje ja seuraa meitä Facebookissa!

Teksti ja kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Uutistoimittaja Janne Hopsu (oik.) vieraili parin tunnin ajan keskustelemassa opiskelijoiden kanssa Tiedekulman kahvilassa. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.

Uutistoimittaja Janne Hopsu (oik.) vieraili parin tunnin ajan keskustelemassa opiskelijoiden kanssa Tiedekulman kahvilassa. Kuva: Riitta-Ilona Hurmerinta.